Lasten kognitiivisen lyhytterapian seurantatulokset: lasten ahdistus-, masennus- ja käytösoireilu väheni hoidon aikana

Lasten kognitiivisen lyhytterapian seurantatulokset on julkaistu. Tulokset kertovat, että lasten ahdistus-, masennus- ja käytösoireilu väheni hoidon aikana. Lisäksi perheet ovat antaneet hoidosta myönteistä palautetta. Tässä artikkelissa on nostoja seurantatuloksista sekä ammattilaisten kokemuksia lyhytterapiasta. Laajempi tulosraportti löytyy artikkelin lopusta.

Lasten kognitiivinen lyhytterapia (KLT-L) on 7–12-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen suunnattu, kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian (CBT) viitekehykseen perustuva, tavoitteellinen psykososiaalinen hoito. Lasten kognitiiviseen lyhytterapiaan kuuluu tyypillisesti 12–13 tapaamista, joiden aikana koulutettu ammattilainen, lapsi ja hänen vanhempansa työskentelevät yhdessä määriteltyä tavoitetta kohden. KLT-L on kehitetty yhteistyössä Terapiat etulinjaan -toimintamallin, yliopistosairaaloiden, hyvinvointialueiden ja yliopistojen kanssa.

Lasten kognitiivisen lyhytterapian hoitomallit on suunniteltu lievien ja keskivaikeiden oirekuvien hoitoon. Hoitomalleja on neljä: ahdistus, mielialanlasku, pakko-oireet ja haastava käytös. Menetelmä on suunnattu toteutettavaksi ensisijaisesti lasten mielenterveyden häiriöiden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn keskittyviin yksiköihin.

Ensimmäiset lasten kognitiivisen lyhytterapian koulutukset käynnistyivät keväällä 2024 yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Koulutuksiin on osallistunut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ympäri Suomen. Nyt julkaistut ensimmäiset seurantatulokset perustuvat syksyyn 2025 mennessä kerättyyn aineistoon (N=171). Aineisto on koottu koulutuksessa mukana olevien ammattilaisten täyttämistä koulutuspäiväkirjoista.

Lasten ahdistus-, masennus- ja käytösoireilu väheni

Seurantatulosten mukaan käytetyimmät hoitomallit olivat ahdistuksen ja haastavan käytöksen hoitomallit.  72 % tapaamisista toteutui viikon välein. Valtaosa työskentelyjaksoista tehtiin suunnitelman mukaan loppuun asti ja sisälsivät keskimäärin 12 käyntiä.

Ahdistuksen, mielialan laskun sekä pakko-oireiden hoitomalleissa oirepisteiden muutosta seurataan RCADS-mittarilla. Haastavan käytöksen hoitomallissa oirepisteiden muutosta seurataan SDQ-FIN-mittarin alaosiolla ”Käyttäytymisen haasteet”.

Nostoja seurantatuloksista:

• Lasten ahdistus-, masennus- ja käytösoireilu vähenivät hoidon aikana.
• Tavoitejanalla arvioituna: noin 70 % lapsista eteni asetetuissa tavoitteissa luotettavasti (luotettava muutos 3 pistettä tai enemmän*).
• Noin kolmasosalla perheistä ei arvioitu olevan jatkohoidon tarvetta hoidon jälkeen ja 86 % ammattilaisista arvioi hoidon tulokselliseksi.
• Perheiltä saatu palaute on ollut myönteistä: työskentelyn koettiin sopivan perheiden tilanteeseen hyvin ja valtaosa hoidoista tehtiin loppuun asti.

”Interventiossa oli hyvää selkeys ja se, että materiaali oli lapsen tasolle vietynä.”

Ammattilaisilla on ollut mahdollisuus kertoa nimettömästi kokemuksiaan hoidosta ja sen sopivuudesta palveluihin. Hoidossa pidettiin hyvänä mm. sen tavoitteellisuutta, selkeyttä ja joustavuutta. Myös vanhempien kanssa työskentelyn sisällyttämistä hoitomalliin pidettiin tärkeänä. Ammattilaisten mukaan palaute perheiltä on ollut pääsääntöisesti hyvää. Haasteita tai kehittämistarpeita on huomattu mm. hoidon aikataulutuksessa (viikoittainen työskentely). Lisäksi joidenkin perheiden kohdalla on huomattu, että käsiteltävää asiaa on ollut liikaa yhdelle kerralle ja kotitehtäviin on ollut vaikea sitoutua.

”Interventiossa oli hyvää selkeys ja se, että materiaali oli lapsen tasolle vietynä. Koska teen erikoissairaanhoidossa, niin omissa asiakkaissa joutui osan kanssa pilkkomaan ja tekemään keskustelu toiminnallisemmaksi esim. yhdistä asiat oikeaan paikkaan tyyppisinä tehtävinä. Toivoisin, että materiaali käytäisiin toimintaterapeuttien kanssa läpi. Perheiltä saatu palaute on ollut positiivista. Ahdistuksen hoitomalli ja haastavan käytöksen hoitomalli on saanut tosi paljon myönteistä palautetta”.

”Hyvää esim. Interventiot sisällöllisesti joustavia ja tavoitteiden asettelu yksilökohtaisesti (ei kankea ja lokeroiva), useita selkeitä käytännön harjoituksia ja kotitehtäviä lapsen arkeen sekä säännöllinen seuranta ja palautteen kerääminen. Interventioon osallistuneet perheet olleet tyytyväisiä. Haastetta tuoneet aikataulutus perheiden näkökulmasta, myös koulupsykologina tämä haasteena. Kuitenkin tilanteissa tiivis työskentely olisi tarpeellista olisi kyseessä KLT-interventio tai ei”.

”Interventiossa oli hyvää ja toimivaa mielestäni työskentelyn intensiivisyys, tavoitteellisuus, monipuoliset sisällöt ja kotitehtävät. Interventio sopii mielestäni hyvin osaksi perheneuvolan lasten mielenterveys- ja päihdepalveluja. Perheet ovat antaneet hyvin myönteistä palautetta interventioista. Osa perheistä on kokenut, että asiaa oli paljon ja että kotitehtävät ovat olleet osittain vaikeasti ymmärrettäviä pienemmille lapsille. Kehittäisin sähköistä materiaalia selkeämmäksi”.

”Hyvää: interventiolla voidaan vastata erilaisiin tilanteisiin eikä vain esim. ahdistusoireilun hoitoon, interventiokäynnit ovat tiheästi, hoitomallit sallivat myös yksilöllistä räätälöintiä, vanhempien kanssa työskentely on sisällytetty hoitomalleihin.Intervention istuvuus palveluihin näyttäytyy varmasti paremmin pidemmällä aikavälillä ja lisää kokemusta tarvitaan asiakasohjauksesta. Perheet ovat olleet tyytyväisiä tiiviiseen ja konkreettiseen työskentelyyn”.

Seurantaa tärkeä jatkaa myös tulevaisuudessa

Seurantatuloksia on vertailtu tutkimuskirjallisuuteen ja ne ovat linjassa meta-analyyseihin, joissa perusterveydenhuollossa toteutettu kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia (CBT) on todettu tehokkaaksi hoitomuodoksi sekä lasten ja nuorten sisäänpäin suuntautuvassa oireilussa (ahdistus ja masennus) että ulospäin suuntautuvassa oireilussa, kuten käytösoireiluissa**. Myös lasten myönteiset kokemukset vastaavat aiemmassa meta-analyysissa saatuja tuloksia: lasten ja nuorten on havaittu olevan tyytyväisiä saamaansa kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan ahdistuksen ja masennuksen hoidossa. On tärkeä huomata, että tutkimusta lasten kokemuksista tarvitaan kuitenkin lisää, sillä kokemuksia kartoittavissa mittareissa on huomattavaa vaihtelevuutta***.

Lasten kognitiivisen lyhytterapian seurantaa on tärkeä jatkaa myös tulevaisuudessa. Otoskokojen kasvaessa tilastollisia analyyseja voidaan laajentaa kaikkiin KLT-L:n hoitomalleihin. Lisäksi tulevaisuudessa on tärkeää:

• Seurata hoidon vaikutuksia pidemmällä aikavälillä
• Tarkastella hoidon vaikutuksia myös muilla kuin oiremittareilla (esimerkiksi hoidon vaikutus lapsen toimintakykyyn)
• Tarkastella hoidon vaikutusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä kontrolliryhmän sisältävällä tutkimusasetelmalla.

Kehittämistyön jatkon kannalta on tärkeä seurata lasten, vanhempien ja ammattilaisten kokemuksia myös tulevaisuudessa.

Tutustu tulosraporttiin alta:

Lähteet:

*) Duncan, C., Cooper, M., & Saxon, D. (2023). Test–retest stability, convergent validity, and sensitivity to change for the Goal‐Based Outcome tool for adolescents: Analysis of data from a randomized controlled trial. Journal of Clinical Psychology, 79(3), 683–696. https://doi.org/10.1002/jclp.23422

 **) Wergeland, G.J.H., Riise, E.N. & Öst, L-G (2021). Cognitive behavior therapy for internalizing disorders in children and adolescents in routine clinical care: A systematic review and meta-analysis. Clinical Psychology Review, 83, 1 – 15. https://doi.org/10.1016/j.cpr.2020.101918.

***) Olsson, N. C., Juth, P., Ragrarsson, E. H., Lundgren, T., Jansson Fröjmark, M., Parling., T. (2021). Treatment satisfaction with cognitive-behavioral therapy among children and adolescents with anxiety and depression: A systematic review and meta-synthesis. Journal og Behavioral and Cognitive Therapy, 31, 147 – 191. https://doi.org/10.1016/j.jbct.2020.10.006.

Artikkelin kuva: freepik