Hyvinvointialueiden yhteistyö vahvistaa nuorten päihde- ja riippuvuushoitoa – ensi kesään mennessä jopa 500 koulutettua ammattilaista

Suomessa on käynnistynyt hyvinvointialueiden laaja yhteistyö, jonka tavoitteena on edistää nuorten päihde- ja riippuvuushoidon osaamista. Uudet menetelmät vahvistavat päihde- ja riippuvuuspalveluiden porrastettua tuen ja hoidon mallia. Ensi kesään mennessä parhaimmillaan yli 500 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista on koulutettu tarjoamaan vaikuttavaa hoitoa erityisesti nuorille ja perheille.
Päihde- ja riippuvuuspalveluissa on pitkään tunnistettu tarve yhtenäisille toimintamalleille. Siinä missä mielenterveyspalveluihin on viime vuosina rakennettu porrastettuja tuen ja hoidon malleja ja koulutettu ammattilaisia laajasti, päihde- ja riippuvuuspalveluissa vastaavaa kansallista rakennetta ei ole ollut.
Nyt käynnissä on kaksi kehittämiskokonaisuutta, joilla vastataan tähän tarpeeseen:
- STM:n rahoittamassa hankkeessa nuorten huumekuolemien ehkäisemiseksi on viime syksystä alkaen kehitetty päihde- ja riippuvuuspalveluihin porrastettua tuen ja hoidon mallia. Lisäksi Mielenterveystalon koulutusalustalle on rakennettu erityisesti ensimmäiselle portaalle soveltuvia menetelmiä ammattilaisten tueksi. Varhaisen vaiheen menetelmiin, kuten tunnistamiseen ja puheeksiottoon, koulutetaan ammattilaisia laajasti – jopa tuhansia.
- Hyvinvointialueiden yhteisrahoituksella toteutetussa kokonaisuudessa rakennetaan näyttöön perustuvia toisen ja kolmannen portaan päihde- ja riippuvuushoidon menetelmiä, jotka juurrutetaan osaksi palvelujärjestelmää.
Kehittämistyön tavoitteena on varmistaa, että nuoret ja perheet saavat oikea-aikaista ja vaikuttavaa tukea ympäri Suomen. Samalla vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä sekä perhe- ja verkostokeskeisen työskentelyn roolia palveluissa.
Näiden kokonaisuuksien tuloksena hyvinvointialueille rakennetaan koulutuspolkuja muun muassa riippuvuuksien tunnistamiseen ja puheeksiottoon, motivoivaan haastatteluun, yhteisövahvistusohjelmiin, kognitiivisiin hoitomenetelmiin sekä intensiiviseen perhe- ja verkostotyöhön. Yhteistoiminta käynnistyy vaiheittain vuoden 2026 aikana.
“Pelkästään hyvinvointialueiden yhteisrahoituksella toteutetussa kokonaisuudessa koulutetaan ensi kesään mennessä jopa 500 sote-ammattilaista vaativampien menetelmien osaajiksi”, kertoo Terapiat etulinjaan -toimintamallin koulutustoiminnasta vastaavan kehittämispäällikkö Susan Laitala.
Yhteistyö vastaa todelliseen tarpeeseen
Laitalan mukaan hyvinvointialueyhteistyön merkitys on poikkeuksellisen suuri sekä palvelujärjestelmän että asiakkaiden näkökulmasta.
”Päihde- ja riippuvuusongelmista kärsivät nuoret ja heidän perheensä ovat usein joutuneet asioimaan useissa eri palveluissa ilman selkeää yhteistä hoitopolkua. Nyt rakennamme ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti yhtenäistä kokonaisuutta, joka auttaa ammattilaisia tarjoamaan oikeanlaista tukea oikeaan aikaan. Tämä on tärkeä askel kohti yhdenvertaisempia ja vaikuttavampia palveluja”, kertoo Laitala.
Yhteistyöhön on sitoutunut lähes kaikki hyvinvointialueet. Kokonaisuus täydentää ympäri Suomen käynnissä olevia hankkeita, joiden tavoitteena on ehkäistä nuorten huumekuolemia.
”On hienoa nähdä, että näin moni hyvinvointialue on lähtenyt mukaan yhteiseen kehittämistyöhön. Tarve on tunnistettu laajasti, ja yhteistyön avulla pystymme kehittämään ammattilaisten osaamista sekä juurruttamaan vaikuttavia menetelmiä paljon tehokkaammin kuin yksittäisinä hankkeina. Tämän kokoluokan yhteistyö on suomalaisessa päihde- ja riippuvuushoidon kehittämisessä poikkeuksellisen merkittävä”, Laitala summaa.
Yhteistyöllä luodaan pysyvä ja kansallisesti hyödynnettävä osaamisrakenteiden kokonaisuus, joka tukee hyvinvointialueita myös tulevaisuudessa. Samalla vahvistetaan ammattilaisten valmiuksia kohdata nuorten ja perheiden päihde- ja riippuvuushaasteita varhaisemmassa vaiheessa ja entistä vaikuttavammin.
Lisätietoja kehittämistyöstä:
Susan Laitala, kehittämispäällikkö
etunimi.sukunimi@hus.fi