Kognitiivinen lyhytterapia aikuisille

Kognitiivinen lyhytterapia (IDY03) on 5–10 kontaktikerran, keskimäärin seitsemän kontaktikerran, hoito, joka on tarkoitettu keskivaikeiden mielenterveyden häiriöiden hoitoon. Oireina voivat olla esimerkiksi yleistynyt ahdistus, masennus, unettomuus, riippuvuudet, sosiaalinen jännittäminen tai paniikkihäiriö. Kognitiivinen lyhytterapia on tarkoitettu työkaluksi terveydenhuollon ammattilaisille ja yksiköille, joiden tehtävänä on mielenterveyden häiriöiden hoito. Menetelmä sijoittuu aikuisten porrastetussa hoitomallissa 2. portaalle ja soveltuu käytettäväksi esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeyksiköihin. Kognitiivista lyhytterapiaa voi toteuttaa myös ryhmämuotoisesti (IDR17).

Näytönastekatsaukset

Kognitiivisen lyhytterapian käsittämien hoitomallien käyttö ja ylläpito mielenterveyden häiriöiden hoidossa osana porrastettua hoitomallia perustuu seuraaviin Käypä hoito -suosituksiin sisältyviin näytönastekatsauksiin:

Ahdistuneisuushäiriöt

• Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa tehokkaampaa kuin tavanomainen psykiatrinen hoito, psykologinen lumehoito tai jonotuslista. Näytön aste: A[1].
• Uudet kognitiiviset psykoterapiat vähentävä tehokkaasti yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön kuuluvaa liiallista huolestuneisuutta. Näytön aste: A[2].
• Psykoterapia, jossa yhdistetään kognitiivinen restrukturointi ja altistaminen, on tehokas ahdistuneisuuteen ja samanaikaiseen masennukseen yleistyneessä ahdistuneisuushäiriöissä. Näytön aste: A[3].
• Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia vähentää tehokkaasti ahdistuneisuuden lisäksi samanaikaista masennusta yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä. Näytön aste: A[4].
• Kognitiivisella psykoterapialla saavutettu hoitotulos liiallisen huolestuneisuuden vähenemisessä säilynee 12 kuukauden ajan hoidon päättymisen jälkeen. Näytön aste: A[5].
• Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on ilmeisesti tehokasta 55 vuotta täyttäneiden yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa odotuslistaan ja tavanomaiseen hoitoon verrattuna, mutta eroa aktiivihoitoon nähden ei ilmeisesti ole. Näytön aste: B[6].
• Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia vähentää paniikkikohtausten määrää ja niihin liittyvää välttämiskäyttäytymistä. Näytön aste: A[7]
• Kognitiivis-behavioraalisella psykoterapialla saavutettu hoitotulos säilyy ilmeisesti ainakin 6 kuukauden ajan hoidon päättymisen jälkeen. Näytön aste: B[8]
• Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on tehokasta sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa. Näytön aste: A[9].
• Sellainen kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia, joka sisältää in vivo -altistamista (eli toiselämässä tapahtuvaa), on ilmeisesti tehokasta julkisten paikkojen pelkoon. Näytön aste: B[10].

Masennus

• Kognitiivis-behavioraaliset ja interpersonaaliset lyhytterapiat ovat tuloksellisia depressioiden akuuttivaiheen hoitomuotoja. Näytön aste: A[11].
• Positiivisia kokemuksia ja sosiaalista toimintaa aktivoivat käyttäytymisinterventiot ovat hyödyksi masennusoireiden vähentämisessä. Näytön aste: A[12].
• Lyhyet, pääosin perusterveydenhuollossa käytettävät ongelmanratkaisuterapia ja kognitiivis-behavioraaliset psykoterapiat ovat vaikuttavia depression hoidossa. Näytön aste: A[13].

Riippuvuudet

• Motivoivaa haastattelua laajempi kognitiivinen käyttäytymisterapia ilmeisesti parantaa kohtalaisen tai vaikean alkoholiongelman hoitotulosta. Näytön aste: B[14].
• Sekä kognitiivis-behavioraalinen terapia että motivaatiota lisäävä terapia näyttäisivät olevan tehokkaita hoitomuotoja kannabisriippuvuuden hoidossa silloin, kun potilaalla ei ole vaikeaa mielenterveyden häiriötä. Näytön aste: B[15].
• Yhteisöhoitomalli, palkkiohoito, kognitiivinen käyttäytymisterapia sekä näiden yhdistelmät ilmeisesti vähentävät opioidien käyttöä ja lisäävät raittiutta opioidien väärinkäyttäjillä, jotka ovat onnistuneet vieroittautumaan opioideista eivätkä ole opioidikorvaushoidossa. Näytön aste: B[16].

Unettomuus

• Kognitiivis-behavioraaliset hoito-ohjelmat soveltuvat perusterveydenhuollon käyttöön. Näytön aste: A[17].
• Kognitiiviset hoito-ohjelmat ovat tehokkaita unettomuushäiriön hoidossa ja tulokset näyttävät pysyviltä. Näytön aste: A[18].
• Perusterveydenhuollon käyttöön tarkoitetut kognitiivis-behavioraaliset unettomuuden hoito-ohjelmat (CBT-I) soveltuvat ilmeisesti käytettäviksi myös silloin, kun potilaalla on jokin samanaikainen sairaus. Näytön aste: B[19].
• Kognitiivis-behavioraaliset menetelmät ilmeisesti soveltuvat ikääntyneiden unettomuuden hoitoon. Näytön aste: B[20].

Kognitiivisen lyhytterapian tuloksellisuuteen voi tutustua menetelmään liittyvästä tulosraportista[21].

Kognitiivisen lyhytterapian toteuttaminen

Kognitiivinen lyhytterapia on sopivaa ja oikea-aikaista hoitoa keskivaikeissa mielenterveyden häiriöissä sekä tietyn edellytyksin myös vakava-asteisten oireiden hoidossa, esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa tilanteeseen soveltuvaa hoitoa ei ole heti tarjolla tai sitä joutuu jonottamaan.   

Kognitiivisessa lyhytterapiassa ammattilainen ja asiakas työskentelevät tasavertaisessa yhteistyösuhteessa jonkun valitun ongelman tai oireen parissa strukturoidun hoito-ohjelman avulla kohti yhteisesti määritettyä tavoitetta. Kognitiiviseen lyhytterapiaan voidaan ohjautua joko suoraan hoitoonohjauksesta tai ensimmäisen portaan hoitomuotojen (esimerkiksi ohjattu omahoito, IPC) jälkeen.

Tapaamiset ovat kestoltaan tyypillisesti 45 minuuttia, ja tapaamisia suositellaan olevan viikon välein. Hoitojaksot voi toteuttaa sekä läsnä- että etämuotoisesti. Kognitiivista lyhytterapiaa voi toteuttaa myös ryhmämuotoisesti (IDR17), jolloin tapaamisten suositeltu kesto on 1 h 45 min. Ryhmällä suositellaan olevan kaksi ohjaajaa.   

Kognitiivisen lyhytterapian koulutus

Kognitiivista lyhytterapiaa voi toteuttaa menetelmään kouluttautunut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen. Esimerkiksi perustason mielenterveys- ja päihdepalveluissa koulutukseen osallistuvat ensisijaisesti sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät, psykologit ja lääkärit. Koulutus sopii sekä aloitteleville että kokeneille ammattilaisille. 

Kognitiivisen lyhytterapian koulutus kestää vuoden. Koulutukseen sisältyvät laajat verkko-opinnot, 30 tuntia menetelmäohjausta ja 70 tuntia koulutushoitojen toteuttamista. Kognitiivinen lyhytterapiakoulutus sisältää ammattilaisen yleisiä taitoja hoitavan yhteistyösuhteen rakentamiseksi ja terapeuttisen vuorovaikutuksen toteuttamiseksi.

Koulutus käsittää näyttöön perustuvat hoitomallit seuraavien mielenterveyden ongelmien hoitamiseksi: yleistynyt ahdistus, masennus, unettomuus, riippuvuudet, sosiaalinen jännittäminen ja paniikkihäiriö. Lisäksi koulutus antaa ammattilaisille työkaluja ammatilliseen kehittymiseen ja työssä jaksamiseen.   

Koulutuksesta on olemassa myös erikoissairaanhoitoon sovellettu versio, jonka perusajatus on sama kuin tavanomaisessa kognitiivisessa lyhytterapiassa. Kyseinen koulutus sisältää erikoissairaanhoitoon suunnattuja koulutussisältöjä, joiden lisäksi kontekstissa toteutettavien koulutusinterventioiden pituus voi olla pidempi (kuitenkin maksimissaan 20 käyntiä). Lisäksi kognitiivisesta lyhytterapiasta voidaan räätälöidä eri konteksteihin soveltuvia koulutuskokonaisuuksia, joista kuitenkin sovitaan aina koulutuskohtaisesti.  

Kognitiivisen lyhytterapian menetelmäohjaus

Menetelmäohjaus on yhdistelmä työnohjausta ja opetusta, jossa harjoitellaan menetelmätyöskentelyn ydintaitoja ja interventiomallin toteuttamista. Menetelmäohjausta tarvitaan menetelmään liittyvän taito-osaamisen kehittymiseksi ja menetelmien onnistuneen käyttöönoton varmistamiseksi. Kognitiivisessa lyhytterapiassa menetelmäohjaus toteutetaan 3–5 henkilön ryhmissä useampi tunti kerrallaan (esim. 10 x 3 h) noin kuukauden välein. Koulutukseen sitoutuvan menetelmäohjaajan tulee suorittaa perehdytyskokonaisuus menetelmäohjauksesta ennen ohjauksen aloittamista. Menetelmäohjaajana voi toimia  

• kognitiivinen psykoterapeutti 
• kognitiivisiin menetelmiin perehtynyt muu psykoterapeutti 
• kognitiivisessa psykoterapeuttikoulutuksessa oleva sote-ammattilainen 
• kognitiivisiin menetelmiin perehtynyt psykologi 
• sairaanhoitaja, jolla jokin kognitiivinen työotekoulutus ja vähintään kahden vuoden kokemus interventioiden toteuttamisesta
• kognitiivisen lyhytterapeuttikoulutuksen käynyt terveydenhuollon ammattilainen, joka on koulutuksen jälkeen toteuttanut hoitomallin mukaista työtä 70 tunnin edestä.

Kognitiivisen lyhytterapian teoreettinen viitekehys

Kognitiivisen lyhytterapian perustana on nykytietämyksen mukaan vaikuttavat kognitiivis-behavioraalisen terapian elementit ja tunnetut työtavat, jotka tämänhetkisen tutkimustiedon valossa ovat keskeisiä mielenterveyden ongelmien hoidossa ja jotka toistuvat erilaisissa määrämittaisissa, näyttöön perustuvissa interventioissa ja hoito-ohjelmissa. Kognitiivisessa lyhytterapiassa havaittavat myönteiset muutokset ajatellaan selittyvän myös kaikille työskentelymuodoille yhteisillä vaikuttavilla tekijöillä, joihin lukeutuvat asiakkaan odotukset, asiakkaan ja ammattilaisen yhteistyösuhde, asiakkaan ja terapeutin ominaisuudet sekä tilannesidonnaiset tekijät.

Lue lisää

• 
  Kognitiivisen lyhytterapian tuoreet tulokset julkaistu30.4.2024
• 
  Kognitiivinen lyhytterapia soveltuu riippuvuuksien hoitoon 27.2.2024
• 
  Työ Helsingin lyhytterapiayksikössä: kognitiivista lyhytterapiaa toteutetaan aina asiakas edellä ja koko ammattitaidolla19.10.2023

---

Lähteet

[1] Kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian teho verrattuna tavanomaiseen psykiatriseen hoitoon yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 7.1.2019. https://www.kaypahoito.fi/nak09121 (viitattu 14.3.2025)

[2] Kognitiivinen psykoterapia, liiallinen huolestuneisuus ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 7.1.2019. https://www.kaypahoito.fi/nak09124 (viitattu 14.3.2025)

[3] Kognitiivisen restrukturoinnin ja altistamisen teho yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 7.1.2019. https://www.kaypahoito.fi/nak09122 (viitattu 14.3.2025)

[4] Kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian teho yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 7.1.2019. https://www.kaypahoito.fi/nak09120 (viitattu 14.3.2025)

[5] Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia, hoitotuloksen pysyvyys ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 7.1.2019. https://www.kaypahoito.fi/nak09125 (viitattu 14.3.2025)

[6] Kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian teho 55 vuotta täyttäneiden yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 7.1.2019. https://www.kaypahoito.fi/nak09086 (viitattu 14.3.2025)

[7] Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia ja paniikkikohtaukset. Duodecimin näytönastekatsaus.  Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 7.1.2019. https://www.kaypahoito.fi/nak09115 (viitattu 14.3.2025)

[8] Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia ja hoitotuloksen pysyvyys. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 7.1.2019. https://www.kaypahoito.fi/nak09117 (viitattu 14.3.2025)

[9] Kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian teho sosiaalisten tilanteiden pelkoon. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 7.1.2019. https://www.kaypahoito.fi/nak09110 (viitattu 14.3.2025)

[10] Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia, in vivo -altistaminen ja julkisten paikkojen pelko. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 7.1.2019. https://www.kaypahoito.fi/nak09119 (viitattu 14.3.2025)

[11] Kognitiivis-behavioraalinen ja interpersonaalinen terapia depressioiden akuuttivaiheen hoidossa. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 8.1.2020. https://www.kaypahoito.fi/nak04361 (viitattu 14.3.2025)

[12] Käyttäytymisen aktivointi depressioiden hoidossa. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 8.1.2020. https://www.kaypahoito.fi/nak08230 (viitattu 14.3.2025)

[13] Lyhyet – lähinnä perusterveydenhuollossa käytettävät – psykoterapiat depression hoidossa. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 8.1.2020. https://www.kaypahoito.fi/nak08237 (viitattu 14.3.2025)

[14] Kognitiivinen käyttäytymisterapia kohtalaisen tai vaikean alkoholiongelman hoidossa. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 4.9.2015. https://www.kaypahoito.fi/nak04630 (viitattu 14.3.2025)

[15] Kannabisriippuvuuden psykososiaalinen hoito. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 12.4.2018. https://www.kaypahoito.fi/nak05105 (viitattu 14.3.2025)

[16] Opioidien väärinkäyttäjien psykososiaaliset hoidot. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 12.4.2018. https://www.kaypahoito.fi/nak05139 (viitattu 14.3.2025)

[17] Perusterveydenhuollon käyttöön tarkoitetut kognitiivis-behavioraaliset hoito-ohjelmat. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 3.12.2015. https://www.kaypahoito.fi/nak06356 (viitattu 14.3.2025)

[18] Kognitiiviset hoito-ohjelmat kroonisen unettomuuden hoitona. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 3.12.2015. https://www.kaypahoito.fi/nak06355 (viitattu 14.3.2025)

[19] Perusterveydenhuollon käyttöön tarkoitetut kognitiivis-behavioraaliset unettomuuden hoito-ohjelmat (CBT-I) ja potilaan sairastamat samanaikaiset pitkäaikaissairaudet. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 3.12.2015. https://www.kaypahoito.fi/nak08546 (viitattu 14.3.2025)

[20] Ikääntyneiden unettomuuden lääkkeetön hoito. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 3.12.2015. https://www.kaypahoito.fi/nak06357 (viitattu 14.3.2025)

[21] Kognitiivisen lyhytterapian tuloksia. HUS Terapiat etulinjaan -toimintamalli (2024) : https://terapiatetulinjaan.fi/wp-content/uploads/2024/06/Kognitiivinen-lyhytterapia-seurantatulokset-2024.pdf (viitattu 14.3.2025)