Hankejohtajan tervehdys: mielenterveyspalveluiden kehittäminen on joukkue- ja kestävyyslaji
Vuoden lähestyessä loppua on hyvä hetki pysähtyä hetkeksi pohtimaan mitä on saatu aikaan – ja mitä on tulossa. Mielenterveyspalveluiden kehittäminen on jälleen kerran osoittanut olevansa sekä kestävyys- että joukkuelaji: pysyvät muutokset syntyvät vain pitkäjänteisellä tekemisellä ja yhteistyöllä.
Perustason mielenterveyspalveluiden uudistustyö käynnistyi täysimittaisesti vuonna 2020 – kolme vuotta ennen sote-uudistuksen toteutumista. Mielenterveyspalveluiden tarve ei sote-uudistuksen myötä kadonnut, mutta kykymme vastata palveluiden tarpeeseen on parantunut valtavasti.
Vuonna 2025 tekemisen painopiste on ollut Terapiat etulinjaan -palveluiden vakiinnuttamisessa ja laajentamisessa. Hanketoiminnasta päästään viimein siirtymään vakinaiseen toimintaan. Porrastettu hoitomalli, näyttöön perustuvien lyhytterapioiden hyvä saatavuus, terapiaosaamisen ylläpito kansallisessa yhteistyössä, Mielenterveystalo ja kansallinen yhteiskehittäminen ovat vakiintuneet osaksi arkea.
Laajentamisen näkökulmasta vuonna 2025 korostuivat erityisesti terapiatakuu ja työterveys. Terapiatakuun tuloon oli onneksi valmistauduttu jo vuosia, joten se ei ole aiheuttanut suurempia ongelmia alueilla – toki työ on kesken, ja kansallinen raportointi epäonnistui. On selvää, että terapiatakuun onnistuminen ei synny yksittäisistä toimenpiteistä, vaan toimivasta kokonaisuudesta: selkeästä hoitoon ohjauksesta, riittävästä hoitovalikoimasta ja sujuvista hoitoprosesseista.
Vuonna 2025 toteutettiin laaja työterveyshuollon mielenterveyspalveluiden kehittämishanke. Mielenterveystalon sisällöt, koulutukset ja Terapianavigaattorin sisällöt täydennettiin huomioimaan työterveyshuollon ja työkyvyn haasteet. Työn myötä malli ja palvelut otettiin laajasti käyttöön yksityissektorilla, mikä toivottavasti helpottaa yhteistyötä hyvinvointialueiden ja työterveyden välillä.
Terapiat etulinjaan on yhä ennen kaikkea kansallinen infrastruktuurihanke. Tämän tärkeys on vain korostunut hyvinvointialueiden taloustilanteen kiristymisen myötä. Suomi on pieni maa, eikä nykyisestä talouskriisistä voi selvitä, mikäli jokainen hyvinvointialue joutuu kehittämään kaikki palvelut itse. Yhteiset toimintamallit ja kansalliset digitaaliset tukipalvelut auttavat välttämään päällekkäisyyksiä, ja säästämään resurssit sinne mihin niitä eniten tarvitaan. Kuuden vuoden yhteistyön jälkeen tulokset puhuvat puolestaan.
Perustason mielenterveyspalveluiden vahvistamisessa ja Terapiat etulinjaan -toimintamallista on kasvanut yksi Suomen historian suurimmista mielenterveyspalveluiden uudistuksista, joka kiinnostaa laajasti myös kansainvälisesti.
Lämpimät kiitokset kuluneesta vuodesta ja yhteistyöstä. Toivotan kaikille rauhallista joulunaikaa ja palauttavaa lomaa – tästä on hyvä jatkaa kohti uutta vuotta ja seuraavia yhteisen kehittämisen askelia.
Samuli Saarni
Professori, Terapiat etulinjaan -toimintamallin hankejohtaja
—
Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Terapiat etulinjaan -toimintamallin joulukuun uutiskirjeessä.