Terapiat etulinjaan -toimintamalli vähentää päällekkäistä työtä ja nopeuttaa asiakkaan avunsaantia
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella Terapiat etulinjaan -toimintamallin käyttöönotosta vastaavan Petri Luomaan mukaan palvelujen uudelleenjärjestäminen selkiyttää tilannetta ammattilaisille ja asiakkaille. Lisäksi päällekkäinen työ vähenee, vaikka vastuu on yhteinen. Ylläpidon ytimessä ovat pysyvät rakenteet sekä asiakaslähtöinen ajattelu.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella mielenterveys- ja päihdepalveluita on kehitetty johdonmukaisin harppauksin jo muutaman vuoden ajan. Terapiat etulinjaan -toimintamallin käyttöönotosta vastaavan projektipäällikön Petri Luomaan mukaan tavoitteena on ollut selkiyttää ja yhtenäistää palveluita. Alueella on otettu laajasti käyttöön Terapianavigaattori ja Nuorten navi, ja ammattilaisille on koulutettu useita menetelmiä. Lisäksi palveluita on järjestetty porrastetun hoitomallin mukaan.
Kehittäminen lähti selvästä tarpeesta. Luomaan mukaan ongelma oli, että asiakasryhmät olivat palveluissa sekaisin. Niin terveysasemilla kuin erikoissairaanhoidossakin hoidettiin lievästi, keskivaikeasti ja vakavasti oireilevia ihmisiä. ”Meillä ei ollut yhteisiä kriteerejä, joilla palveluihin ohjataan. Se johtaa väistämättä jonkinlaiseen hullunkuriseen kaaokseen.”
Kehitystyö jatkuu pieninä paloina
Luomaan mukaan palveluita kehitetään palanen kerrallaan. Ensin tarkastellaan, millä portaalla yksikkö sijaitsee ja millaisia asiakkaita siellä pitäisi palvella. Tämän jälkeen mietitään, millaista osaamista yksikköön tarvitaan, sillä kaikille ammattilaisille ei kannata kouluttaa samoja menetelmiä.
Lisäksi on tärkeä muistaa laajempi kokonaisuus: ”Yritämme varmistaa, että palvelujärjestelmässä ei ole suuria koloja. Ei saisi olla tilannetta, että jossakin ei olisi tiettyä keskeistä palvelua ollenkaan saatavilla”, kertoo Luomaa.
Avain palvelujen järkevään järjestämiseen on ollut Terapianavigaattorin ja Nuorten navin käyttöönotto. Kun laaja ammattilaisten joukko arvioi hoidon tarvetta yhdenmukaisesti, asiakkaat saavat tilanteeseensa sopivaa apua. Hoidon portaita ei tarvitse kulkea yksi kerrallaan.
Valmista ei Länsi-Uudenmaankaan hyvinvointialueella kuitenkaan ole: ”Tämä on pitkäjänteinen projekti. Kyseessä on pienistä palasista koostuva rakenne, jota ei voi saada kerralla valmiiksi”, Luomaa toteaa.
Uudet toimintatavat vaativat ylläpitoa, jotta ne jäisivät pysyvästi käyttöön. Resepti tähän on yksinkertainen: seuranta ja toisto. Luomaa kiertää koordinaattoreiden kanssa säännöllisesti johtoryhmissä ja pitää asioita esihenkilöiden tietoisuudessa.
“Lisäksi tarjoamme toistuvasti tukea esimerkiksi menemällä tiimeihin kertomaan toimintatavoista. Toistossa on se juju, että ei ensimmäisen kontaktin jälkeen päästetä irti ja unohdeta sitä toimijaa tai yksikköä”, Luomaa pohtii.
Päällekkäinen työ vähenee, vaikka vastuu on yhteinen
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden uudelleen järjestäminen on ratkaissut hyvin yleisen ongelman, josta kärsii moni muukin hyvinvointialue. Luomaan mukaan päällekkäinen arviointi on vähentynyt:
”Jos asiakas ottaa esimerkiksi yhteyttä terveysasemaan ja kertoo ahdistusoireista, hänet pyydetään siellä suoraan täyttämään Terapianavigaattori. Jos näyttää, että oikea porras on mielenterveys- ja päihdepalvelut, asiakkaalle ei tehdä siellä enää uutta arviota, vaan hoito aloitetaan heti.”
Hoitojen porrastaminen on myös yksinkertaistanut palveluita. Organisaatiossa on selkeää, millainen rooli kenelläkin on mielenterveystyössä. Keskeinen oivallus on ollut, että mielenterveys on kaikkien asia.
”Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki tekevät samaa, vaan että jokaisella on oma roolinsa palveluketjussa ja välineet työn tekemiseen”, painottaa Luomaa.
Unelmatilanteessa selkeys välittyy myös asiakkaalle. Yksittäisissä palveluketjuissa se jo toteutuukin, mutta jatkossa Luomaa toivoo, että asiakkaille pystytään viestimään avoimesti, millaisia palveluita on saatavilla.
”Ei voi olla niin, että asiakas ei etukäteen tiedä, mitkä ovat hoidon tavoitteet ja kestääkö se kaksi vuotta tai kuusi kuukautta. En minä ainakaan sellaiseen haluaisi sitoutua ikinä.”
Luomaan mukaan ei voi korostaa liikaa, että porrastetun hoitomallin rakentamisessa ja ylläpitämisessä on pohjimmiltaan kyse asiakkaasta eikä organisaatiosta:
“Porrastusta ohjaa asiakkaiden erilaiset tarpeet, eikä se, että kuka istuu milläkin jakkaralla.”