SuomiAreenan paneelikeskustelu: nuorten mielenterveyskriisiä on ratkottava monella tasolla
SuomiAreenan MTV-lavalla ratkottiin nuorten mielenterveyskriisiä tiistaina 27.6.2023. Tilaisuutta järjestämässä olivat MIELI ry, Terapiat etulinjaan -toimintamalli sekä Mielenterveyspooli. Kriisin ratkaisuiksi panelistit toivovat mm. kasvurauhaa nuorille, ennaltaehkäisevää tukea, rakennemuutoksia ja resursointia.
Nuorten mielenterveyskriisi on koko yhteiskuntaa koskeva ongelma, jolla voi olla kauaskantoiset seuraukset. SuomiAreenan paneelikeskustelun aikana kävi ilmi, että kriisille on mahdotonta nimetä tiettyä syytä. Koska kyseessä ei ole yhden tason ongelma, sitä ei voida myöskään ratkaista yhdellä toimella:
”Tarvitsemme nuorille kasvurauhaa. Meidän pitää peruuttaa sellaisissa päätöksissä, joilla olemme lisänneet nuorten kuormitusta. Me tarvitsemme tukevia aikuisia nuoren elämään – –. Tarvitsemme heille välineitä, joilla he pystyvät nuorta tukemaan. Lisäksi tarvitsemme matalan kynnyksen tukipalveluita. [– –] Tarvitaan myös iso remontti palvelujärjestelmään, sillä tällä hetkellä se pettää nuoren niin monessa kohdassa”, kertoi MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
Kulttuurin muutosta ja ennaltaehkäiseviä toimia
Yeesi ry:n puheenjohtaja Lauri Ikola nosti esiin muun muassa huolen siitä, että elämme suorituskeskeisessä yhteiskunnassa, jossa nuoriin kohdistuu esimerkiksi opiskeluun liittyviä paineita. ”Meillä on monia sektoreita, joilla tarvitsisimme kulttuurista muutosta, joka tietenkin voi lähteä yksilöiden positiivisista teoista. Samalla tarvitsemme kuitenkin yhteiskunnallisia ratkaisuja, jotka ohjaavat muutosta oikeaan suuntaan.”
Aalto-Matturi toivoi, että kiinnitettäisiin huomiota pahoinvoinnin lisäksi myös hyvinvointiin: ”Pitää löytää keinoja, joilla vahvistamme nuorten hyvinvointia ja ennaltaehkäisemme avun tarvetta. Avainasioita on aikuisten mielenterveysosaaminen.”
Rakenteiden korjaaminen vaatii resursseja
Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeen hankejohtaja Mia Oksan mukaan ongelmia on myös lainsäädännössä ja terveydenhuollon rakenteissa. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämisestä ei ole säädetty laissa, vaan niitä tarjotaan kunnissa vaihtelevasti. Pahimmillaan lapsille ja nuorille ei ole tarjota riittävästi palveluita. ”Meillä on selkeä palvelunpuutos, joka olisi ratkaistavissa lainsäädännöllä.”
”Tarvitsemme systeemisiä muutoksia ja rakenteita, ja Terapiat etulinjaan -toimintamalli on tehnyt siinä jo hyvää työtä”, Oksa jatkaa. Tarvitaan porrasteinen hoitomalli, jonka avulla nuoria voidaan tukea oikea-aikaisesti jo, kun oireilu on lievää. Tällöin nuori ei välttämättä tarvitse enää jatkohoitoa ja toivottavasti tarve erikoissairaanhoidolle vähenee. Terapiat etulinjaan -toimintamallissa nuorten palveluihin on koulutettu valtakunnallisesti jo 3000 ammattilaista vaikuttaviin menetelmiin.
”Pitää investoida ensin, että saamme tätä kaikkea hyvää”, totesi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.). ”Mielenterveys pitää saada täysimittaiseksi osaksi hoitotakuuta ja terveydenhuoltoa. Perutaan järjestöjen leikkaukset ja pikemminkin lisätään rahoitusta, jotta selviämme akuutista kriisistä eteenpäin. Tarvitsemme myös lisää resursseja mielenterveyden vahvistamiseen”, hän jatkoi.