Keskittymisvaikeuksien ryhmähoitomallin pilotista positiivisia kokemuksia – 7 ammattilaisten oivallusta

Useammalla hyvinvointialueella on pilotoitu keskittymisongelmien ryhmähoitomallia lupaavin tuloksin. Malli vastaa ADHD:n päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen sekä keskittymisongelmiin liittyvien tutkimusten kysyntään. Ryhmähoitojen pilottiin osallistuneet ammattilaiset saivat pilotin aikana tärkeitä oivalluksia.

Vantaan ja Keravan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueiden sekä Terapiat etulinjaan -toimintamallin yhteistyönä on kehitetty aikuisten keskittymisvaikeuksien ryhmähoitomalli. Sitä on pilotoitu mm. Varsinais-Suomen, Vantaan ja Keravan sekä Pohjanmaan hyvinvointialueilla  kevään aikana.

Malli perustuu Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelun aikuisten keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelmaan, ja sitä on kehitetty moniammatillisessa työryhmässä. Ryhmähoitomallin tavoitteena on, että asiakas saa keskittymisen haasteisiin varhaista tukea, kun asiakkaalla ei välttämättä vielä ole diagnoosia.

”Aiemmin tilanne on ollut aikuisten palveluissa usein se, että tukikeinoja tarjotaan vasta diagnostisten tutkimuksien jälkeen heille, jotka saavat diagnoosin. Tällöin useat, jotka eivät saa diagnoosia, mutta keskittymisvaikeuksista silti kärsivät, jäävät ilman tätä tukea. Nyt nämä tuen menetelmät on tuotu varhaisempaan vaiheeseen”, kertoo kehittämistyössä mukana ollut Saara Föhr Bovell Terapiat etulinjaan -toimintamallista.

Hiljattain päivitetyssä ADHD:n Käypä hoito -suosituksessa korostetaan varhaisen tuen merkitystä. On tärkeä tarjota apua jo varhaisessa vaiheessa tavallisiin keskittymiskykyyn arjessa vaikuttaviin asioihin, kuten vuorokausirytmin ja ruutuajan määrän tarkasteluun. Lisäksi ryhmähoitomalli on vastannut lisääntyneeseen ADHD-tutkimusten kysyntään. Moni ei ryhmähoidon jälkeen jatka ADHD-tutkimuksiin, vaan riittävä apu löytyy vertaistuesta sekä perusasioiden äärelle pysähtymisestä.

”Jos tästä varhaisen vaiheen tuesta ei ole riittävää apua, mietitään, tarvitaanko syvällisempää diagnostista arviota ja onko kyse kehityksellisestä oirekuvasta. Toisaalta ryhmässä ei oteta kantaa, mistä oireet johtuvat, joten myös ADHD-diagnoosin saaneet ja arjen apua kaipaavat voivat osallistua ryhmään”, sanoo Föhr Bovell.

Ryhmätapaamisilla mm. selvitetään, millaiset tekijät vaikuttavat omiin keskittymisen haasteisiin sekä löydetään itselle sopivia työkaluja haasteiden kanssa pärjäämiseen. Samalla osallistujat saavat ymmärrystä ja vertaistukea koettuiin toimintakyvyn ongelmiin.

Keskittymisvaikeuksien ryhmähoitomalli toi ammattilaisille 7 oivallusta

Ammattilaisten kokemuksia ryhmähoitomallin pilotista kuultiin kansallisessa aikuisten palvelujen Nepsy-verkostossa 5.6.2025 paneelikeskustelun muodossa. Paneelissa olivat mukana Tutta Kati Nieminen (Vantaan ja Keravan hva), Laura Ekebom (Varsinais-Suomen hva) ja Frida Österåker (Pohjanmaan hva). Lisäksi mukana olivat Veera Varis (Pirkanmaan hva) ja Meeri Marjamaa (Kainuun hva), sillä Pirkanmaalla ja Kainuussa on jo aiemmin kehitetty varhaisen tuen ryhmämalli keskittymisvaikeuksiin. Keskustelusta nousi esiin seitsemän asiaa, jotka kannattaa ryhmähoitoja suunniteltaessa ottaa huomioon.

Ryhmähoidon tarjoama vertaistuki on etenkin keskittymisvaikeuksien kohdalla tärkeää

Paneelikeskustelussa nousi esiin kaikkien panelistien jakama kokemus, että ryhmähoito tarjosi asiakkaille kaivattua vertaistukea. Monet olivat ensimmäistä kertaa löytäneet itselleen sosiaalisen verkoston ja saaneet kokea yhteenkuuluvuutta. Ryhmäläisille oli ollut tärkeää kuulla, että heidän oireensa eivät olekaan erikoisia vaan muillakin on samoja kokemuksia.

Lisäksi osallistujat oppivat tärkeitä sosiaalisia taitoja, kuten läsnä olevan kuuntelemisen sekä odottamisen taitoja. Osalla sosiaalinen ahdistus oli vähentynyt ryhmään osallistumisen seurauksena.

Hoito auttoi vahvistamaan asiakkaiden omaa toimijuutta

Panelistit toivat yksimielisesti esiin, että asiakkaiden toimintakyky arjessa parani ryhmähoidon aikana. Ryhmässä käydään läpi erilaisia konkreettisia arjen- ja ajanhallinnan menetelmiä, jotka eivät sinänsä ole aina osallistujille uusia, mutta niiden pohtiminen ryhmässä auttaa paneutumaan aiheisiin ja viemään niitä käytäntöön.

Muutosta tapahtui myös asenteissa: asiakkaat saivat uskoa siihen, että he voivat vaikuttaa asioihin. Itseymmärrys ja itseluottamus paranevat, kun huomaa omalla toiminnalla olevan vaikutusta ympäristöön.

Kannattaa muistaa armollisuus, sillä lyhyessä ajassa ei voi odottaa ihmeitä

Armollisuutta vaaditaan niin ammattilaiselta kuin asiakkaalta. On hyvä muistaa ja muistuttaa, että uusien rutiinien käyttöönotto voi vaatia pidempään kuin yhdeksän viikkoa. On tärkeää pitää yllä motivaatiota muutokseen.

Hoidon keskeytysten syyt olivat pääosin samanlaisia kuin muissakin ryhmähoidoissa

Keskittymishaasteiden ryhmähoitoa ei keskeytetty enempää kuin muitakaan ryhmähoitoja. Esimerkiksi Kainuun hyvinvointialueella ryhmiin oli osallistunut yhteensä 50 asiakasta, joista 5 oli keskeyttänyt hoidon.

Syyt keskeytysten takana liittyivät mm. arjen menojen järjestelyyn, jota keskittymisen haasteet itsessään saattavat vaikeuttaa. Muutamilla keskeyttämisen syynä oli sosiaalinen ahdistus. Joskus asiakas itse huomasi, että oma oireilu on muihin osallistujiin verrattuna lievää, ja keskeytti hoidon tarpeettomana.

Ryhmähoito ei saa näyttäytyä pakollisena pahana vaan oikeana hoitona

Ammattilaiset olivat huomanneet, että osa asiakkaista saattoi suhtautua ryhmähoitoon pakollisena jaksona, joka pitää suorittaa, jotta voisi edetä ADHD-diagnoosin saamisessa. Todellisuudessa ryhmähoitomallissa on kyse varhaisesta tuesta, joka on itsessään jo vaikuttavaa hoitoa. Vastaavanlaista tukea usein tarjotaan myös diagnoosin saaneille.

Asenteen muuttaminen alkaa siitä, kuinka ryhmähoitoa markkinoidaan asiakkaalle. On siis tarjottava asiakkaalle hoitomallista riittävästi tietoa, mikä saattaa vähentää väärinkäsityksiä. Tällöin ryhmään ohjaavilla ammattilaisilla pitää olla riittävästi tietoa ryhmän sisällöstä ja toiminasta, jotta hän osaa ohjata oikeat henkilöt ryhmään.

Hoitomallia voi ja kannattaa räätälöidä tilannekohtaisesti sekä palautetta kuunnellen

Panelistit korostivat sitä, että ryhmätoiminta kannattaa rohkeasti käynnistää, vaikka kaikki yksityiskohdat eivät olisikaan alkuun selvillä. Toimintaa voidaan kehittää sen edetessä palautteiden pohjalta.

Räätälöinti on tärkeää myös ryhmän sitoutumisen kannalta. Tapaamisten sisältö kannattaa rakentaa yhdessä ryhmän kanssa keskustellen. Räätälöinnin voi huomioida jo ryhmän muodostamisvaiheessa: Esimerkiksi yhdellä alueella kaikkiin asiakkaisiin otettiin yhteyttä etukäteen ja haastateltiin heitä arjen haasteista. Ryhmät koostettiin kerätyn tiedon perusteella.

Ryhmähoitomallin käyttöönotto vaatii resursseja ja tukea

Panelistit toivat esiin, että ryhmähoitomallin onnistuneeseen käyttöönottoon tarvitaan esihenkilön tukea, selviä päätöksiä ja riittävästi resursseja. Ryhmähoito tarvitsee resursseja myös tapaamisten ympärillä, sillä ryhmän sitouttaminen ja jatkohoidon suunnitteleminen vievät aikaa. Esihenkilön on tärkeä lisäksi ottaa huomioon, että ryhmän vetäminen vaatii työntekijältä enemmän valmisteluja ja aikaa kuin yhden asiakkaan tapaamiset.

Kokemukset moniammatillisesta ohjaajaparista olivat olleet positiivisia. Keskustelussa nousi esiin, että oli ollut hyödyllistä, kun ryhmässä oli ollut mukana toimintaterapeutti.

Lue lisää neurokehityksellisten häiriöiden kokonaisuudesta: Nepsy – Neurokehityksellisten häiriöiden porrastettu psykososiaalisen tuen ja hoidon malli – Terapiatetulinjaan