Tunnekeskeinen perheinterventio auttaa perheitä vuorovaikutuksen ongelmissa
Tunnekeskeisen perheintervention pilotointi on käynnistynyt, ja koulutuksessa on parhaillaan 83 ammattilaista ympäri Suomen. Interventio on herättänyt paljon kiinnostusta, ja tämän vuoden aikana sillä voidaan tukea lähes 500 perhettä. 9–15 käyntikertaa sisältävä interventio täydentää perheille suunnattuja palveluita kiintymyssuhteisiin painottuvalla menetelmällä.
Tunnekeskeinen perheinterventio on suunnattu erityisesti tilanteisiin, joissa perheen sisäiset vuorovaikutussuhteet ovat jumiutuneet ja perheenjäsenten välinen tunneyhteys on heikentynyt. Työskentely edellyttää aina menetelmän soveltuvuuden arviota kyseisessä tilanteessa sekä turvallisen työskentelyn raameja, jotta perheelle voidaan tarjota tilanteeseen sopiva ja eettisesti kestävä tuki.
”Tässä päästään aika näppärästi käsiksi perheen vuorovaikutuksen haasteisiin ja niistä syntyviin tunteisiin. Intervention avulla voidaan ratkoa niitä vuorovaikutuksellisia solmuja, jotka kuormittavat arkea ja ylläpitävät ongelmaa”, kuvaa psykologi ja perhe- ja paripsykoterapeutti Riku Repo, joka tekee työtään Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kasvatus- ja perheneuvontapalveluissa.
Tunnekeskeinen perheinterventio vahvistaa perheenjäsenten välistä ymmärrystä ja yhteyttä
Interventiolla tähdätään perheenjäsenten välisten negatiivisten vuorovaikutuskehien tunnistamiseen ja muuttamiseen. Työskentelyssä käyttäytymisen taustalla olevia tunteita, merkityksiä ja tarpeita tehdään näkyviksi, jotta perheenjäsenten välinen ymmärrys ja yhteys voivat vahvistua.
“Negatiiviset reaktiot ovat usein suojareaktioita. Kun tuntuu, ettei tule kuulluksi tai ymmärretyksi, yhteys katoaa. Tämä menetelmä auttaa pysähtymään sen tunteen ja kokemuksen äärelle ja tarkastelemaan sitä”, Repo sanoo.
Tunnekeskeinen lähestymistapa ei keskity vain yksittäisiin oireisiin tai ristiriitoihin, vaan erityisesti siihen vuorovaikutukselliseen dynamiikkaan, joka ylläpitää kuormittavia tilanteita perheessä. Käytännön tasolla muutos alkaa usein pienistä, mutta ratkaisevista siirtymistä: reaktion sijaan opitaan huomaamaan, nimeämään ja jakamaan kokemusta tavalla, johon toisten on helpompi vastata. Näin syntyy korjaavia vuorovaikutuskokemuksia ja vähitellen enemmän psykologista turvaa perheen arkeen.
Revon mukaan tunnekeskeinen perheinterventio istuu luontevasti perheneuvoloiden sekä kasvatus- ja perheneuvonnan palveluihin, joiden keskeisiä tehtäviä ovat perhesuhteiden tukeminen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen. Repo pohtii, että menetelmä tarjoaa ammattilaisille selkeän rakenteen ja etenemisen raamin, mutta ei korvaa suhdeperusteisen työn ydintä.
“Ihmissuhdetyö ei ole työkalukeskeistä, vaan vuorovaikutukseen perustuvaa. Mallit ja rakenteet tukevat sitä, miten ja missä mennään, mutta ammattilaisen tekemä työ ja asettuminen perheen tilanteen äärelle on aina se tärkein”, Repo painottaa.
Menetelmäohjaus tukee osaamisen kehittymistä
Koulutus tunnekeskeiseen perheinterventioon on suunnattu ammattilaisille, jotka työskentelevät perheiden kanssa. Menetelmä edellyttää valmiutta työskennellä tunteiden, vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteisiin liittyvien teemojen parissa sekä sitoutumista oman työskentelyn jatkuvaan reflektointiin.
“Tämä ei ole kevyt menetelmä. Se vaatii etenkin alussa tekijältään paljon sekä teoreettisesti, ajallisesti että emotionaalisesti. Mutta vastapainoksi se myös antaa todella paljon”, Repo toteaa.
Olennaisena osana koulutuskokonaisuutta on menetelmäohjaus, joka tukee interventio-osaamisen kehittymistä ja auttaa pysymään työskentelyn raamissa. Ohjaus mahdollistaa asiakastilanteiden yhteisen jäsentämisen, nyanssien tunnistamisen ja työskentelyn hienosäädön.
“Ajattelen, että menetelmäohjaus on välttämätöntä. Siinä pidetään yhtä aikaa mielessä iso kuva ja ne pienet nyanssit, jotka tapahtuvat perheiden kanssa työskennellessä. Se toimii samalla myös laadun varmistuksena ja ammatillisen tuen välineenä”, Repo kuvaa.
Hyödyt näkyvät perheiden jokapäiväisessä arjessa
Perheille tunnekeskeinen perheinterventio tarjoaa mahdollisuuden tarkastella vuorovaikutuksen haasteita uudesta näkökulmasta turvallisessa ympäristössä. Työskentely voi olla emotionaalisesti vaativaa ja edellyttää sitoutumista, mutta se voi tukea konkreettisia muutoksia arjessa, kun perhe saa käyttöönsä uuden tavan ymmärtää ja katkaista kuormittavia vuorovaikutuskehiä.
“Kun vanhempien kyky tunnistaa omia ja lapsen tunteita vahvistuu, muutos näkyy suoraan heidän välisessään suhteessa. Se tila, jossa perhe elää, muuttuu ymmärtävämmäksi”, Repo sanoo.
Pilotoinnin aikana työskentelyn toteutumista ja koettua hyötyä seurataan palautetiedolla, jotta menetelmä pysyy käytännössä laadukkaana ja kehittämistyö perustuu systemaattiseen seurantaan. Tunnekeskeisen perheintervention keskeinen viesti on, että vuorovaikutuksen solmuihin voidaan vaikuttaa: perhe voi pysähtyä, ymmärtää ja rakentaa uudelleen tunneyhteyttä – askel kerrallaan.