Porrastettu hoitomalli mielenterveyspalveluissa

Modernit, näyttöön perustuvat psykososiaaliset hoidot on mahdollista järjestää kustannusvaikuttavasti, kun ne järjestetään porrasteisesti. Terapiat etulinjaan -toimintamallissa on kehitetty Suomen palvelujärjestelmään soveltuva porrastettu hoitomalli. Mallissa on kansallisesti yhtenevä rakenne ja hyvinvointialuekohtaisesti eri ikäryhmille räätälöitävät palvelukokonaisuudet.

Jotta porrasteinen hoitomalli toimisi, hoidontarpeen arvion ja hoitoonohjauksen on oltava systemaattista. Lisäksi tarvitaan osaamista lyhytkestoisiin ja digituettuihin psykososiaalisiin menetelmiin, ja niitä on oltava myös riittävästi tarjolla. Tämän vuoksi porrastettu hoitomalli rakentuu Terapiat etulinjaan -toimintamallissa aina kokonaisuutena, johon kuuluvat hoidon tarpeen arvioinnin digitalisointi, prosessien kehittäminen, koulutukset ja digipalveluiden käyttöönotto.

Hoitovalikoima porrastetaan menetelmän intensiteetin mukaan

Porrastettu palveluvalikoima järjestää psykososiaaliset menetelmät niin, että mitä korkeammalla portaalla ollaan, sitä intensiivisempiä menetelmä on käytössä.

Matalampien portaiden menetelmät sopivat lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveyden häiriöihin, mielenterveyden pulmatilanteisiin sekä ennaltaehkäisevään työhön. Korkeamman portaan menetelmät vaativat enemmän palvelujärjestelmän resursseja ja niiden toteuttaminen enemmän ammatillisia valmiuksia, ja ne on suunnattu hieman yksinkertaistaen vakava-asteisiin tai monimutkaisiin tilanteisiin.

Terapiat etulinjaan -toimintamallissa apua tarvitsevalle henkilölle pyritään tarjoamaan oikeatasoista palvelua hänen yksilölliseen tarpeeseensa kohdentaen. Palvelujärjestelmän kantokyvyn näkökulmasta on tärkeää tunnistaa asiakkaat, jotka todennäköisesti hyötyvät nopeasti alkavista matalan kynnyksen hoidoista, niistä asiakkaista, jotka todennäköisesti tarvitsevat intensiivisempiä palveluita.  Asiakas voidaan tarvittaessa ohjata suoraan myös intensiivisempään hoitoon. Jos hoito ei ole ollut riittävää, asiakkaan hoitoa jatketaan korkeammilla hoidon portailla.

Hoidon porrastus on riippuvainen siitä, mihin toimintaympäristöön sitä sovitetaan. Lasten, nuorten ja aikuisten porrasteiset mallit voivat erota toisistaan, mutta perusperiaate porrastuksen taustalla on yhtenevä.

Portaiden sisältö voi myös vaihdella alueellisesti, mutta keskeistä on, että alueellinen palveluvalikoima kattaa jokaisen portaan aina matalimman kynnyksen interventiotyöskentelystä erikoissairaanhoitoon ja kuntoutuspsykoterapioihin.

Porrastettu hoitomalli aikuisten mielenterveyspalveluissa

Tässä esimerkki siitä, miten yleisesti käytetyt menetelmät sopivat porrastettuun hoitomalliin. Keskeistä on, että jokaisella portaalla tarjotaan jotain palvelua – ei se, että jokaisella portaalla on paljon vaihtoehtoja.

Ensimmäinen ja toinen porras kuuluvat julkisessa terveydenhuollossa perusterveydenhuoltoon, eli niihin kuuluvia palveluita tarjotaan sote-keskuksissa. Ensimmäisen portaan hoitojen tulisi soveltua valtaosalle apua hakevista asiakkaista sekä olla nopeasti aloitettavissa ja hoitoa toteuttavan ammattilaisen näkökulmasta kevyt.

Ensimmäisten portaiden jälkeen tarjottavia hoitoja puolestaan tulee lähtökohtaisesti tarjota tilanteissa, joissa alemman portaan hoito ei ole riittävää tai oireilu on selvästi monimutkaisempaa. Ylempien portaiden hoito käsittää sekä perustasolla että erikoissairaanhoidossa toteutettavia hoitoja sekä esimerkiksi kuntoutuspsykoterapian.

Porrastettu hoitomalli lasten ja nuorten palveluissa

Lasten ja nuorten mielenterveyden tuen ja interventioiden porrastaminen systemaattiseksi on erityisen haastavaa, sillä sosiaali- ja terveystoimijoiden lisäksi merkittävässä roolissa ovat myös varhaiskasvatuksen toimijat sekä koulut ja oppilaitokset. Keskitettyjen mielenterveyspalveluiden saatavuus ja sijoittuminen vaihtelevat paljon eri hyvinvointialueiden välillä, ja palveluun liittyvät käytänteet eivät ole vain alue-, vaan myös yksikkökohtaisia.

Haastavasta lähtötilanteesta huolimatta tuen ja interventioiden systemaattinen porrastaminen kannattaa. Tutkimukset osoittavat, että kun haasteisiin vastataan jo varhaisessa vaiheessa, ne eivät pääse pahenemaan. Varhaisessa vaiheessa tukea pystyvät antamaan muutkin kuin mielenterveyden ammattilaiset. Näin pystytään tehokkaasti estämään vakavampien oireiden syntyminen, jolloin lapset ja nuoret säästyvät pahalta ololta ja jonot pidempiaikaisempiin hoitoihin lyhenevät.

Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa tutkimustietoon pohjautuvia työkaluja kaikille ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat lapsia ja nuoria, joilla on mielenterveydellisiä haasteita. Koulutusalustan avulla pystytään kevyin resurssein kouluttamaan ammattilaisia vastaamaan lasten ja nuorten alkuvaiheen mielenterveysongelmiin.

Esimerkki nuorten interventioiden porrastamisesta

Alla esimerkki siitä, miten nuorten tukea ja interventioita voisi porrastaa hyvinvointialueella.

Esimerkissä Kaikille avoimet palvelut -portaan perheille ja nuorille suunnatuissa omahoito-ohjelmissa ja sisältökokonaisuuksissa mielenterveystietämystä ja osaamista tuetaan arkiympäristössä. Alkuportaalla puolestaan mukana on koko kouluyhteisö (mm. opettajat, rehtori, opinto-ohjaajat), jotka osallistuvat yhteiseen mielenterveystyöhön. He eivät tee hoitotyötä, mutta he osallistuvat mielenterveyden tukemiseen arjessa.

Alkuportaan jälkeen puhutaan vasta interventioista. Nuorilla merkittävin toimija on opiskeluhuolto, joka tavoittaa kaikki nuoret eri ikäluokissa. Varhaisen vaiheen interventioita ovat ohjattu omahoito, IPC, ahdistuksen lyhyt interventio sekä mahdollisesti erilaiset ryhmämuotoiset tukimuodot. Niitä toteuttavat opiskeluhuollon keskeiset toimijat, kuten terveydenhoitajat, kuraattorit, psykologit ja joissakin paikoissa psykiatriset sairaanhoitajat.

Lasten mielenterveyspalveluiden porrastaminen

Terapiat etulinjaan -toimintamallin lasten ja perheiden tukimuotoja, palveluita ja niiden porrastamista kehitetään parhaillaan. Mielenterveystaloon laaditaan runsaasti työkaluja, joita vanhemmat voivat hyödyntää arjessa yhdessä lapsensa kanssa. Lisäksi kehitteillä on erilaisia palveluita, jotka tulevat täydentämään nykyistä palveluvalikoimaa.

Ohjatut omahoidot tarjoavat apua lapsen ahdistukseen, käytöspulmiin sekä nepsy-oireiluun. Ohjattuja omahoitoja voidaan hyödyntää kaikkialla, missä tehdään mielenterveystyötä lasten ja perheiden kanssa – esimerkiksi perheneuvoloissa tai sosiaalipalveluissa. Lisäksi kehitteillä on omahoito-ohjelmia ja ohjatun omahoidon toimintamalleja myös pikkulasten palveluihin.

Lapsille ja nuorille on lisäksi kehitteillä kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuva ahdistuksen lyhytinterventio. Interventio tulee olemaan nykyisellään käytettyjä interventioita lyhyempi ja joustavampi. Ahdistuksen lyhytinterventiota voidaan hyödyntää esimerkiksi alakoulutuissa ja perheneuvoloissa tai matalan kynnyksen keskitetyissä mielenterveyspalveluissa.