Asiakaskokemus: ”Pienten lasten ohjattu omahoito auttoi minua äitinä jaksamaan erittäin haastavan vaiheen yli.”

Pienten lasten ohjattuun omahoitoon osallistunut äiti kertoo, kuinka interventio hänen kohdallaan toimi käytännössä. Lapsen univaikeuksien omahoito-ohjelman läpikäyminen terveydenhoitajan tuella auttoi perhettä löytämään vauvalle toimivan unirytmin. Tärkeintä oli kuulluksi tulemisen tunne ja keskustelut ammattilaisen kanssa.

Pienten lasten ohjatussa omahoidossa ammattilainen auttaa pienen lapsen vanhempaa jossakin pulmatilanteessa 1–5 tapaamisen aikana. Interventiossa hyödynnetään Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelun omahoito-ohjelmaa. Tavallinen arkea haittaava pienten lasten haaste, jota ohjatussa omahoidossa käsitellään, on nukkumisen ongelmat.

Pitkittyessään pienen lapsen yölliset heräilyt tai hidas nukahtaminen voivat kuormittaa vanhempia. Siksi ongelmiin kannattaa hakea apua ajoissa. Pienten lasten ohjattuun omahoitoon osallistuneen Marin (nimi muutettu) perheen tilanne oli hyvin kuormittunut: ”Vauva heräili yöllä 8–10 kertaa, ja yösyöttöjä oli joka yö useita. Olimme vanhempina erittäin väsyneitä ja keinottomia”, hän kertoo.

Lopulta hän päätyi varaamaan terveydenhoitajalle soittoajan keskustellakseen vauvan uneen liittyvistä ongelmista: ”Varasimme vastaanottoajan, ja siellä terveydenhoitaja ehdotti ohjattua omahoitoa, joka aloitettiin saman tien.” 

Hänelle oli tärkeää, että apua uniongelmaan oli heti saatavilla ja että neuvolassa tilanteeseen reagoitiin: ”Olin helpottunut, kun pääsin keskustelemaan asioista ammattilaisen kanssa ja paneutumaan keskitetysti uniasioihin.”

Tavoitteet muuttuivat hoidon edetessä

Ohjattu omahoito etenee aina ammattilaisen ja asiakkaan yhdessä sopimalla tavalla, ja sen tavoitteet perustuvat asiakkaan tarpeisiin. Marin kohdalla lähes jokaiselle tapaamiselle sovittiin erilaisia tavoitteita, joihin perhe pyrki pääsemään erilaisten omahoito-ohjelmaan kuuluvien harjoitusten avulla. Alkuun oli tärkeä panostaa myös äidin uneen:

”Ensimmäisen käyntikerran jälkeen tavoite oli saada vauva nukkumaan isänsä kanssa muutama yö tai ainakin ensimmäinen neljä tunnin unipätkä, jotta äitinä sain levättyä”, Mari kertoo.

”Seuraavaksi tavoitteena oli, että vauva nukkuisi omassa sängyssä ensimmäisen unipätkän ja vasta puolilta öin olisi ensimmäinen syöttö. Seuraavaksi siirsimme yösyöttöä myöhäisemmäksi ja lopulta jätimme yösyötöt kokonaan pois. Muokkasimme myös päiväunirytmiä joka kerta sopivammaksi”, hän jatkaa.

Tapaamisilla terveydenhoitaja kävi Marin kanssa läpi menneen viikon unipäiväkirjan ja auttoi pohtimaan, mitkä tekijät olivat uniin vaikuttaneet. Kaikki neljä tapaamista toteutuvat kasvotusten terveydenhoitajan vastaanotolla, ja seuraava aika oli aina jo sovittuna, kun Mari ja vauva poistuivat vastaanotolta.

”Oli helpottavaa tietää, että seuraava vastaanottoaika oli aina varattuna ja ettei asioiden kanssa tarvitse painia yksin”, Mari toteaa.

Ohjatun omahoidon aikana perhe onnistui luomaan vauvan unelle sopivan rytmin – lopussa vauva nukkui yönsä yhdellä tai kahdella lyhyellä heräämisellä ja yösyötöt voitiin jättää pois.

Kohtaaminen keskiössä

Marille pienten lasten ohjatussa omahoidossa tärkeimmäksi asiaksi osoittautui säännölliset kohtaamiset ammattilaisen kanssa. Hänelle oli tärkeä saada rauhassa keskustella kaikista uneen liittyvistä asioista aiheeseen perehtyneen henkilön kanssa. Etenkin kuulluksi tulemisen tunne korostui:

”Koin erittäin tärkeäksi kuulluksi tulemisen kokemuksen ja sen, että uniongelmat otettiin tosissaan ja niihin haluttiin aidosti löytää ratkaisu. Oman terveydenhoitajan kanssa syntyi hyvä luottamussuhde ja hänestä tuli tärkeä tukipilari uniasioissa”, hän kertoo.

Työskentely terveydenhoitajan kanssa tuntui Marista luontevalta, ja vaihtoehtojen pohtiminen yhdessä olikin hänen mielestään avain onnistumiseen: ”Työskentely terveydenhoitajan kanssa oli aivan kuin ystävälleen puhuisi, mutta erotuksena oli se, ettei itsestä tuntunut siltä, että kaadan kaikki huoleni ystävän niskaan.”

Lisäksi Mari nostaa tärkeäksi asiaksi terveydenhoitajan tietotaidon, jonka avulla he löysivät sopivat ratkaisut juuri heidän perheensä tilanteeseen.

Ohjattu omahoito vaatii jaksamista – onneksi ei tarvitse pärjätä yksin

Myös Mielenterveystalo.fi-verkkosivun sisällöt ovat keskeinen osa ohjattua omahoitoa, sillä asiakas hyödyntää niitä tapaamisten välillä itsenäisesti. Alkuun sisältöjen laajuus tuntui uuvuttavan elämäntilanteen takia Marista vaikealta: ”Omahoidon aikana olin niin väsynyt univajeen takia, ettei itsenäisestä Mielenterveystalon sisältöihin tutustumisesta tullut juurikaan mitään.”

Hänelle sivusto oli entuudestaan tuttu, joten materiaalien nopea selailu vauvan päiväuniaikoina onnistui. Voimavaroja syvällisempään paneutumiseen ei kuitenkaan ollut. Sisältöjä käydään tapaamisilla läpi myös yhdessä ammattilaisen kanssa, joten tärkeintä on, että asiakas jaksaa tehdä sovittuja harjoituksia arjessa.

Kaiken kaikkiaan pienten lasten ohjattu omahoito oli koko perheelle hyvä kokemus, ja Mari suosittelee interventiota muille vastaavassa tilanteessa oleville.

”Ohjattu omahoito auttoi minua äitinä jaksamaan erittäin haastavan vaiheen yli ja rohkaisi kokeilemaan erilaisia keinoja, joita ei itse ollut edes ymmärtänyt ajatella. Pääsimme jälleen nauttimaan vauvavuodesta ilman unihaasteita. Minulla on nyt työkaluja myös tulevia haastavia vaiheita kohtaan ja tiedän, että kaikkein haastavimmat ajanjaksotkin ovat vain vaiheita.”