Usein kysyttyjä kysymyksiä Terapianavigaattorista ja Nuorten Interventionavigaattorista

Mihin Terapianavigaattorin sekä nuorten Interventionavigaattorin sisältö ja mittarivalinnat perustuvat?

Sekä Terapianavigaattori että nuorten Interventionavigaattori sisältävät Käypä Hoito-suositusten, THL:n, Työterveyslaitoksen ja kansainvälisten hoito- ja tutkimustahojen suosittelemia mittareita. Mittareiden valinnassa on hyödynnetty yliopistosairaaloiden yhteistyötä.

Navigaattorit sisältävät siis kansallisesti jo yleisessä käytössä olevia oiremittareita, jotka vain tarjotaan digitaalisessa muodossa. Mittareiden sisältöjä ei ole muutettu, vaan ne ovat identtiset paperisten versioiden kanssa.

Miten Terapia- ja Interventionavigaattoreiden sekä ensijäsennyksen vaikutuksia on arvioitu tai tutkittu?

Navigaattoreiden käyttöä ja ensijäsennystä arvioidaan ja seurataan jatkuvasti. Palautetta kerätään systemaattisesti sekä ammattilaisilta että täyttäjiltä itseltään. Niiden pohjalta arvioidaan navigaattoreiden käyttökokemuksia, hyötyjä ja mahdollisia haasteita sekä navigaattoreiden ja ensijäsennyksen vaikutusta asiakkaan kokonaistilanteen arviointiin. Näitä tuloksia ja arvioita käsitellään hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kesken.

Terapia- ja Interventionavigaattorin tuloksia kerätään Raportit ja tulokset -sivullemme.

Liittyykö Terapia- ja Interventionavigaattoreihin ja ensijäsennykseen jotain riskejä?

Navigaattorit eivät sisällä päätöksentekoa eivätkä anna hoitosuosituksia, eli niiden käyttöön itsessään ei liity riskejä. Mahdolliset riskit liittyvät inhimillisiin tekijöihin ja navigaattoreiden epätarkoituksenmukaiseen käyttöön.

• Vastaaja voi jättää hakeutumatta hoidon piiriin, vaikka sille olisi tarvetta. Tällaiseen itsearviointiin navigaattoreita ei ole tarkoitettu. Tämä riski on pyritty minimoimaan navigaattoreihin sisältyvillä, vastaajille suunnatuilla ohjeistuksilla.
• Ammattilainen ei arvioi vastaajan tilannetta ensijäsennyksessä käyttäen navigaattorin tietoja apuvälineenä, vaan navigaattorin tuloksia käytetään sellaisenaan. Tämä riski on pyritty minimoimaan ensijäsennyskoulutuksissa, jossa ammattilaista koulutetaan tulosten läpikäymiseen.
• Ensijäsennyksessä jääkin joku asia huomioimatta, tai vastaaja ei tuo kyselyssä tai haastattelussa jotain keskeistä asiaa esille. Samankaltainen riski liittyy aina asiakkaan tilanteen arvioon riippumatta siitä, käytetäänkö navigaattoria vai ei.

On tärkeä muistaa, että navigaattori on ammattilaisen tiedonkeruuta helpottava työväline. Arviointi sen sijaan perustuu tiedon systemaattisen keräämisen lisäksi asiakkaan kohtaamiseen, saadun tiedon jäsentämiseen ja navigaattorista saatujen tietojen suhteuttamiseen kliinisten havaintojen kanssa.

Kuka Terapia- ja Interventionavigaattoreita voi käyttää?

Terapianavigaattoria käyttävät terveydenhuollon ammattilaiset oikeatasoisen hoidon arviointiin ja hoitoonohjaukseen.

Interventionavigaattori on tarkoitettu nuoren tuen ja hoidon arvioinnin tueksi. Sitä voivat käyttää sote-alan ammattilaiset, jotka vastaanotollaan kohtaavat nuoria ja arvioivat heidän vointiaan. Interventionavigaattoria on hyvä käyttää, kun herää huoli nuoren mielenterveydestä.

Voivatko myös kuraattorit käyttää nuorten Interventionavigaattoria?

Kyllä voivat. Nuoren tuen tarpeen arvioinnissa voi tarvittaessa konsultoida terveydenhuollon ammattilaista. Jos terveydenhuollon ammattilaisen tekemä hoidon tarpeen arvio tarvitaan, arvioiva ammattilainen voi hyödyntää kuraattorin navigaattorin ja ensijäsennyksen avulla nuoresta keräämää tietoa.

Voiko julkisella tai yksityissektorilla toimiva yksittäinen ammattilainen käyttää Terapia- tai Interventionavigaattoria työssään?

Terapia- ja Interventionavigaattorit ovat vapaasti saatavilla verkossa, jolloin yksittäinen ammattilainen voi hyödyntää Terapia- tai Interventionavigaattoria esitietojen keräämisen välineenä työssään. Ammattilaisen on lähinnä tunnistettava oma osaamisensa ja sen rajat navigaattoreiden sisältämien oiremittareiden käytössä arviointityössä – asia, joka kuuluu tavanomaiseen terveydenhuollon ammattilaisen ammattietiikkaan. Ammattilaisten osaamisen takaamiseksi järjestämme julkisella sektorilla ensijäsennyskoulutusta, jota tarjotaan hyvinvointialueen ammattilaisille.

On myös tärkeä muistaa, että Terapia- ja Interventionavigaattoreita ei ole tarkoitettu erilliseksi työkaluksi pelkkää paperityötä helpottamaan, vaan sen tarkoitus on edesauttaa porrasteisen (tuen ja) hoitomallin rakentamista alueella. Kun navigaattoreita ja ensijäsennystä käytetään, on keskeistä, että alueella on myös tarjolla kevyitä perustason interventioita ja hoitoja, joihin ohjata.

Entä jos nuori / asiakas ei pysty tai halua täyttää navigaattoria? Eikö hän pääse palvelujen piiriin?

Terapia- ja Interventionavigaattoreiden käyttö perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Mikäli asiakas ei pysty kyselyä täyttämään, tuen ja hoidon tarpeen arvioon tarvittava tieto kerätään muulla tavalla. Navigaattorikyselyt on myös mahdollista täyttää vastaanotolla ammattilaisen tukemana.

Ruuhkautuvatko palvelut, jos Terapia- tai Interventionavigaattoria ja ensijäsennystä käytetään?

Valtaosalla alueista perustason ja erikoissairaanhoidon palvelut ovat olleet ruuhkautuneena jo pitkään. Hoitojonot ovat pitkät, ja asiakas joutuu odottamaan tai käymään läpi useita arviointijaksoja ennen varsinaisen hoidon tai tuen käynnistymistä. Näin ongelmat voivat ehtiä kasautumaan ja tarvitaan todennäköisemmin pidempiä hoitoja.

Terapia- ja Interventionavigaattoreiden tarkoitus on auttaa arvioimaan, minkälainen hoito tai tuki on tarpeen: lieväoireisemmat, joille kevyempi, perustasolla toteutettava interventio on riittävä ja toisaalta ne, jotka vaativat intensiivisempää ja pidempää hoitoa. Kun porrasteinen hoitomalli toimii alueella, ruuhkautuminen vähenee.

Navigaattoreita ja ensijäsennystä hyödyntämällä säästyy aikaa arviointiprosessista, jolloin aikaa vapautuu myös interventioiden toteuttamiseen.

Navigaattoreiden käytöstä kertyvää tietoa voidaan hyödyntää hyvinvointialueilla tunnistamaan asiakkaiden tuen ja hoidon tarvetta, jolloin resursseja voidaan kohdentaa paremmin vastaamaan alueellisen väestön tarpeisiin.

Tunnistaako navigaattori varmasti ne, jotka ovat vaikeasti oireilevia?

On tärkeä muistaa, että Terapia- ja Interventionavigaattorit eivät tunnista tai arvioi häiriöitä tai ohjaa palveluihin. Navigaattorit edesauttavat tiedon keruun myötä vaikeista oireista kärsivien tunnistamista hyödyntämällä yleisesti käytössä olevia itsearviointi-oiremittareita, mutta keskeistä arvioinnissa on ammattilaisen kanssa tehtävä ensijäsennys, jossa kysely käydään läpi yhteistyössä vastaajan kanssa.

Terapiat etulinjaan -toimintamallin tiedonkeruun perusteella 90 % Terapianavigaattorin tuloksista ja ammattilaisen arvioista koskien asiakkaan oireiden vaikeusastetta ovat yhteneviä. Lopusta noin kymmenestä prosentista, 7,6 % saa Terapianavigaattorista vaikeaan häiriötasoon viittavia pisteitä, mutta ammattilainen arvioi oirekuvan korkeintaan keskivaikeaksi. Vain 2,6 % vastaajista saa Terapianavigaattorista lievään tai keskivaikeaan häiriötasoon viittavia pisteitä, mutta ammattilainen puolestaan arvioi oirekuvan vaikeaksi (N=2192 toteutettua ensijäsennystä).

Miten ammattilaiset koulutetaan Terapia- ja Interventionavigaattorin käyttöön?

Kaikki Terapia- ja/tai Interventionavigaattorin käyttöön ottavat ammattilaiset saavat ensijäsennyskoulutuksen, jossa käydään läpi navigaattorin sisältämät mittarit, mitkä ovat poissulkukriteerejä, missä tilanteissa tarvitaan lisäkysymyksiä ja -selvityksiä, milloin varhainen interventio on riittävä ja milloin tarvitaan intensiivisempää tukea.

Koulutuksessa, joka toteutetaan yhteistyössä hyvinvointialueen ja yksikön kanssa, käydään läpi myös alueella käytössä olevat hoitopolut, prosessit ja konsultaatioväylät. Navigaattoria käyttävän ammattilaisen tulee tietää, miten työkalua omassa yksikössä käytetään ja mitkä ovat oman alueen käytössä olevat matalat interventiot.

Millaista palautetta Terapia- ja Interventionavigaattorin käytöstä on tullut?

Käytettävyydestä on tullut hyvää palautetta sekä ammattilaisilta että asiakkailta. Navigaattoreille on myös toteutettu viralliset käytettävyystestaukset, joiden tuloksia käytetään palveluiden jatkokehityksessä.

Saatujen palautteiden perusteella navigaattorit ovat helppoja ja ketteriä ottaa käyttöön. Navigaattorit ovat ammattilaisten palautteen perusteella parantaneet heidän arviointiensa laatua ja helpottaneet arviointityötä. Kirjaaminen on helpottunut ja yhdenmukaistunut. Vastaanotolla jää enemmän aikaa kohtaamiselle, kun ei tarvitse täyttää lomakkeita vastaanoton aikana.

Haasteita on havaittu siitä, että nuoren ensijäsennysajan saa sovittua koodin voimassaoloajan (31 vrk) sisällä Interventionavigaattorin täyttämisestä. Koodin voimassaoloaikaa ei kannata pidentää, koska kyselyn tulokset voivat tuossa ajassa jo muuttua.

Yksittäisissä palautteissa on koettu mm. Terapianavigaattorin voivan sisältää liikaa tietoa, olevan liian pitkä tai sen ei ole koettu soveltuvan omaan työotteeseen. Näitä palautteita otetaan huomioon kehittämistyössä.

Nuoret ovat saaneet Interventionavigaattorin nopeastikin täytettyä. Keskimääräinen täyttöaika on 20 minuuttia.

Teknisiä käyttöön liittyviä kysymyksiä

Voiko Terapia- tai Interventionavigaattoria täyttää osissa?

Ei voi, ne pitää täyttää yhdellä kerralla.

Voiko nuorten Interventionavigaattoria käyttää ilman huoltajan osiota?

Kyllä voi.

Kuinka pitkään Terapia- ja Interventionavigaattorin koodi on voimassa?

31 vuorokautta

Mitä kieliversioita navigaattoreista on?

Terapianavigaattorin kielivaihtoehdot ovat tällä hetkellä suomi, ruotsi ja englanti. Lisäksi työn alla ovat saamen kielten käännökset.

Nuorten Interventionavigaattori löytyy suomeksi ja ruotsiksi. Englanninkielinen käännös on suunnitteilla.