Nuorten kognitiivinen lyhytterapia (KLT-N) 

Nuorten kognitiivinen lyhytterapia (IDY03) on tarkoitettu 13–22-vuotiaille nuorille, joilla on lieviä tai keskivaikeita mielenterveyden häiriöitä. Kognitiivinen lyhytterapia on tarkoitettu työkaluksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille yksiköissä, joiden tehtävänä on mielenterveyden häiriöiden hoito ja ennaltaehkäisy. Menetelmä sijoittuu lasten ja nuorten porrastetussa hoitomallissa kolmannelle portaalle ja soveltuu käytettäväksi esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeyksiköihin sekä opiskeluhuoltoon (2. aste). Kognitiivista lyhytterapiaa voi toteuttaa myös ryhmämuotoisesti (IDR17).

Kognitiivisen lyhytterapian käsittämien hoitomallien käyttö ja ylläpito mielenterveyden häiriöiden hoidossa osana porrastettua hoitomallia perustuu seuraaviin Käypä hoito -suosituksiin sisältyviin näytönastekatsauksiin:

• Kognitiivinen käyttäytymisterapia on tehokasta nuorten ahdistuneisuushäiriöiden akuuttihoidossa. Näytön aste: A.[1]
• Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) on tehokas nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa. Näytön aste: A.[2]
• Kognitiivinen käyttäytymisterapia on ilmeisesti tehokas nuorten paniikkihäiriöiden akuuttihoidossa oireseurantaan verrattuna. Näytön aste: B. [3]
• Kognitiivis-behavioraalinen yksilö- ja ryhmäterapia (CBT) ovat tehokkaita nuorten depression akuuttihoidossa. Näytön aste: A.[4]
• Nuorten depression jatko- ja estohoito CBT:lla ilmeisesti parantaa hoitotulosta ja suojaa relapseilta. Näytön aste: B. [5]
• Kognitiivinen käyttäytymisterapia vähentää lasten ja nuorten pakko-oireita. Näytön aste: A.[6]
• Kognitiivis-behavioraaliset hoito-ohjelmat kouluikäisille lapsille ja nuorille suunnattuina ilmeisesti vähentävät käytösoireilua. Näytön aste: B.[7]

Nuorten kognitiivisen lyhytterapian kohderyhmä

Nuorten kognitiivinen lyhytterapia on suunnattu nuorille, joilla on lieviä tai keskivaikeita mielenterveyden oireita. Menetelmä sisältää hoitomallit yleistyneen ahdistuksen, masennuksen, unettomuuden, riippuvuuden, sosiaalisen jännittämisen ja paniikkihäiriön hoitoon. Nuorten kognitiivisen lyhytterapian hoitomalleja voi hyödyntää tietyin edellytyksin myös vakava-asteisten mielenterveyden häiriöiden hoidossa tai tiiviinä työskentelyjaksona osana muuta hoitoa.  

Nuorten kognitiivisen lyhytterapian toteuttaminen

Nuorten kognitiiviseen lyhytterapiaan voidaan ohjautua joko suoraan hoitoonohjauksesta tai ensimmäisen ja toisen portaan hoitomuotojen (esimerkiksi ohjattu omahoito, IPC) jälkeen. Lyhytterapian hoitomallit sisältävät keskimäärin 5–10 tapaamista nuoren kanssa. Tapaamiset ovat kestoltaan tyypillisesti 45 minuuttia, ja tapaamisia suositellaan olevan viikon välein. Hoitojaksot voi toteuttaa sekä läsnä- että etämuotoisesti. Kognitiivista lyhytterapiaa voi toteuttaa myös ryhmämuotoisesti, jolloin tapaamisten suositeltu kesto on 1 h 45 min. Ryhmällä suositellaan olevan kaksi ohjaajaa.  

Nuoren ikä, kehitystaso ja oirekuva huomioiden myös vanhempi otetaan mukaan nuoren hoitoon. Vanhempaa voidaan tavata yhdessä nuoren kanssa tai erikseen omilla käynneillä. Vanhemman rooli on nuorta tukeva ja kannustava. Lisäksi vanhemmalle tarjotaan psykoedukaatiota oireista sekä keinoja tukea nuorta arjessa.

Kognitiivisessa lyhytterapiassa ammattilainen ja asiakas työskentelevät tasavertaisessa yhteistyösuhteessa jonkun valitun ongelman tai oireen parissa strukturoidun hoito-ohjelman avulla kohti yhteisesti määritettyä tavoitetta. Hoidon tavoitteena on nuoren oiretta ylläpitävien toimintamallien tunnistaminen, niistä aiheutuvien arjen haittojen sekä nuoren oireilun helpottaminen.

Nuorten kognitiivisen lyhytterapian eri hoitomalleissa työskentelylle yhteisiä piirteitä ovat tutkivan yhteistyösuhteen luominen, tilanteen jäsentäminen tapausjäsennyksen keinoin, tavoitteiden asettaminen, psykoedukaatio oireista sekä hoitomallikohtainen työskentely kognitiivisen terapian ydinelementtien ajattelun, tunteiden ja toiminnan parissa.

Nuorten kognitiivisen lyhytterapian koulutus

Koulutus sopii sekä aloitteleville että kokeneille ammattilaisille. Perustason mielenterveys- ja päihdepalveluissa koulutukseen osallistuvat ensisijaisesti sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät, psykologit ja lääkärit. Opiskeluhuollossa (2. aste) koulutuksen kohderyhmänä ovat psykologit ja psykiatriset sairaanhoitajat. Toivottavaa on, että ammattilaisella on moniammatillisen tiimin tuki. Koulutuksesta on olemassa myös erikoissairaanhoitoon sovellettu versio. 

Kognitiivisen lyhytterapian koulutus kestää vuoden. Koulutukseen sisältyy noin 90 tuntia verkko-opintoja, 30 tuntia menetelmäohjausta ja 70 tuntia koulutushoitojen toteuttamista. Kognitiivinen lyhytterapiakoulutus sisältää ammattilaisen yleisiä vuorovaikutus- ja terapiataitoja hoitavan yhteistyösuhteen rakentamiseksi ja terapeuttisen vuorovaikutuksen toteuttamiseksi. Lisäksi opiskelija saa tietoa, mitä kehitys- ja elämänvaiheeseen liittyviä piirteitä nuorten terapioissa tulisi ottaa huomioon. Koulutukseen kuuluu myös osio, jossa käsitellään vanhempien osallisuutta ja mitä asioita on hyödyllistä käydä läpi hoitoon osallistuvan nuoren vanhempien kanssa.

Koulutus sisältää hoitomallit seuraavien mielenterveyden ongelmien hoitamiseksi: yleistynyt ahdistus, masennus, unettomuus, riippuvuudet, sosiaalinen jännittäminen ja paniikkihäiriö. Lisäksi koulutus antaa ammattilaisille työkaluja ammatilliseen kehittymiseen ja työssä jaksamiseen.   

Koulutuksesta on olemassa myös erikoissairaanhoitoon sovellettu versio, jonka perusajatus on sama kuin tavanomaisessa kognitiivisessa lyhytterapiassa. Kyseinen koulutus sisältää erikoissairaanhoitoon suunnattuja koulutussisältöjä, joiden lisäksi kontekstissa toteutettavien koulutusinterventioiden pituus voi olla pidempi (kuitenkin maksimissaan 20 käyntiä).

Nuorten kognitiivisen lyhytterapian menetelmäohjaus

Menetelmäohjaus on yhdistelmä työnohjausta ja opetusta, jossa harjoitellaan menetelmätyöskentelyn ydintaitoja ja interventiomallin toteuttamista. Menetelmäohjausta tarvitaan menetelmään liittyvän taito-osaamisen kehittymiseksi ja menetelmien onnistuneen käyttöönoton varmistamiseksi. Menetelmäohjaus toteutetaan noin neljän hengen pienryhmissä säännöllisesti koko koulutusvuoden ajan. Menetelmäohjaus toteutetaan hyvinvointialueen omana toimintana tai ostopalveluna.

Kognitiivisessa lyhytterapiassa menetelmäohjaajana voi toimia  

• kognitiivinen psykoterapeutti  
• kognitiivisiin menetelmiin perehtynyt muu psykoterapeutti  
• kognitiivisessa psykoterapeuttikoulutuksessa oleva sote-ammattilainen  
• kognitiivisiin menetelmiin perehtynyt psykologi  
• sairaanhoitaja, jolla jokin kognitiivinen työotekoulutus ja vähintään kahden vuoden kokemus interventioiden toteuttamisesta 
• kognitiivisen lyhytterapeuttikoulutuksen käynyt terveydenhuollon ammattilainen, joka on koulutuksen jälkeen toteuttanut hoitomallin mukaista työtä 70 tunnin edestä.

Lisäksi menetelmäohjaajalla tulee olla kokemusta terapeuttisesta työskentelystä ikäryhmän parissa vähintään 1 vuosi (lapset 0–12-v., nuoret 13–18-v. ja aikuiset 16+).

 Nuorten kognitiivisen lyhytterapian teoreettinen viitekehys

Kognitiivisen lyhytterapian perustana on nykytietämyksen mukaan vaikuttavat kognitiivis-behavioraalisen terapian elementit ja tunnetut työtavat, jotka tämänhetkisen tutkimustiedon valossa ovat keskeisiä mielenterveyden ongelmien hoidossa ja jotka toistuvat erilaisissa määrämittaisissa, näyttöön perustuvissa interventioissa ja hoito-ohjelmissa.

Kognitiivisessa lyhytterapiassa havaittavat myönteiset muutokset ajatellaan selittyvän myös kaikille työskentelymuodoille yhteisillä vaikuttavilla tekijöillä, joihin lukeutuvat asiakkaan odotukset, asiakkaan ja ammattilaisen yhteistyösuhde, asiakkaan ja terapeutin ominaisuudet sekä tilannesidonnaiset tekijät.

Lue lisää

• 
  Nuorten kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta palautetta KLT-koulutuksesta: lähes kaikki pitävät menetelmästä16.6.2025
• 
  Nuorten kognitiivisen lyhytterapian pilotti alkoi Satakunnassa19.10.2023

---

Lähteet

[1] Kognitiivinen käyttäytymisterapia nuorten ahdistuneisuushäiriöiden akuuttihoidossa. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 7.1.2019. https://www.kaypahoito.fi/nak09092 (viitattu 14.3.2025)

[2] Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 7.1.2019. https://www.kaypahoito.fi/nak09097 (viitattu 14.3.2025)

[3] Kognitiivinen käyttäytymisterapia nuorten paniikkihäiriöiden akuuttihoidossa. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 7.1.2019. https://www.kaypahoito.fi/nak09101 (viitattu 14.3.2025)

[4] Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia (CBT) nuorten depression akuuttihoidossa. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 8.1.2020. https://www.kaypahoito.fi/nak04389 (viitattu 14.3.2025)

[5] Nuorten depression jatko- ja estohoito kognitiivis-behavioraalisella terapialla. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 8.1.2020. https://www.kaypahoito.fi/nak06969 (viitattu 14.3.2025)

[6] Nuorten depression jatko- ja estohoito kognitiivis-behavioraalisella terapialla. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 24.1.2023. https://www.kaypahoito.fi/nak09798 (viitattu 14.3.2025)

[7] Kognitiivis-behavioraalinen terapia käytöshäiriöissä. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 12.12.2018. https://www.kaypahoito.fi/nak09060 (viitattu 14.3.2025)