Lasten ohjattu omahoito antaa vanhemmille työkaluja arjen tueksi
Lasten ohjattu omahoito on tiivis ja käytännönläheinen interventio perheille. Sen onnistuminen vaatii vanhemmalta ja lapselta sitoutumista. Lisäksi perheen sisäisen yhteistyön pitää toimia. Perheohjaaja Maija Hauska ja kouluterveydenhoitaja Sari Brosseau kertovat, kuinka he ammattilaisina tukevat tätä prosessia.
Perheohjaajana Etelä-Karjalan hyvinvointialueella työskentelevä Maija Hauska on hyödyntänyt lasten ohjattua omahoitoa sekä nykyisessä työssään että edellisessä työssään koulukuraattorina. Hän toteutti ohjelmaa 10–12-vuotiaille ja heidän vanhemmilleen. Myös Lapin hyvinvointialueella työskentelevällä kouluterveydenhoitajalla Sari Brosseaulla on kokemusta menetelmän hyödyntämisestä 7–11-vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä kanssa.
Lasten ohjatussa omahoidossa lapsi ja hänen huoltajansa työskentelevät Mielenterveystalo.fi-palvelun omahoito-ohjelman parissa ja ammattilainen tukee siinä heitä keskimäärin 1–3 tapaamisen aikana. Hauska ja Brosseau mainitsevat yleisimmin käytetyksi omahoito-ohjelmiksi lasten nepsy-piirteiden, univaikeuksien ja ahdistuksen omahoito-ohjelmat.
Molemmat kokevat, että omahoito-ohjelmat tukevat heidän omaa työtään ja tarjoavat perheille selkeästi jäsenneltyä luotettavaa tietoa sekä arkea helpottavia harjoituksia. Esimerkiksi nepsy-piirteiden omahoito-ohjelma saa Hauskalta kiitosta, koska se tuo konkreettisesti esiin, miten nepsy-piirteet näkyvät perheen arjessa.
”Se nostaa myös vahvuuksia esiin. Vaikka tilanne on varmasti haastava, omahoito-ohjelma tuo näkyviksi kuitenkin ne vahvuudet, jotka muutenkin ovat työskentelyssä keskiössä”, Hauska lisää.
Pienet onnistumiset motivoivat koko perhettä
Lasten ohjattua omahoitoa ei voi toteuttaa ilman vanhemman osallistumista, sillä interventiossa on kyse koko perheen toiminnasta. Lapsi ei pysty itsenäisesti tekemään arjessa harjoituksia omahoito-ohjelman mukaan, vaan tarvitsee siihen vahvasti vanhempansa ohjausta. Siksi onkin tärkeä saada vanhempi sitoutumaan työskentelyyn.
Brosseaun mukaan vanhemmat ovat lähtökohtaisesti olleet melko motivoituneita osallistumaan interventioon, sillä asia koetaan tärkeäksi. Hän kuitenkin tunnistaa, että esimerkiksi valmiiksi kuormittava elämäntilanne voi haastaa vanhempia. Tilanteet, joissa lapsi asuu vuoroviikoin toisen vanhemman luona, saattavat myös hankaloittaa ohjatun omahoidon toteuttamista.
Ohjattu omahoito on suunniteltu soveltumaan useisiin tilanteisiin. ”Omahoito-ohjelmien hyvä puoli on, että sähköiset materiaalit kulkevat kätevästi molempiin koteihin”, Hauska toteaa.
Hauska on ratkaissut haasteita myös räätälöimällä interventiota perheen voimavarojen mukaan. Tapaamisten määrästä ja tiheydestä yhdessä perheen kanssa sopiminen voi auttaa.
”Alkuun omahoito-ohjelman laajuus ja harjoitteiden määrä voi tuntua suurelta. Olen sanonut, että niitä kaikkia ei ole tarkoitus tehdä, vaan sieltä nousevat ne juuri teidän perheenne tarpeet, joihin kohdennamme omahoito-ohjelmaa. Pilkon ohjelmaa pienempiin osiin”, Hauska kuvailee.
Brosseau painottaa, että on tärkeää edetä interventiossa hitaasti pienten onnistumisten kautta. Myös Hauska kertoo, että usein vanhempi saa onnistumisen tunteita, kun hän huomaakin kykenevänsä harjoitteiden tekemiseen: ”Vanhempi voimaantuu, kun hän huomaa, että tästä selvitään ja että hänen ei tarvitse muuttaa koko arkea, vaan yksi tai kaksi asiaa kerrallaan.”
Ymmärrys puolin ja toisin vahvistaa perheen sisäistä dynamiikkaa
Onnistunut ohjattu omahoito vaatii, että myös lapsen ja vanhemman yhteistyö toimii. Interventioon kuuluu tapaaminen, johon lapsi ja vanhempi osallistuvat yhdessä. Sen aikana on Hauskan mukaan tärkeä keskustella siitä, millaiset odotukset heillä on ja millaisiin tavoitteisiin he voivat yhdessä sitoutua.
”On tosi tärkeää, että vanhempi kuulee, mitä lapsella on sanottavaa ja mihin hän kaipaisi nyt tässä hetkessä ensisijaisesti tukea.”
Tavoitteena on lisätä lapsen ja aikuisen ymmärrystä puolin ja toisin. Hauska nostaa esimerkiksi tilanteen, jossa nepsy-piirteiden ohjatun omahoidon aikana neurotyypillinen vanhempi on saanut ymmärrystä, miksi hänen lapsensa ja muutkin perheenjäsenet käyttäytyvät tietyllä tavalla.
”Neurotyypillinen perheenjäsen koki positiivisen muutoksen, kun hän alkoi ymmärtää toisten toimintaa. Koko perheen dynamiikka ja ilmapiiri muuttui”, Hauska muistelee.
Myös Brosseau on havainnut samanlaisia asioita: ”Vanhemmat ovat kokeneet, että lapsen kanssa on syntynyt uudenlainen yhteys ohjelman käytön myötä.” Hänen mukaansa arjen kiireissä lapsen tarpeet saattavat jäädä huomioimatta. Ohjatun omahoidon ja ammattilaisen tuen myötä perheen sisäiselle kohtaamisellekin tulee enemmän tilaa.
Lasten ohjattu omahoito tuo jo muutamankin tapaamisen aikana selviä muutoksia perheen arkeen. Parhaimmillaan se on kuitenkin alkusysäys pidempiaikaiselle perheen yhteiselle työskentelylle kohti sujuvampaa yhteiseloa:
”Itse ajattelen niin, että tästä se perheen varsinainen työ vasta alkaa. Minä toimin ohjauksessa heidän tukenaan, mutta perhe itse tekee muutokset omassa arjessaan pidemmän ajan kuluessa”, Hauska toteaa.
Lue lisää aiheesta
Kirjallisuuskatsaus lasten ja pienten lasten ohjatusta omahoidosta