Lasten navigaattori tuo rakennetta ja varmuutta lapsen ja perheen tilanteen käsittelyyn

Kymenlaaksossa Lasten navigaattori on otettu osaksi alakouluikäisten lasten varhaisen psykososiaalisen tuen tai hoidon tarpeen arviointia. Kouluterveydenhoitaja Tuula Lehtorannan kokemusten mukaan työkalu auttaa hahmottamaan lapsen ja perheen tilannetta kokonaisuutena, tukee keskustelua vanhempien kanssa ja helpottaa oikeiden jatkopolkujen löytämisessä. Samalla se tuo ammattilaiselle varmuutta ja rakennetta tilanteisiin, joissa huolen taustalla voi olla monia eri tekijöitä.

Lasten navigaattori on osa arviointiprosessia

Kouvolassa kouluterveydenhoitajana työskentelevä Tuula Lehtoranta kohtaa työssään paljon tilanteita, joissa esimerkiksi lapsen keskittymiseen, tarkkaavuuteen tai toiminnanohjaukseen liittyvät haasteet herättävät huolta kotona tai koulussa. Kymenlaakson hyvinvointialueella on otettu käyttöön Lasten navigaattori ja ensijäsennys, jotka Lehtorannan mukaan ovat auttaneet lapsen ja perheen tilanteen kokonaisvaltaisessa tarkastelussa.

Lehtoranta kertoo, että Lasten navigaattori on sidottu osaksi arviointiprosessia ja siitä on muodostunut luonnollinen työväline. Hän ajattelee, että prosessi on selkeämpi myös perheiden näkökulmasta, kun tiedon keräämiseen on yksi kysely ja sen jälkeen käytävä keskustelu.

”Emme lähtökohtaisesti tarjoa Lasten navigaattoria yhtenä vaihtoehtona niin, että haluaisitteko käyttää tätä, vaan kerromme, että tämä on menetelmä, jolla lähdemme selvittämään lapsen tilannetta”, Lehtoranta kuvailee.

Lasten navigaattorissa on omat kyselynsä lapselle, huoltajalle sekä opettajalle. Näiden avulla saadaan koottua kaikkien osapuolten havainnot lapsen tilanteesta hänen arkiympäristöistään. Kyselyiden täyttämisen jälkeen järjestetään ensijäsennyskeskustelu, jossa navigaattorin tuloksia käydään läpi ja niitä täydennetään. Lehtoranta kertoo pyrkivänsä järjestämään ensijäsennyskeskustelun nopeasti, usein jo viikon tai kahden sisällä siitä, kun vastaukset ovat valmistuneet.

”Ensijäsennykseen on tärkeää saada luotua avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Siksi pidän keskustelut lähtökohtaisesti kasvokkain”, hän lisää.

Kokonaiskuva auttaa ymmärtämään tilanteita paremmin

Lehtoranta kuvailee Lasten navigaattorin auttavan pysähtymään lapsen tilanteen äärelle kokonaisvaltaisesti. Hänen mukaansa työkalun vahvuus on siinä, että se ohjaa tarkastelemaan samanaikaisesti useita lapsen arkeen vaikuttavia osa-alueita eikä huomio kiinnity liian nopeasti vain yhteen oireeseen tai oletukseen.

“Siinä kysytään lapsen ja perheen asioista niin laajasti, että mikään osa-alue ei jää käymättä läpi”, hän kertoo.

Lasten navigaattorin tulokset auttavat jäsentämään keskustelua ja suuntaamaan huomion niihin asioihin, jotka aiheuttavat huolta. Lehtorannan mukaan erityisen hyödyllistä on ollut se, että Lasten navigaattori auttaa tunnistamaan myös sellaisia tekijöitä, jotka eivät välttämättä olisi nousseet muuten esiin.

”Joskus lapsella voi näkyä esimerkiksi voimakasta käytösoireilua ja keskittymisen haasteita, mutta Lasten navigaattori onkin voinut tuoda esiin, ettei lapsella ole kavereita tai että hän on kokenut kiusaamista. Kun näitä asioita alettiin käsitellä, myös keskittymisen haasteet helpottivat”, Lehtoranta kertoo.

Lehtoranta kuvaa Lasten navigaattoria “selkänojaksi”, joka tuo varmuutta ja systemaattisuutta lapsen ja perheen asioiden käsittelyyn ilman, että kaikkea tarvitsee rakentaa täysin omasta muistista tai kokemuksesta käsin.

Opettajan näkökulma täydentää kokonaisuutta

Lehtoranta pitää opettajan näkökulmaa erittäin tärkeänä osana arviointiprosessia. Opettaja näkee lapsen arkea tilanteissa, joissa näkyvät esimerkiksi oppimiseen, toiminnanohjaukseen, vuorovaikutukseen ja ryhmässä toimimiseen liittyvät asiat.

“Jotkut haasteet näkyvät vain kotona ja jotkut vain koulussa. Siksi opettajan näkemys on todella tärkeä kokonaistilanteen kartoittamisen kannalta.”

Käytännössä opettajat täyttävät oman osuutensa kyselystä ja lisäksi Lehtoranta pyytää yhteenvedon lapsen vahvuuksista, haasteista ja jo käytössä olevista tukikeinoista.

”On hyödyllistä, että vanhempien ja opettajan vastauksia voidaan tarkastella rinnakkain. Se auttaa huomaamaan, mikäli lapsen oireilu painottuu vain tiettyyn ympäristöön. Näin voidaan suunnitella lasta parhaiten palvelevaa tukea”, Lehtoranta pohtii.

Vanhemmat ovat suhtautuneet Lasten navigaattoriin myönteisesti

Lehtorannan kokemuksen mukaan vanhemmat ovat ottaneet Lasten navigaattorin vastaan hyvin.

“En ole kuullut kielteistä palautetta. Päinvastoin vanhemmat ovat täyttäneet kyselyt nopeasti, eikä kukaan ole kokenut sitä raskaaksi tai hankalaksi. Navigaattorin vastaukset ovat toimineet hyvänä pohjana keskusteluun ja vanhemmat palaavat herkästi niihin kohtiin, jotka ovat herättäneet heissä huolta tai pohdintaa.”

Lehtoranta kertoo huomanneensa, kuinka tärkeää vanhemmille on turvallinen ja hyväksyvä kohtaaminen. Yhdessä tilanteessa vanhemmat olivat saapuneet tapaamiseen selvästi jännittyneinä ja huolissaan siitä, että heitä arvioitaisiin vanhempina. Keskustelun aikana tunnelma muuttui, kun heille tuli kokemus siitä, ettei kyse ollut oikeiden tai väärien vastausten etsimisestä vaan lapsen tilanteen ymmärtämisestä yhdessä.

“Minusta on tärkeää muistaa antaa positiivista palautetta vanhemmuudesta. Eikä keskittyä vain siihen, mitä pitäisi tehdä toisella tavalla”, Lehtoranta sanoo.

Vanhemmilta on tullut myös kehitysehdotuksia. Erityisesti kyselyyn on toivottu avoimia tekstikenttiä, jotta vastauksia voisi täydentää omin sanoin tai selittää tarkemmin.

Pienten lasten kanssa tarvitaan joustavuutta

”Kaikki lapset eivät vielä kykene osallistumaan kyselyn täyttämiseen samalla tavalla”, Lehtoranta kertoo. Hänen kokemuksensa mukaan erityisesti ensimmäisen luokan oppilaille osa kysymyksistä voi olla liian abstrakteja tai vaikeasti hahmotettavia. Silloin korostuvat vanhempien ja opettajien havainnot sekä lapsen kanssa käytävä keskustelu.

“7-vuotiailta ei aina saada kovin tarkkoja vastauksia. Tällöin kysymyksiä pitää konkretisoida enemmän”, hän sanoo.

Pienimpien lasten kanssa työskentely vaatii erityistä herkkyyttä siinä, miten asioita sanoitetaan. Samalla on tärkeää välttää johdattelevia kysymyksiä, jotta lapsen omat kokemukset pääsevät aidosti esiin.

Toisaalta vanhemmilta lapsilta voi tulla hyvinkin tarkkoja ja syvällisiä havaintoja omasta tilanteestaan. Lehtorannalle on jäänyt erityisesti mieleen kuudesluokkalainen, joka kuvasi toiveekseen “mielen hallintaa”. Hetki pysäytti myös lapsen vanhemmat ja avasi uudenlaisen keskustelun siitä, miten hyvin lapsi pystyi itse sanoittamaan omaa oloaan.

Lasten navigaattori auttaa löytämään oikeat jatkopolut

Ensijäsennyksen jälkeen perhe voidaan ohjata tilanteen mukaan esimerkiksi perheneuvolaan tai muihin perustason palveluihin. Lehtoranta kertoo käyttäneensä erityisesti neurokirjon haasteisiin lasten ohjattua omahoitoa, jossa perheen kanssa käsitellään konkreettisia arjen tilanteita ja harjoitellaan uusia toimintatapoja.

Vaikka uuden työskentelymallin käyttöönotto on vaatinut opettelua, Lehtoranta kokee sen hyödylliseksi osaksi työtään. Hän kertoo tunnistaneensa itsessään aluksi epävarmuutta siitä, osaako käyttää menetelmää “oikein”, mutta kokemuksen myötä varmuus on lisääntynyt.

Hänen mukaansa on ollut tärkeää huomata, ettei Lasten navigaattorin tarkoitus ole tehdä ammattilaisesta terapeuttia, vaan auttaa rakentamaan selkeä ja johdonmukainen polku lapsen tilanteen selvittämiseen ja oikeanlaisen tuen löytämiseen.

“Tämä ei ole hankalaa tai monimutkaista”

Lehtoranta tunnistaa hyvin sen, että uudet työvälineet voivat herättää ammattilaisissa epäilyä tai vastustusta – erityisesti silloin, jos työuraa on jo paljon takana ja omat toimintatavat ovat vakiintuneet. Hän kuvailee itseäänkin ihmiseksi, joka ei aina ota uusia menetelmiä innosta hyppien käyttöön.

Hänen mukaansa Lasten navigaattori on ennen kaikkea helpottanut työtä. Se tuo keskusteluihin rakennetta, auttaa hahmottamaan kokonaisuutta ja varmistaa, että lapsen tilannetta tulee tarkasteltua riittävän laajasti eri näkökulmista.

“Tämä ei ole hankalaa tai monimutkaista. Kun navigaattoria on käyttänyt jonkin aikaa, siitä tulee luonteva työväline. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan.”

—

Lasten navigaattori on digitaalinen kysely, joka kokoaa lapsen ja perheen tilanteesta olennaiset esitiedot psykososiaalisen tuen tarpeen arviointia varten. Tuen tai hoidon tarve arvioidaan aina ammattilaisen toteuttamassa ensijäsennyksessä, jossa hyödynnetään kyselyn tuloksia. Lasten navigaattori ja ensijäsennys yhdessä tukevat oikea-aikaiseen tukeen ohjautumista ja auttavat tunnistamaan mahdollisen jatkotutkimuksen tarpeen. Lasten navigaattori on CE-merkityn Navigaattoripalvelun ei-lääkinnällinen laite. Navigaattoripalvelun valmistaja toimii DigiFinland Oy.

Tutustu Lasten navigaattoriin tarkemmin tästä linkistä.

Lue lisää