Ahdistuksen kognitiivisen lyhytintervention koulutus vastasi ammattilaisten tarpeeseen Länsi-Suomessa
Ahdistuksen kognitiivinen lyhytinterventio on Länsi-Suomen yhteistyöalueella saanut ammattilaisten keskuudessa positiivisen vastaanoton, ja koulutusten jälkeen kerätyt palautteet puhuvat puolestaan. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella eli Varhalla menetelmää alettiin pilotoida noin vuosi sitten, ja ammattilaiset tunnistivat sen tarpeellisuuden heti.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on ollut käytössä Lasten ja nuorten ahdistuksen kognitiivinen lyhytinterventio (ALI) noin vuoden verran, ja nyt positiivisten kokemusten rohkaisemana käynnissä on koko Länsi-Suomen yhteistyöalueen laajuinen koulutus:
”Keväällä 2023 aloitettiin pilotti pienellä ryhmällä. Meillä oli siinä koulukuraattoreja sekä koulujen psykiatrisia sairaanhoitajia. Syksyllä 2023 sekä vuoden vaihteessa 2024 lähti jälleen uusi koulutus käyntiin, joka oli yhteistyössä koko Länsi-Suomen kanssa, eli mukana oli myös Pohjanmaa ja Satakunta. Yhteensä Länsi-Suomessa on koulutuksen aloittanut viime vuoden aikana 84 ammattilaista. Varhan Lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden vahvistamisen projektipäällikkö Elina Lähteenmäki kertoo.
Koulutukseen osallistuneilta kerättiin palautetta koulutuksesta ja menetelmästä, ja saatu palaute on ollut positiivista.
ALI on löytänyt paikkansa
ALI löysi nopeasti paikkansa lasten ja nuorten palveluvalikoimassa, ja ammattilaiset tunnistivat sen tarpeellisuuden:
”Valtaosa Varhan koulutetuista on ollut opiskeluhuollon työntekijöitä. Heistä yli 90 % on koulutuspalautteen mukaan ollut sitä mieltä, että koulutus on antanut uutta osaamista”, kertoo Lähteenmäki.
ALI on kehitetty vaihtoehdoksi pidemmälle Cool Kids -ohjelmalle, sillä lievemmin oireileville riittää usein lyhempikin interventio. Lähteenmäen mukaan ammattilaiset kokevatkin saaneensa toimivan työkalun lievän ahdistuksen hoitoon: ”Valtaosa koulutuskyselyyn vastanneista kokee, että ALI on antanut työkaluja lapsen tai nuoren auttamiseen, mikä on ihan loistava tulos. Uudelle menetelmälle on ollut ihan selkeä tarve.”
”Menetelmäohjauksista olen kuullut, että ammattilaiset usein kertovat tehneensä ennenkin samoja asioita, mutta ALI:n myötä tekemiseen on tullut struktuuria, ja sitä on paljon kiitelty”, hän lisää.
Palautteen avulla kehitetään koulutusta
Kokonaisuudessaan ALI-koulutus oli ollut ammattilaisten mieleen, ja 94 % oli kokenut siihen liittyvän menetelmäohjauksenkin tukeneen opiskelua. Varhan nuorten menetelmien menetelmäkoordinaattorin Riina Sjömanin mukaan anonyymin palautteen kerääminen on tärkeää sekä jatkokehittämisen että markkinoinnin näkökulmasta:
”Menetelmäohjaajan näkökulmasta ajattelisin, että on tosi tärkeää saada palautetta, jotta saadaan luotua kokonaiskuva koulutuksen laadusta.”
Päätavoitteena Lähteenmäen mukaan on, että lapset ja nuoret saisivat nopeasti apua oireisiinsa. Jotta tähän päästään, tulisi koulutusten saavuttaa ammattilaiset ja hyvinvointialueiden linjata hoidon porrastuksen mukaisesti kenelle koulutus on suunnattu.
Palautteiden mukaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueen koulutuksessa olleista ammattilaisista 97 % kertoikin olleensa motivoitunut kouluttautumaan ALI-menetelmään.
Vertaistapaamiset osana menetelmän juurtumista
Onnistuneen koulutuksen jälkeen on hyvin tärkeää, että ammattilaiset jatkavat menetelmän käyttöä aktiivisesti työssään, sillä vain niin se voi jäädä vakituiseksi työkaluksi.
”Siirtymävaihe kouluttautumisesta koulutuksen jälkeiseen aikaan on erityisen tärkeä. Koulutuksen aikana ammattilaisilla on säännöllinen kontakti menetelmäohjaajaan, ja uuden koulutuksen käyttöönoton tuki on aika tiivistä”, kertoo Sjöman.
Menetelmäkoordinaattorilla on olennainen roolinsa menetelmän juurtumisessa. Sjöman tekee yhteistyötä esihenkilöiden ja työntekijöiden kanssa sekä koordinoi esimerkiksi vertaistapaamisia. Niissä ammattilaiset pääsevät pohtimaan eteensä osuneita pulmatilanteita ja saavat niihin vertaistukea:
”Tarkoitus on, että eri teemoja pidetään yllä vertaistapaamisissa ja jatketaan sitä kautta menetelmäohjauksellisuutta”, kertoo Sjöman.
Myös kansallinen yhteistyö ja hyvien käytänteiden jakaminen on tervetullutta: ”Kansallista vetoapua otetaan kyllä ihan mielellään vastaan. Jos jollakin alueella on hyviä käytäntöjä esimerkiksi vertaistapaamisten järjestämiseen tai muuhun koulutukseen, jotakin yhteistäkin voisi jatkossa kehittää”, Sjöman pohtii.