Interventiokoordinaattorin ja implementaatiotyöryhmän tehtävät toimintamallin ylläpitäjinä

Porrastetun tuki- ja hoitomallin käyttöönotto edellyttää pitkäjänteistä kaikkien keskeisten toimialojen välistä yhteistyötä. Kyseessä on laaja toimintakulttuurin muutos, ja siihen vaaditaan yhteisen tahtotilan lisäksi sitoutumista. Lasten ja nuorten palveluita kehittäessä on tunnistettu kaksi merkittävää toimijaa, jotka edistävät yhteistä muutostyötä alueella.

Yhteistyön saumattomuutta voidaan edistää hyvällä koordinoinnilla. Alueella toimiva interventiokoordinaattori on asiantuntija, jolla on ymmärrys ja kokonaiskuva hyvinvointialueen palvelukentän tarpeista, olemassa olevista toimijoiden tarjoamista tuen ja hoidon palveluista sekä palvelupoluista.

Interventiokoordinaattorin lisäksi alueella on tärkeä toimia implementaatiotyöryhmä, joka koostuu eri toimialojen vastuuhenkilöistä. Interventiokoordinaattorin vetämän implementaatiotyöryhmän tehtävänä on kehittää alueen lasten ja nuorten palveluita niin, että kaikkien toimialojen toimijoita ja tasoja kuullaan. Työryhmän tavoitteena on linjata alueen yhteinen psykososiaalisen tuen ja hoidon porrastus alueelle. Linjaus mahdollistaa hyvinvointialueen toimijoiden yhteisen strategian, ja se toimii tukena henkilöstön koulutussuunnittelussa ja oirekohtaisten hoitopolkujen luomisessa sekä takaa yhdenvertaisen psykososiaalisen tuen saatavuuden lapsen/nuoren asuinpaikasta riippumatta.

Interventiokoordinaattorin työ

Interventiokoordinaattorit ovat oman hyvinvointialueensa lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen ja korjaamiseen liittyvien palveluiden erityisasiantuntijoita.

Koska lasten ja nuorten mielenterveystyötä tehdään laajalle hajautuneesti, ajantasaisen kokonaistilanteen hahmottaminen ja ylläpitäminen on haastavaa. Koordinaattoreilla on selkeä kokonaiskäsitys hyvinvointialueensa lasten ja nuorten palveluiden tilanteesta, kuten tavoitteista ja henkilökunnan koulutustarpeista sekä koulutettujen sijoittumisesta alueellisesti. Interventiokoordinaattorit kehittävät ja ylläpitävät hyvinvointialuekohtaista interventioiden saatavuuteen liittyvää aika- ja paikkasaatavuutta ja ovat tämänkin vuoksi keskeisiä toimijoita hyvinvointialueen koulutussuunnittelussa ja ammattilaisten psykososiaalisen interventio-osaamisen ylläpidossa. Lisäksi he kehittävät ja ylläpitävät alueellista hoidon ja tuen porrastusta sekä palveluihin ohjautumista yhteistyössä hyvinvointialueensa verkostojen kanssa.

Interventiokoordinaattorit ovat tietoa välittävä linkki Terapiat etulinjaan -toimintamallin kansallisen tuen, YTA-tason koordinaation ja hyvinvointialueiden välillä. He verkostoituvat keskeisten sidosryhmien kanssa, neuvottelevat piloteista ja suunnittelevat niitä tulevaisuudessa. Kansallisella koordinaattoreiden yhteistyöllä mahdollistetaan yhdenvertaiset palvelut kaikille lapsille ja nuorille asuinpaikasta riippumatta.

Interventiokoordinaattorien tehtävänkuva sisältää muun muassa seuraavia osa-alueita:

Koordinoi ja tukee hyvinvointialueen lasten ja nuorten porrasteisen psykososiaalisen tuen ja hoidon mallin toteutumista ja ylläpitoa:
- Vastaa hyvinvointialueen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden porrasteisen hoidon ja tuen mallin ylläpitämisestä, tuen ja hoidon tasapuolisesta saatavuudesta sekä sen toteutumisesta ja vaikuttavuudesta yhteistyössä implementaatiotiimin kanssa.
- Hallitsee laajasti prosessien, hoitopolkujen ja yhdyspintojen merkityksen interventioiden toteuttamisen näkökulmasta ja kehittää kokonaisuutta koko lasten ja nuorten palvelukentän huomioiden.
- Vastaa hoitoonohjausmallien kehittämisestä ja käyttöönotosta yhdessä implementaatiotiimin kanssa.
- Vastaa uusien menetelmien implementaatioprosesseista (kartoitus, valmistelu, käyttöönotto, ylläpito) yhteistyössä implementaatiotiimin kanssa.
- Tukee esihenkilöitä ja vahvistaa heidän rooliaan psykososiaalisten menetelmien käyttöönotossa ja ylläpidossa.
Koordinoi ja toteuttaa interventio- ja ensijäsennyskoulutuksia:
- Kouluttaa ammattilaisille psykososiaalisia menetelmiä ja koordinoi interventiokoulutuksia.
- Kouluttaa Interventionavigaattorin ensijäsennystä ammattilaisille sekä koordinoi pilotteja ja käyttöönottoja.
- Tukee ammattilaisten kouluttautumista ja seuraa koulutusten edistymistä.
- Menetelmäohjaa niitä interventioita, joihin hänellä on pätevyys.
- Koordinoi menetelmäohjauksia.
Tukee interventioiden ylläpitoa:
- Tunnistaa ja ratkoo interventioiden käyttöä hidastavia/estäviä tekijöitä yhteistyössä palveluiden kanssa sekä tukee, vahvistaa ja levittää käyttöä vauhdittavia tekijöitä.
- Järjestää ja ohjaa vertaismentorointitapaamisia ja menetelmäosaajapäiviä.
- Koordinoi ja/tai järjestää kertauskoulutukset.
Tukee tiedolla johtamista:
- Seuraa ja kehittää menetelmien käyttöä ja vaikuttavuutta, tuo tietoa tulosyksikön/tulosalueen johdolle/esihenkilöille.
- Edistää toimenpidekoodien käyttöönottoa ja käyttöä.
Osallistuu viestintään:
- Kokoaa ja välittää ajankohtaista tietoa interventio-osaajille, palveluiden johdolle ja esihenkilöille.
- Tiedottaa HVA-tasoisesti.
- Osallistuu kansalliseen viestintään hyvinvointialueiden välillä.
Tekee verkostoyhteistyötä ja osallistuu yhteistyöalueelliseen sekä kansalliseen yhteiskehittämiseen.

Implementaatiotyöryhmä

Mielenterveyspalveluiden muutos vaatii eri toimialojen tiivistä yhteistyötä. Tätä kehittämistyötä tehdään alueen yhteiskehittämistyöryhmässä, jota voidaan kutsua esimerkiksi implementaatiotyöryhmäksi. Ryhmää koordinoi interventiokoordinaattori tai muu vastaavaa koordinointityötä tekevä henkilö. Implementaatiotyöryhmää koottaessa on tärkeä tunnistaa, ketkä ovat palvelujen kehittämisen kannalta keskeiset toimijat yli sektorirajojen. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita kehittäessä näitä toimijoita ovat esimerkiksi

lasten neuvolat
perheneuvolat
sosiaalipalvelut
opiskeluhuolto
koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
perustason mielenterveyspalvelut
mahdolliset hyvinvointialueen omat erikoissairaanhoidon palvelut.

Ryhmään kuuluvilla henkilöillä on oltava riittävä päätösvalta, jotta he voivat tehdä tarvittavat linjaukset.

Työryhmän tärkeimpänä tavoitteena on linjata alueelle yhteinen psykososiaalisen tuen ja hoidon porrastus sekä ylläpitää sitä tietoperusteisesti. Sitä tehtäessä on tärkeä kuulla kaikkien toimialojen toimijoita ja tasoja, jotta porrastukseen sitoudutaan. Tuen ja hoidon porrastus toimii alueen yhteisenä strategiana ja ohjaa henkilöstön koulutussuunnittelussa ja oirekohtaisten palvelupolkujen luomisessa. Huolellisesti suunnitellulla tuen ja hoidon porrastuksella voidaan taata alueen lapsille ja nuorille yhdenvertaisen psykososiaalisen tuen saatavuus asuinpaikasta riippumatta.

Implementaatiotyöryhmässä pohditaan ja ratkaistaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

Tuen ja hoitojen porrastus sekä hoitoon ohjaus

Millaista tukea ja hoitoa alueen lasten ja nuorten tulee saada mielenterveytensä tueksi ja kuka sitä tarjoaa?
Onko tuen ja hoidon valikoima riittävä?
Onko tukea ja hoitoa saatavilla tasavertaisesti hyvinvointialueella?
Millaisia käytänteitä tarvitaan tuen ja hoidon piiriin ohjautumiseksi?

Menetelmien koulutus ja ylläpito

Onko eri menetelmiin koulutettu riittävästi ammattilaisia?
Kuinka koulutussuunnittelussa huomioidaan henkilöstön vaihtuvuus?
Millaista tukea ammattilaiset tarvitsevat menetelmäkoulutusten aikana, menetelmien käyttöönotossa ja osaamisen ylläpitämisessä?

Tiedolla johtaminen

Kuinka tiedolla johtaminen viedään osaksi arkityötä?
Millaisia tiedonkeruun käytänteitä alueella on?
Miten syntyvää dataa tarkkaillaan ja mitä siitä voidaan oppia?

Muutoksen ylläpito

Miten alueella ylläpidetään ja kehitetään tietoperustaisesti yhteisesti sovittua tuen ja hoidon porrastusta ja siihen liittyviä rakenteita?