Kognitiivinen lyhytterapia aikuisille

Kognitiivinen lyhytterapia (IDY03) on 2. portaan, keskimäärin seitsemän kontaktikerran, hoito. Menetelmä perustuu kognitiivisen psykoterapian viitekehykseen, jonka perusajatuksena on se, että ihmisen ajattelu, tunteet ja käyttäytyminen ovat yhteydessä toisiinsa. Kognitiivisessa lyhytterapiassa ammattilainen ja asiakas työskentelevät tasavertaisessa yhteistyösuhteessa tavoitteellisesti määriteltyä tavoitetta kohden.  

Kognitiivinen lyhytterapiakoulutus sisältää ammattilaisen yleisiä taitoja hoitavan yhteistyösuhteen rakentamiseksi ja terapeuttisen vuorovaikutuksen toteuttamiseksi. Koulutus käsittää näyttöön perustuvat hoitomallit seuraavien mielenterveyden ongelmien hoitamiseksi: ahdistus, masennus, unettomuus, riippuvuudet, sosiaalinen jännittäminen ja paniikkihäiriö. Lisäksi koulutus antaa ammattilaisille työkaluja ammatilliseen kehittymiseen ja työssä jaksamiseen.  

Kognitiivinen lyhytterapia on sopivaa ja oikea-aikaista hoitoa keskivaikeissa mielenterveyden häiriöissä sekä tietyn edellytyksin myös vakava-asteisten oireiden hoidossa. 

Kognitiivisen lyhytterapian koulutus on kestoltaan vuoden. Koulutukseen sisältyvät laajat verkko-opinnot, 30 tuntia menetelmäohjausta ja 70 tuntia koulutushoitojen toteuttamista. Koulutukseen voivat osallistua kaikki perusterveydenhuollossa mielenterveyden häiriöitä kohtaavat sote-ammattilaiset koulutuksesta tai kokemusvuosista riippumatta.  

Hoitomuodosta saadut tulokset ovat äärimmäisen rohkaisevia: 97 % hoitomuodon käyneistä suositteli hoitomuotoa samankaltaisessa tilanteessa olevalle. Kognitiivisen lyhytterapian jälkeen 48 % hoitoa saaneista ei tarvitse jatkohoitoa. Hoitomuodon aikana 54 % häiriötasoisesti ahdistuneista ja 39 % häiriötasoisesti masentuneista toipuvat luotettavasti.

Lue kognitiivisen lyhytterapian käytöstä päihdepalveluissa.

Koulutuksen osaamistavoitteet

Koulutuksen jälkeen opiskelija

• ymmärtää kognitiivisen lyhytterapian sijoittumisen muiden psykologisten hoitojen joukossa ja miksi näiden hoitojen toteuttaminen on tärkeää.
• tunnistaa tyypillisimmät oirekuvat ja hallitset niihin liittyvien hoito-ohjelmien käytön ja soveltamisen.
• osaa välittää tietoa potilaalle ja asettaa potilaan kanssa sopivan tavoitteen hoidolle.
• tuntee lyhytterapian rakenteen ja osaa antaa esimerkkejä lyhytterapiatyöskentelyssä eri häiriöissä.
• osaa toteuttaa häiriöspesifejä hoito-ohjelmia yleistyneen ahdistuksen, masennuksen, sosiaalisen jännittämisen, paniikkioireilun, unettomuuden ja riippuvuuksien hoidossa.
• hahmottaa oman kehityskaarensa lyhytkestoisten hoitojen toteuttajana. 
• tuntee tekijät, joista hyvä terapeuttinen vuorovaikutus rakentuu ja harjoittelee niihin liittyviä taitoja.
• havainnoi ja tunnistaa terapeuttisen vuorovaikutuksen ilmiöitä.
• toteuttaa potilaan tunteiden ja ajatusten validoimista ja empaattista viestintää.
• tuntee, miten potilaalle annetaan psykoedukaatiota.
• osaa jäsentää potilaan tilannetta tämän nykytilanteen ongelmien ja voimavarojen kautta.
• osaa hyödyntää potilaan oirekuvaan sopivia oirekyselyitä toteuttamansa hoidon tuloksellisuuden arvioinnissa. 
• osaa toteuttaa palautetietoista hoitoa osana kognitiivista lyhytterapiaa.
• osaa määritellä, mitä on motivoiva haastattelu.
• tietää, millaisissa tilanteissa motivoiva haastattelu on hyödyllinen menetelmä.
• osaa nimetä motivoivan haastattelun perusperiaatteet ja -menetelmät.
• ymmärtää motivoivan haastattelun merkityksen käyttäytymisen muutoksen aktivoinnissa.
• osaa toteuttaa motivoivaa haastattelua.
• tuntee, mitkä tekijät ovat tärkeitä akuutissa kriisissä ja miten niitä sovelletaan.
• soveltaa akuutin kriisin taitoja ja menetelmiä myös elämäntilannekriisiä läpikäyvän potilaan kanssa osana muuta hoitoa.
• tunnistaa traumaoireista kärsiviä potilaita ja ohjaa potilaita jatkohoidon tarpeen arvioon.
• tietää, mitä etuja ryhmähoitomallilla voidaan saavuttaa.
• tietää, miten ohjata työskentelyä ryhmässä ja millainen työskentely vie ryhmähoitomallia rakentavasti eteenpäin.
• tietää, mitkä ovat ryhmähoidon säännöt ja struktuurit sekä ymmärtää, miksi niistä on tärkeä pitää kiinni.
• osaa motivoida osallistujia ryhmiin.
• osaa koota ryhmän ja ottaa huomioon tässä olennaiset asiat.
• osaa ohjata ryhmän toimimaan sääntöjen mukaan ja osaa toimia tilanteissa, joissa sääntöjä rikotaan.
• osaa ohjata ryhmää materiaalien pohjalta.
• tietää, miten yleistynyt ahdistuneisuus mielenterveyden häiriönä määritetään.
• tietää, mistä osista ja vaiheista ahdistuksen lyhytterapeuttinen hoito rakentuu.
• tietää, mitä masennus on mielenterveyden häiriönä.
• tietää, mistä osista ja vaiheista masennuksen lyhytterapeuttinen hoito rakentuu.
• tietää, miten riippuvuus määritetään ja miten yleisiä erilaiset riippuvuudet ovat.
• tietää, mistä osista ja vaiheista riippuvuuksien lyhytterapeuttinen hoito rakentuu.
• tietää, miten unettomuus määritetään ja miten se ilmenee.
• tietää, mistä osista ja vaiheista unettomuuden lyhytterapeuttinen hoito rakentuu.
• tietää, miten sosiaalisten tilanteiden pelko mielenterveyden häiriönä määritetään.
• tietää, mistä osista ja vaiheista sosiaalisten tilanteiden pelon lyhytterapeuttinen hoito rakentuu.
• tietää, miten paniikkihäiriö mielenterveyden häiriönä määritetään.
• tietää, mistä osista ja vaiheista paniikkihäiriön lyhytterapeuttinen hoito rakentuu.
• tietää, mitä terapeuttisten taitojen tarkoituksellinen harjoittelu tarkoittaa.
• tietää, miksi tarkoituksellinen harjoittelu on tärkeää.
• tietää, miten toteuttaa tarkoituksellista harjoittelua osana omaa työtä.
• tuntee keinoja, miten pitää omasta jaksamisesta ja työhyvinvoinnista huolta terapeuttista työtä toteuttaessa.

Tiedot, jotka kerätään koulutuksen aikana arkivaikuttavuuden määrittelemiseksi ja implementaation tueksi

• kohdeoire
• odotusaika
• edeltävä hoito
• PHQ-9 + kohdeoireen mukaisen oirekyselyn pistemäärät käyntikohtaisesti
• potilaan mielipide hoidon soveltuvuudesta hänen tilanteeseensa
• potilaan kokemus hoidossa auttaneista asioista
• potilaan kokemus asioista, jotka hoidossa olivat haitallisia
• suosittelisiko potilas hoitoa samankaltaisessa tilanteessa olevalle
• tapaamisten lukumäärä
• hoidon keskeytyminen
• tapaamistiheys
• jatkohoidon tarve