Terapiat etulinjaan -toimintamallin tulokset 2022–2023 hankekaudelta julkaistu

Terapiat etulinjaan -toimintamallia on kehitetty vuosina 2022–2023 Tulevaisuuden sote-keskushanketta koskevat koordinaatiotehtävät
-hankkeessa, jonka loppuraportti on nyt julkaistu. Raportissa kuvataan, kuinka perustason mielenterveyspalveluita tukeva toimintamalli ja palvelukokonaisuus on luotu ja millaisia hyötyjä siitä on. Työ ei kuitenkaan ole vielä valmis, vaan toimintamallin ylläpito ja jatkokehitys vaativat vakiintunutta kansallista yhteistyötä ja rahoitusta.

Terapiat etulinjaan -toimintamallin alla on kehitetty vuodesta 2020 alkaen kansallista psykososiaalisten menetelmien ja digitaalisten mielenterveyspalveluiden toimintamallia, palvelukokonaisuutta ja kansallista koordinaatiojärjestelmää. Kehittäminen on jakautunut useammalle eri hankekaudelle, joista edellinen, Tulevaisuuden sote-keskushanketta koskevat koordinaatiotehtävät –hanke, tuli päätökseen vuoden 2023 lopulla.

Toimintamalli ja palvelukokonaisuus sekä keinot niiden ylläpitämiseen

Hankkeessa on luotu toimintamalli ja palvelukokonaisuus, jotka tukevat perustason mielenterveyspalveluita. Näiden avulla Suomessa saadaan otettua käyttöön vaikuttavia psykososiaalisia hoitoja yleisimpiin mielenterveyden haasteisiin nopeasti ja sujuvasti. Palvelut saavuttavat asiakkaat asuinpaikasta riippumatta ja oikeaan aikaan, sillä niitä on tarjolla laajasti sote-keskuksissa sekä koulu- ja oppilashuollossa.

Hankkeessa on luotu keskeiset perustason tueksi tarvittavat rakenteet, palvelut ja digitaaliset tukijärjestelmät. Lisäksi hankkeen avulla on koulutettu laajasti osaajia.

Toimintamallia on kehitetty osahankkeissa:

• Digitaaliset kansalaisten mielenterveyspalvelut ja ammattilaisten tukipalvelut (Mielenterveystalo.fi)
• Toimiva hoidontarpeen arvio ja hoitoon ohjaus (porrastettu hoitomalli ja Terapia- ja Interventionavigaattorit)
• Perustason psykososiaaliset hoidot ja niiden koulutukset
• Hoitojen saatavuuden ja laadun seuranta
• Kansallinen yhteistyöverkosto

Lisäksi hankkeen aikana on käytännössä perustettu Suomeen sopiva mielenterveyspalveluiden osaamiskeskusmalli ja osoitettu sen toimivuus. Malli kattaa yhteistyöaluekohtaiset osaamiskeskukset ja kansallisen osaamiskeskuksen, jotka yhdessä ylläpitävät mm. tässä kuvattuja palveluita.

Asiakas, ammattilainen ja hyvinvointialue hyötyvät

Hankkeen aikana koko Suomen perustason psykososiaalisten palveluiden hoito on kehittynyt. Hoitoon pääsy, hoidon porrastus, hoitoprosessit, ammattilaisten osaaminen ja järjestelmien kehittäminen sekä kansallinen yhteistyö ovat kehittyneet kaikilla hyvinvointialueilla.

Keskeiset hyödyt asiakkaille ovat hoitoon pääsyn ja hoitojen vaikuttavuuden paraneminen ja palvelukokonaisuuden selkeytyminen. Henkilöstö hyötyy hankkeen tuotoksista mm. menetelmäkoulutusten ja digitaalisten tukipalveluiden myötä.  Terapianavigaattori ja selvärakenteiset hoitomuodot säästävät aikaa, vähentävät jonoja ja helpottavat ammattilaisten paineita. Ammattilaiset ovat olleet työkaluihin tyytyväisiä.

Useilla alueilla hoitojonot on saatu purettua. Kansallisesti yhdenmukaisten porrastetun hoitomallin ja palveluvalikoiman avulla hyvinvointialueiden palvelutarjonta on selkeytynyt ja yhdenmukaistunut. Kun mielenterveyspalvelut painottuvat peruspalveluihin ja nopeasti alkaviin hoitoihin, myös pidempiä hoitoja tarvitseville potilaille ja asiakkaille jää paremmin resursseja.

Kansalliset, valtionavustuksilla toteutetut tukipalvelut, koulutukset ja digijärjestelmät helpottavat palveluiden uudistamista ja säästävät kehittämiskustannuksia. Lisäksi kansalliset yhteiskehittämisverkostot helpottavat palveluiden kehittämistä ja muutosjohtamista.

Kustannukset pienenevät

Terapiat etulinjaan -toimintamallin odotetaan tuovan säästöjä sekä suorissa sote-palvelukustannuksissa että epäsuorissa yhteiskunnallisissa kustannuksissa.

Kun palveluja kehitetään yhteistyössä, säästytään päällekkäiseltä työltä. Esimerkiksi digitaalinen koulutusalusta säästää hyvinvointialueiden koulutuskustannuksia arviolta 3 m €/v.

Lisäksi kansalliset digipalvelut, kuten Terapianavigaattori, säästävät huomattavasti työaikaa mielenterveyspalveluissa.

Pidempien hoitomuotojen vähenemisestä on jo hankeaikana saatu viitteitä. Peruspalveluiden hoitojonoja on saatu purettua ja tarve lähettää potilaita erikoissairaanhoitoon vaikuttaa vähentyvän.  

Suurimmat säästöt voidaan saada, jos mielenterveydestä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspäivät alkavat vähentyä. Yksityisen työterveyshuollon piiristä saadut kokemukset viittaavat siihen, että tavoiteltu 10–20 % vähenemä sairauslomapäivissä pitäisi olla saavutettavissa.

Kansallista yhteistyötä tarvitaan

Yksi hankkeen keskeisiä opetuksia on, että perustason mielenterveyspalveluiden modernisointi ja tulevaisuuden digituettujen palvelukokonaisuuksien ylläpitäminen on monimutkainen prosessi. Se ei onnistu ilman vakiintunutta kansallista yhteistyötä.

Hankkeen keskeisenä tuloksena voidaan pitää sitä, että yliopistollisten hyvinvointialueiden yhteinen koordinaatiohanke on osoittanut kansallisen yhteistyön toimivuuden. Ennen kansallista yhteistyötä perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen oli pääosin alueellista, yksittäisten henkilöiden kliinisen työn ohella tekemää työtä, joka harvoin muuttui pysyviksi käytännöiksi. Hanke on osoittanut, että yliopistollisten hyvinvointialueiden yhteiskehittämisrakenteella mielenterveyspalvelujärjestelmää voidaan uudistaa nopeasti ja kustannusvaikuttavasti.

Terapiat etulinjaan -toimintamallin kehittämistä jatketaan Suomen kestävän kasvun ohjelman (EU:n RRP-ohjelma) rahoituksella. Rahoitus koskee erityisesti digitaalisten mielenterveyspalveluiden jatkokehittämistä ja kansallista yhteistyötä palveluiden käyttöönotossa, ja se on myönnetty 2025 vuoden loppuun.