Kognitiivisen lyhytterapian tuoreet tulokset julkaistu

Kognitiivisen lyhytterapian koulutushoidoista kerätyn aineiston pohjalta on tehty analyysi, joka antaa osviittaa menetelmän vaikutuksista niin palvelujärjestelmä- kuin yksilötasollakin.

Kognitiivinen lyhytterapia perustuu kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian (CBT) viitekehykseen ja häiriökohtaisiin menetelmiin. Yksi kognitiivisen lyhytterapian (KLT) koulutuksen tavoitteista on oppia työskentelemään palautetietoisesti ja perustamaan hoito yksilökohtaiseen tietoon. Lyhytterapian vaikuttavuutta seurataankin koulutushoitojen aikana tiiviisti, ja ammattilaiset keräävät toteuttamistaan hoidoista kattavasti tietoja. Koulutushoitoja on ehtinyt kertyä tähän mennessä 2663, ja niistä saadun aineiston pohjalta on tehty analyysi.  

Analyysin perusteella saadaan tärkeää tietoa niin palvelujärjestelmä- kuin yksilötasoltakin: koulutushoidoista raportoidaan tietoa aina hoidon aloitusviiveestä potilaan oirekyselyistä saamiin pisteisiin. Aineiston voi sanoa rakentavan realistista kuvaa hoidon vaikuttavuudesta, sillä se on kerätty perustason mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja se käsittelee niiden asiakkaiden hoitoa, joita perustasolla muutenkin hoidetaan. Lisäksi hoitojen tuloksellisuuden arvioinnissa käytetään standardoituja mittareita, joita kansainvälisesti laajasti käytetään. Tämä mahdollistaa vertailun muualla kerrytettyjen tulosten kanssa. Aineisto käsittää suuren osan Suomen hyvinvointialueista, eli se on myös maantieteellisesti edustava. 

Kognitiivinen lyhytterapia alkaa pääsääntöisesti nopeasti, ja tapaamiset järjestetään säännöllisin väliajoin. Koulutusjaksojen aikana 52 % lyhytterapioista on päästy aloittamaan alle kahdessa viikossa. Alle neljän viikon odotusaikaan on ylletty 30 %:ssa hoidoista. Useimmiten lyhytterapia on toteutettu viikoittaisilla tapaamisilla: 52 % tapaamisista on toteutunut noin viikon välein. Noin kahden viikon välein toteutettiin 33 % tapaamisista. 

Kognitiivisella lyhytterapialla saadaan hyviä tuloksia masennuksen ja ahdistuksen hoidossa

Analyyseissä on käsitelty KLT:n kliinisiä tuloksia etenkin ahdistus- ja masennusoireiden hoidossa, sillä nämä oireet käsittävät seurannan perusteella yhteensä yli 70 % perustason palvelutarpeesta. KLT:n tuloksia seurataan koulutushoidoissa käynti käynniltä kahdella oirekyselyllä. Käytössä on aina PHQ-9-masennuskysely, jonka lisäksi toisena mittarina on hoidettavan kohdeoireen mukainen kysely. Masennuksessa ja ahdistuksessa käytetään GAD-7-ahdistuskyselyä. Tulokset viittaavat siihen, että kognitiivisella lyhytterapialla saadaan perustason terveydenhuollossa lupaavia tuloksia.  

Kohdeoireena masennus

Kun kohdeoireena on ollut masennus, asiakkaista 31,1 %:lla on ollut lievä masennustila. Keskivaikea masennustila on ollut 28,7 %:lla asiakkaista. Hoidon alussa suurella osalla, eli 77,4 %:lla, oireilu on ollut häiriötasoista (PHQ-9-oirekyselyn pisteet > 9 pistettä). Luotettavaan toipumiseen on kuitenkin päästy 41,5 %:ssa tapauksista. Luotettavalla toipumisella tarkoitetaan alan kirjallisuudessa sitä, että siirrytään häiriötasoisista oireista ei-häiriötasoisiin oireisiin ja pistemuutos PHQ-9-oirekyselyssä on vähintään 5 pistettä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että asiakas ei joskus tulevaisuudessa mahdollisesti tarvitsisi jatkohoitoa. Keskimäärin oirepisteet laskevat hoidon aikana 4,8 pistettä. 

Jatkohoitoa ei tarvinnut 43 % masennusoireisiin kognitiivista lyhytterapiaa saaneista. Jatkohoidon tarpeen arvioitiin 28 %:lla tapauksista olevan perustason palveluissa ja 22 %:lla erikoissairaanhoidossa tai kuntoutuspsykoterapiassa.

Kohdeoireena ahdistus

Kun kohdeoireena on ahdistus, KLT:ssa vointia seurataan GAD-7-ahdistuskyselyllä. Hoidon alussa 36 %:lla on ollut keskivaikeita oireita, 33 %:lla vaikeita oireita ja 26 %:lla lieviä oireita. Häiriötasoista oireilu on ollut 68,5 %:lla. Heistä luotettava toipuminen on havaittu yli puolella, eli 55 %:lla. Ahdistuksen hoidossa luotettavasta toipumisesta puhutaan, kun oirepisteet vähenevät GAD-7-oirekyselyssä vähintään 4 pistettä ja siirrytään häiriötasoista oireilusta ei-häiriötasoiseen.  

Kaikista ahdistukseen kognitiivista lyhytterapiaa saaneista 46 % ei tarvinnut jatkohoitoa. Jatkohoidon tarpeen arvioitiin 28 %:lla olevan perustason palveluissa ja 18 %:lla erikoissairaanhoidossa tai kuntoutuspsykoterapiassa.

Tulokset ovat kansainvälisesti vertailtavissa

Menetelmästä saadun palautteen ja analyysin tulosten perusteella KLT vaikuttaa soveltuvan suomalaisiin perustason mielenterveyspalveluihin. Käytännön hoitotulokset ovat samansuuntaisia muissa länsimaissa toteutettuihin CBT-pohjaisiin interventioihin verrattuna.  

Uutisessa esitellyt tulokset ovat peräisin alla olevasta analyysista:

Lue lisää kognitiivisesta lyhytterapiasta menetelmänä.

Lue Lääkärilehdessä julkaistu tuore artikkeli, jossa kerrotaan mm. Etelä-Suomen yhteistyöalueella saaduista tuloksista tarkemmin: Kognitiivinen lyhytterapia tuo apua mielenterveyskriisiin – Lääkärilehti (laakarilehti.fi)