Nuorten navin pilotti: hyvät valmistelut mahdollistavat onnistumisen

Nuorten Interventionavigaattorin eli Nuorten navin pilotointi on kolmivaiheinen prosessi, jonka avulla varmistetaan, että navin käyttöönotto olisi ammattilaisille mahdollisimman sujuvaa.
Nuorten Interventionavigaattoria eli Nuorten navia on kevään 2024 aikana pilotoitu Kymenlaakson, Keski-Uudenmaan, Satakunnan, Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla. Aiemmin se on jo otettu käyttöön Helsingissä ja Länsi-Uudellamaalla. Yhteensä 255 nuorten parissa työskentelevää koulukuraattoria, terveydenhoitajaa, sairaanhoitajaa ja psykologia käyttää Nuorten navia nyt tuen ja hoidon tarpeen arvioinnin apuna.
Nuorten navin pilotoinnista ja kehittämisestä vastaavan projektipäällikön Tiina Tantarimäen mukaan pilotti jakautuu kolmeen vaiheeseen: neuvotteluun, valmisteluun ja toteutukseen. Kaikkia tarvitaan, jotta työkalun käyttöönotto olisi ammattilaisille mahdollisimman sujuvaa.
”Nuorten navi itsessään ei ole kovinkaan vaativa työkalu, mutta sen toiminta kytkeytyy koko hyvinvointialueen palveluiden järjestämiseen. Siksi käyttöönottoa tulee valmistella”, toteaa Tantarimäki.
Valmisteluvaiheessa pohditaan, kuinka menetelmä sopii ammattilaisten arkeen
Nuorten navin pilotointi lähtee aina hyvinvointialueen aloitteesta. Kun johtotasolla on tehty päätös pilotoinnin aloittamisesta, alueen interventiokoordinaattorin johdolla perustetaan valmistelutyöryhmä, jonka tehtävänä on ratkaista keskeisimmät pilotointiin liittyvät kysymykset. Tässä Terapiat etulinjaan -toimintamallista ollaan tukena.
Valmistelutyöryhmä pohtii esimerkiksi, miten alueella järjestetään tuen ja hoidon porrastaminen sekä tiedonkeruu pilotin aikana. Lisäksi suunnitellaan, millainen käyttöprosessi on niissä yksiköissä, joissa navi otetaan käyttöön. On tärkeä ratkaista, kuinka navista tulee sujuva osa yksikön ja ammattilaisen arkea.
Työryhmiin on hyvä osallistua myös työntekijöiden edustajia. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelutyöryhmässä mukana ollut kuraattori Jasmina McLeod Smith tunnistaa yhdeksi ratkaistavaksi asiaksi sisäisen viestinnän:
”Organisaation sisällä tarvitaan selkeää viestintää Nuorten navin käyttöönotosta. Ei saa syntyä sekaannusta tai epätietoisuutta siitä, mitä työkalua käytetään.”
Satakunnan hyvinvointialueella pilottiin osallistuneet kuraattorit Johanna Mäenpää, Niina Hietaoja sekä Kirsi-Marja Kontiainen nostavat työntekijän näkökulmasta huomioitavana asiana sopivan aikataulutuksen. Heidän mielestään olisi hyvä, että ammattilaisella ei olisi päällekkäisiä koulutuksia, jotta resursseja riittää koulutuksen käymiseen ja menetelmän haltuunottoon.
Ensijäsennyskoulutus yhtenäistää navin käyttöä
Tantarimäki haluaa muistuttaa, että ennen Nuorten navin käyttöön ottamista ammattilaisen tulee käydä ensijäsennyskoulutus. Koulutuksessa käydään läpi, kuinka navin tuloksista keskustellaan nuoren ja huoltajien kanssa ja millaisin perustein heitä ohjataan palveluihin.
”Kaikilla ammattilaisilla pitää olla sama käsitys ensijäsennyksen periaatteista. Kyse ei ole pelkästä tiedon keräämisestä lomakkeella. Pelkillä kyselylomakkeiden vastauksilla ei synny riittävää kokonaiskuvaa nuoren tuen ja hoidon tarpeesta.”
Pitkään koulukuraattorina työskennelleelle McLeod Smithille Nuorten navin oiremittarit olivat entuudestaan hyvin tuttuja, eikä koulutus tuonut uutta siitä näkökulmasta. Erityisen hyödylliseksi osoittautui kokemusten jakaminen muiden ammattilaisten kanssa:
”Koulutuksen jälkeen Teamsissa järjestetty menetelmäohjauskerta oli hyödyllinen, koska siellä sai kysellä, mikäli koulutuksen ja navin käytön aloittamisen jälkeen oli noussut kysymyksiä.”
Mäenpää, Hietaoja sekä Kontiainen pitivät tärkeänä mahdollisuutta kuulla muiden kokemuksia: ”Muiden onnistuneet kokemukset vahvistivat navin käyttöönottoa.”
”Moni koulutuksen käynyt ammattilainen on kertonut, että sai siitä lisää ymmärrystä navin periaatteista ja oivalsi, miksi sitä ollaan ottamassa käyttöön ja mitä hyötyä siitä on”, lisää Tantarimäki.
Onnistunut toteutus helpottaa juurtumista
Niin Keski-Uudellamaalla kuin Satakunnassakin kuraattorit ovat kokeneet Nuorten navin aikaa säästävänä ja eri tahojen yhteistyötä helpottavana työkaluna. Kaikille haastatelluille navi jää pysyvästi käyttöön. Lopullinen juurtuminen vaatii kuitenkin kollegojen ja esihenkilöjen tukea sekä selkeät jatkosuunnitelmat.
Satakuntalaiset mainitsivat, että navi helpottaa esimerkiksi etävastaanoton pitämistä ja auttaa sitouttamaan huoltajat mukaan nuoren asioihin. Lisäksi juurtumista edistää, jos navigaattori saadaan sopimaan työyhteisön arkeen yli organisaatiorajojen:
”Kuraattori on sosiaalihuollon ammattilainen, mutta usein teemme yhteistyötä terveydenhuollon kanssa. Tämä on yhteinen väline, joka helpottaa sitä”, kertoo McLeod Smith. Hänelle oli lisäksi helpotus huomata, että Nuorten navin täyttämistä harkitaan tapauskohtaisesti, sillä osalle nuorista on parempi pysytellä kyselyjen paperiversioissa.
Mäenpään, Hietaojan sekä Kontiaisen mukaan navigaattorin käyttöönotossa auttaa, jos työyhteisössä sovitaan siihen sitoutumisesta. He kävivät yhdessä kuraattorien tiimissä menetelmää läpi sekä jakoivat toisilleen kokemuksiaan. ”Esihenkilökin tiedusteli aika-ajoin navin käyttöönoton sujumista ja muistutteli sovituista tapaamisista”, he kertovat.
Tantarimäen mukaan esihenkilön tehtävä juurruttamisessa on ammattilaisten tukemisen lisäksi pilotin etenemisestä raportoiminen sekä jatkon suunnittelu:
”Esihenkilön kanssa seurataan pilotin aikana kerättyä dataa ja käydään tuloksia läpi. Päätöstapaamisessa sovimme myös jatkosta, eli siitä, että jatkammeko tiedonkeruuta, kuten ammattilaiskokemusten keräämistä, ja mitkä yksiköt koulutetaan seuraavaksi.”
Ota yhteyttä
Tiina Tantarimäki: tiina.tantarimaki@hus.fi
Lue lasten Interventionavigaattorista: Lasten Interventionavigaattorin pilotointiin haetaan kiinnostuneita palveluyksiköitä