Vertaismentorointi tukee ohjatun omahoidon opiskelua
Terveydenhoitaja Raisa Välimäki-Kuronen tukee vertaismentoroinnilla ammattilaisia pienten lasten ohjatun omahoidon opiskelussa. Mentorointi antaa konkreettisia vinkkejä ja vertaistukea, mikä taas auttaa ammattilaisia pitämään menetelmän pysyvänä osana työtään.
Terveydenhoitaja Raisa Välimäki-Kuronen on käyttänyt aktiivisesti pienten lasten ohjattua omahoitoa työssään Järvenpään äitiys- ja lastenneuvolassa. Kevään 2023 onnistuneen pilotin jälkeen menetelmä jäi Välimäki-Kurosen työkalupakkiin pysyvästi, mikä innosti häntä lähtemään mentoriksi myös uusille koulutettaville:
”Saimme täällä Järvenpäässä otettua menetelmän hyvin käyttöön. Kiitän siitä kollegojani, sillä hekin olivat niin aktiivisia. Muutokset ja uudet työkalut otetaan yksikössämme aika hyvin vastaan, ja siitä tuli aika nopeasti osa omaa työntekoa.”
Käytännön vinkkejä työhön
Välimäki-Kuronen on mukana yleensä kahdella pienten lasten ohjatun omahoidon koulutukseen kuuluvalla tapaamisella. Niiden aikana hän auttaa koulutuksessa olijoita ratkomaan käytännön ongelmia, joita he tuovat esiin.
Kaksi yleisintä ammattilaisia askarruttavaa teemaa ovat Välimäki-Kurosen mukaan ohjatun omahoidon ohjauksellisen työskentelytavan sisäistäminen sekä asiakkaiden motivoiminen työskentelyyn.
”Me terveydenhoitajat tiedämme paljon, ja meillä on taipumus ratkaisukeskeisesti antaa asiakkaille kaikki tiedot ja niksit. Tässä työskentelytavassa roolimme taas on enemmän ohjauksellinen ja jopa vähän haastamme vanhempaa käymään itsenäisesti verkkomateriaalia läpi ja aktiivisesti pohtimaan asioita”, Välimäki-Kuronen kertoo.
Käytännön vinkkien antaminen on Välimäki-Kurosen mukaan mentoroinnin tärkeintä antia. Omassa koulutuksessaan hän jäi kaipaamaan konkreettisia vinkkejä toiselta menetelmää työssään käyttävältä:
”Tietenkin oman tekemisen tavat pitää rakentaa lopulta itse, mutta esimerkeistä voi ottaa itselle sopivat tai jalostaa niistä vielä parempia.”
Vertaistuki auttaa jatkamaan opitun menetelmän käyttöä
Toinen mentoroinnin tavoitteista on auttaa ammattilaisia ottamaan ohjattu omahoito pysyvästi osaksi työtään. Haasteena Välimäki-Kuronen näkee sen, että sote-alalla uusia toimintamalleja tulee usein:
”Olemme muutosten äärellä, ja se on tosi stressaavaa monelle. Työntekijät voivat olla väsyneitä uusien asioiden opetteluun ja kokea, että tämä on vain kokeilu, joka unohtuu sitten vähän ajan päästä.”
Hänen mukaansa tieto siitä, että menetelmä on tuonut hyviä tuloksia muuallakin, luo uskoa uuden opettelun hyödyllisyyteen. Hän toivoo mentoroinnissa voivansa antaa ammattilaisille itseluottamusta jatkaa menetelmän käyttöä koulutuksen jälkeenkin.
”Alkuun itsekin ajattelin, että minun pitää olla esimerkiksi syömis- tai uniongelmien erityisasiantuntija, jotta voin auttaa vanhempia. Todellisuudessa kaikki tieto löytyy omahoitosivuilta ja minun tärkein roolini on olla kanssakulkijana ja auttaa vanhempia pohtimaan niitä asioita.”
Lisäksi Välimäki-Kurosen mukaan on tärkeää muistuttaa ammattilaisia, että ohjattu omahoito on varhaista puuttumista alkaviin ongelmiin ja aina on mahdollista ohjata asiakas ylemmälle hoidon portaalle.
Menetelmän jäämistä pysyväksi työkaluksi voi tukea ymmärrys siitä, että hoito vaikuttaa ennaltaehkäisevästi myös ammattilaisen omaan työhön:
”Työskentelemme saman perheen kanssa 6–7 vuotta. Jos saamme vaikkapa uniongelman ratkaistua jo alkuvaiheessa, ongelma ei pääse kasaantumaan. Myöhemmin vanhemmat olisivat väsyneitä ja rinnalla voisi olla muitakin ongelmia. Varhainen puuttuminen pienentää siis omaa työtaakkaani”, Välimäki-Kuronen toteaa.
Juurtumiseen vaaditaan resursseja
”Toivon kovasti, että ohjattu omahoito jäisi pysyväksi palveluksi äitiys- ja lastenneuvoloihin, mutta tarvitsemme resursseja sen toteuttamiseen”, Välimäki-Kuronen pohtii.
Uuden toimintatavan käyttöönottoon suotuisat olosuhteet luo mm. esihenkilö. Hänen tehtävänsä on auttaa ammattilaisia löytämään aikaa opiskelulle. Olennaista Välimäki-Kurosen mukaan on myös mahdollisuus järjestää ylimääräisiä vastaanottoja:
”Mielestäni tulevaisuudessa ratkaisee ihan hirveän paljon se, että onko neuvolassa resursseja järjestää ylimääräisiä käyntejä. Toivon, että neuvoloissa reagoidaan THL:n suositukseen, jonka mukaan osa työajasta turvattaisiin ylimääräisiin käynteihin.”
”Turvaamalla tämän pystyisimme hyödyntämään neuvolan koko potentiaalia. Neuvola tavoittaa kaikki perheet, joten tässä on hyvä tilaisuus ennaltaehkäistä ongelmia”, hän lisää.