Nuorten kognitiivinen lyhytterapia täydentää Itä-Uudenmaan nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita selkeällä ja joustavalla menetelmällä
Nuorille suunnattu kognitiivinen lyhytterapia (KLT-N) on vakiinnuttanut paikkansa osana Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja. Kentältä saatujen kokemusten mukaan menetelmä on selkeä ja joustava ja se soveltuu hyvin osaksi nuorille suunnattuja palveluita. Artikkelin lopusta löytyy kooste kansallisista seurantatuloksista.
Itä-Uudenmaan nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa työskentelevä vastaava sairaanhoitaja Hannele Rajalahti kertoo, että nuorten Zempissä kohdataan nuoria monenlaisissa tilanteissa. Asiakkaat ovat 13–21-vuotiaita nuoria, joiden oireilu vaihtelee lievästä vakavaan. Yhteistä on se, että palveluihin tullaan usein vasta silloin, kun aiemmat tukimuodot eivät ole riittäneet.
Itä-Uudenmaan nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa on käytössä neliportainen palvelujärjestelmä. Zempin palvelut sijoittuvat järjestelmässä kolmannelle portaalle. Tämä tarkoittaa, että Zempin nuorilla on usein taustalla jo muita tukitoimia, kuten koulun kuraattori- tai psykologipalveluja.
Kognitiivinen lyhytterapia löytänyt paikkansa osana palveluita
Zempin kaikki vakituiset nuorten kanssa työskentelevät työntekijät ovat käyneet nuorten kognitiivisen lyhytterapian (KLT) koulutuksen. Heidän mukaansa menetelmä on löytänyt luontevan paikkansa osana menetelmävalikkoa ja se on juurtunut käyttöön hyvin.
”Juurtumiseen on vaikuttanut ainakin, että menetelmä on selkeä ja se tuo tekemiseen rakennetta”, kuvailee Rajalahti.
Työyhteisön rooli on ollut keskeinen menetelmän käyttöönotossa. Tiivis tiimityö, jatkuva keskustelu ja mentorointi ovat vahvistaneet osaamista ja pitäneet menetelmän aktiivisesti arjessa mukana.
“Me olemme tiivis porukka ja puhutaan lähes päivittäin, miten jonkun nuoren kanssa olisi hyvä toimia. Näissä tilanteissa joku kollega saattaa kysyä, että voisiko tämä tai tämä menetelmä olla nyt hyvä. Kun eri menetelmät ovat aktiivisesti puheessa, niiden käyttö ei myöskään unohdu.”
Menetelmää sovelletaan nuorten tilanteen mukaan
Rajalahti on tehnyt havainnon, että nuorten kognitiivinen lyhytterapia antaa parhaan vasteen, kun sen ajoitus on oikea.
”Yksi alemman portaan työntekijöistämme on saanut menetelmällä aikaan todella hyviä tuloksia, kun interventio on voitu aloittaa oireilun ollessa lievää. Näille nuorille tämä on ollut usein riittävä tuki.”
Nuoren tullessa Zempin palveluihin tilanne on usein akuutti: oireilu on voimakasta ja voi vaatia esimerkiksi lääkityksen aloitusta tai tilanteen vakauttamista muutoin. Tällöin nuorten kognitiivinen lyhytterapia ei yleensä ole ensimmäinen tarjottu hoitomuoto.
“Harvemmin aloitamme täällä heti nuorten KLT:llä. Ensin pitää saada tilanne vähän tasaisemmaksi. Kun nuoren vointi helpottaa, voidaan miettiä, mikä työskentelytapa hänelle sopii parhaiten”, Rajalahti kuvaa.
Nuorten kognitiivisessa lyhytterapiassa on keskimääräisesti 7 tapaamista, jotka toteutetaan viikon välein. Sekä kansalliset tulokset että Rajalahden havainnot kertovat, että tämä on usein liian vähän.
“Yleensä vaaditaan enemmän kuin seitsemän käyntiä. Nuorten kanssa työskennellessä tarvitaan enemmän aikaa, jotta asiat ehtivät jäsentyä”, Rajalahti kertoo.
Rajalahti korostaa, että nuorten kognitiivinen lyhytterapia ei korvaa muuta hoitoa, vaan täydentää sitä. Hän kertoo, että monilla nuorilla hoitosuhde jatkuu myös KLT-jakson jälkeen esimerkiksi seurantakäynnein tai muun tuen muodossa. Tämä on linjassa myös kansallisten tulosten kanssa, joiden mukaan 51 %:lla nuorista hoito jatkuu perustasolla ja 15 % nuorista siirtyy erikoissairaanhoidon palveluihin.
Käytössä erityisesti ahdistuksen ja masennuksen hoitomallit
Zempissä nuorten kognitiivista lyhytterapiaa käytetään erityisesti masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa. Lisäksi sosiaalisen jännittämisen hoitomalli on ollut aktiivisesti käytössä. Nämä ovat myös kansallisesti käytetyimmät hoitomallit.
Rajalahti muistuttaa, että menetelmä ei sovi kaikkiin tilanteisiin tai kaikille nuorille. Esimerkiksi aktiivinen päihteiden käyttö voi estää työskentelyn aloittamisen.
“Toisaalta juuri näissä tilanteissa KLT-työskentely voi myöhemmin toimia tärkeänä käännekohtana. Yksi nuori oivalsi sen avulla oman riippuvuutensa ja hakeutui kuntoutukseen.”
Rajalahden mukaan myös nuoren ikä vaikuttaa soveltuvuuteen. Hän kertoo, että menetelmä toimii usein paremmin hieman vanhemmilla nuorilla, kun taas nuorempien kanssa työskentely vaatii enemmän soveltamista.
Osa toimivaa palvelukokonaisuutta
Rajalahti kertoo, että kokonaisuudessaan nuorten kognitiivinen lyhytterapia näyttäytyy Itä-Uudellamaalla toimivana ja pidettynä menetelmänä. Sen vahvuudet liittyvät selkeyteen, käytännönläheisyyteen ja sovellettavuuteen.
”Vaikka kyseessä on strukturoitu lyhytterapia, siitä voidaan poimia myös yksittäisiä harjoitteita nuoren kanssa työstettäväksi. Tämä madaltaa kynnystä ottaa menetelmä käyttöön ja mahdollistaa sen soveltamisen erilaisissa tilanteissa”, hän kertoo.
—
Nuorten kognitiivisen lyhytterapian (KLT-N) seurantatulokset
Nuorten kognitiivinen lyhytterapia on lasten ja nuorten porrastetussa hoitomallissa kolmannen portaan interventio. Se on suunnattu ensisijaisesti julkisen terveydenhuollon ammattilaisille ja yksiköihin, joiden tehtävänä on mielenterveyden häiriöiden hoito ja ennaltaehkäisy. Menetelmä soveltuu esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeyksiköihin sekä toisen asteen opiskeluhuoltoon.
Tausta:
Jokainen koulutukseen osallistuva ammattilainen toteuttaa koulutuksen aikana useita koulutushoitoja ja seuraa niiden vaikuttavuutta arjessa käyntikohtaisesti. Oheiset seurantatulokset on koottu koulutushoitojen seurantatiedoista. Koulutushoitojen toteuttamiseen koulutettava saa tiiviin menetelmäohjauksen tuen.
Koulutushoitoja toteutti 64 ammattilaista, yhdeksältä hyvinvointialueelta. Nämä seurantatulokset käsittävät 578 perustasolla toteutettua nuorten kognitiivista lyhytterapiajaksoa.
Nostoja seurantatuloksista:
- Suurin osa aloitti KLT-N-jakson alle neljässä viikossa (76 %).
- Kohdeoire oli tyypillisesti ahdistus (44 %), masennus (30 %) tai sosiaalinen jännittäminen (17 %).
- Yli puolella nuorista oli taustalla aiempaa hoitoa (66 %).
- 75 % terapiajaksoista päättyi suunnitellusti.
- 25 % nuorista ei tarvinnut jatkohoitoa KLT-N-jakson jälkeen.
- Oiremittareilla mitattuna:
- Masennusoireet vähenivät masennusta hoidettaessa keskimäärin 3,4 pistettä PHQ-9-oirekyselyllä mitattuna. Lähes joka neljäs häiriötasoisesti oireileva toipui alle häiriötason hoidon aikana.
- Ahdistusoireet vähenivät ahdistusta hoidettaessa keskimäärin 3,1 pistettä GAD-7 oirekyselyllä mitattuna. Lähes kolmannes häiriötasoisesti oireilevista toipui alle häiriötason hoidon aikana.
- Sosiaalisen jännittämisen oireissa, SPIN‑FIN oirekyselyllä mitattuna, oirepisteet vähenivät 9,3 pistettä. Hoidon alussa häiriötasoisesti oireilevista 28 % ei oireillut enää hoidon jälkeen häiriötasoisesti.
- Oirepisteet laskevat hoidon aikana yhtä paljon KLT-N:ssä, ahdistuksen kognitiivisessa lyhytinterventiossa (ALI) ja Cool Kidsissä.
Nuorten kokemukset KLT-N:stä:
(asteikko 0–10, en lainkaan todennäköisesti-erittäin todennäköisesti):
- 71 % nuorista antoi vähintään numeron 8, kysyttäessä ”kuinka todennäköisesti suosittelisit lyhytterapiaa toiselle samankaltaisessa tilanteessa olevalle?”
- 58 % nuorista antoi vähintään numeron 8, kysyttäessä ”Miten hyvin koit lyhytterapian sopivan juuri sinun tilanteeseesi?”
Yhteenveto:
- Nuorten kognitiivisen lyhytterapian arjen tulokset ovat odotusten mukaisia ja vertailukelpoisia ALI- ja Cool Kids -interventioihin, vaikka KLT‑N:n asiakasryhmä on keskimäärin oirekuvaltaan vaikeampi ja taustalla on useammin edeltävää hoitoa.
- KLT‑N ja muut kolmannen portaan interventiot ovat keskeinen osa porrastettua hoidon ja tuen mallia silloin, kun opiskeluhuollon tarjoama ennaltaehkäisevä tuki ei riitä. Ne ovat tarpeellisia, kun nuoren oirekuva edellyttää moniammatillista työskentelyä, transdiagnostista osaamista ja hoidollisia menetelmiä.
Tutustu nuorten kognitiivisen lyhytterapian seurantatuloksiin alta:
Artikkelin kuva: Freepik / pvproductions