Ahdistuksen kognitiivinen lyhytinterventio (ALI) on löytänyt paikkansa opiskeluhuollossa

Terapiat etulinjaan -toimintamallin koulutuksissa keskeistä koulutushoitojen vaikuttavuuden seuraaminen. Tavoitteena on saada tiedonkeruusta pysyvä osa kaikkien hoitojen toteuttamista. Lasten ja nuorten ahdistuksen kognitiivisen lyhytintervention koulutuksista kerätyt tulokset antavat osviittaa, että menetelmä soveltuu tarkoitettuun käyttöympäristöönsä.  

Terapiat etulinjaan -toimintamallin koulutuksiin kuuluu olennaisena osana hoidon vaikuttavuuden seuraaminen ja raportointi. Ammattilainen kerää koulutusinterventioiden aikana erilaisilla kyselyillä tietoa asiakkaansa oireiden muutoksista. Intervention vaikutusten arviointi sen todellisessa käyttöympäristössä luo kuvaa sen arkivaikuttavuudesta. Arkivaikuttavuudella viitataan palveluiden arjen olosuhteissa tapahtuvaan terveyden ja hyvinvoinnin muutokseen, joita työskentelyn aikana havaitaan.

Kehittämispäällikkö Kasperi Mikkosen mukaan tätä tietoa tarvitaan kontrolloiduissa olosuhteissa tehdyn tutkimuksen rinnalle. 

”Koulutusten aikana toteutettu seuranta auttaa varmistamaan, että työskentelyn aikana saavutetut muutokset ovat odotusten mukaisia. Koulutusinterventioista keräämämme tulokset antavat osviittaa, miten hoito toimii arjessa, mutta se ei kuitenkaan anna eväitä sen arvioimiseen, että mikä hoidossa tarkalleen vaikuttaa”, Mikkonen pohtii. Hoidon tuloksiin vaikuttavat ensisijaisesti ammattilaisen ja asiakkaan yhteistyösuhde, heidän hoidolle asettamansa tavoitteet, selkeä struktuuri, molempien odotukset ja vasta sitten itse menetelmä.  

Hoidon vaikuttavuuden seuraaminen kumpuaa pohjimmiltaan asiakkaan tarpeista. Tavoitteena on, että tiedonkeruu on rutiininomainen osa hoitoa, ja ammattilainen ja asiakas yhdessä hyödyntävät vaikuttavuuteen liittyviä mittareita.  

”Mittareiden hyödyntäminen tukee itsessään hoidon onnistunutta toteutusta. Sen lisäksi, että ne tarjoavat tärkeää tietoa apua hakevan voinnista sekä ammattilaiselle että apua hakevalle itselleen, on monessa yhteydessä havaittu, että niiden aktiivinen käyttö voi voi johtaa interventiojakson vaikuttavuuden kasvamiseen”, kertoo Mikkonen.

ALI on asettunut hyvin opiskeluhuoltoon 

Lasten ja nuorten ahdistuksen kognitiivinen lyhytinterventio (ALI) on suunniteltu varhaisen vaiheen interventioksi opiskeluhuoltoon. Se täyttää palveluvalikoimassa aukon lyhyen ohjatun omahoidon ja kymmenen kerran Cool Kids -intervention välillä. ALI-koulutuksista kerätty aineisto (N=714) antaa viitteitä, että interventio on ottanut luontevasti sille suunnitellun paikan oppilas- ja opiskeluhuollossa. 

Menetelmä on otettu laajasti käyttöön. Tällä hetkellä sen on käytössä 13 hyvinvointialueella, ja usealla alueella sitä aletaan ottaa käyttöön. Suurin osa, 81 %, käytöstä toteutuu oppilas- ja opiskeluhuollossa. Käyttö lasten ja nuorten välillä jakautuu tasaisesti. Interventioista 50 % on toteutettu 6–12-vuotiaiden kanssa ja 45 % 13–17-vuotiaiden kanssa. 

ALI on tarkoitettu aloitettavaksi nopeasti, kun lapsella tai nuorella huomataan lieviä ahdistusoireita. Nopea aloitus on toteutunut valtaosassa tapauksista: interventioista 63 % alkoi 0–2 viikon kuluessa sen suosituksesta ja kuukauden sisällä noin 76 %. 

”Tarkoituskin oli, että ALI aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun ne ensimmäiset kysymykset ovat olemassa ja tarvitaan fokusoitua työskentelyä joko itsevarmuuden vahvistamisen, murehtimisen vähentämisen, pelkojen kohtaamisen tai paniikin rauhoittamisen parissa”, toteaa kehittämispäällikkö Susan Laitala. 

Myös ALI-interventioon sopivat lieväoireiset lapset ja nuoret on onnistuttu tunnistamaan, sillä GAD-7-mittarilla mitattuna 34 % prosentilla on hoidon alkaessa ollut lieviä oireita ja 38 %:lla kohtalaisia oireita (N=512). GAD-7-mittaria käytetään yli 11-vuotiailla. 

Suunta on oikea 

Tulosten perusteella voi tehdä sen suuntaisia päätelmiä, että ALI on tehokas interventio lieviin ja kohtalaisiin ahdistusoireisiin. GAD-7-mittarilla mitattuna keskimääräinen oirepisteiden muutos oli -3,2 pistettä (N=512). Häiriötasoisesti oireilleista (N=289) 26 % (N=131) toipui ALIn aikana luotettavasti. Luotettava toipuminen tarkoittaa, että oirepisteet vähenevät vähintään neljällä pisteellä ja siirrytään häiriötasoisesta oireilusta ei-häiriötasoiseen oireiluun. On kuitenkin otettava huomioon luotettavan toipumisen käsitteen rajoitteet: 

”Nämä luotettavan toipumisen suhdeluvut ovat suuntaa antavia työvälineitä. Etenkin nuorten kohdalla on epävarmaa, millaisia tulkintoja voidaan tehdä. Tällaisiin mittareihin liittyvää tutkimusta on toteutettu enemmän aikuisikäisillä”, Mikkonen toteaa. 

Lasten oireilun muutosta mitataan RCADS-mittarilla, joka on laaja mittarikokonaisuus. Tuloksissa on nähtävissä positiivinen muutos: lasten oman arvion mukaan keskimääräinen oirepisteiden muutos on ollut -7,5 (N=47) ja vanhempien arvion mukaan -6,0 (N=43)pistettä. 

Mikkonen haluaa muistuttaa, että RCADS-mittarilla on kuitenkin haasteensa: ”Se on niin laaja kysely, että siinä muutossensitiivisyys näin lyhyessä interventiossa todennäköisesti on aika matala, koska se käsittelee niin monenlaisia haasteita, joihin ei tässä interventiossa kohdenneta työskentelyä. Mutta silti nähdään, että suunta on oikea.” 

ALIn jälkeen 48 % ei tarvinnut jatkohoitoa (N=714). Mikkosen mukaan jatkohoidon tarvetta ei kannata pitää sen mittarina, oliko interventio onnistunut vai ei. On hyvin tärkeää tunnistaa ne lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat muita palveluita. Mikkosen mukaan tulevaisuudessa, kun tietoa interventioista kertyy lisää, voidaan saada selville, mitkä asiat vaikuttavat jatkohoidon tarpeeseen.  

”Voimme saada selville esimerkiksi, onko lähtöoireiden tasolla tai odotusajalla yhteyttä jatkohoidon tarpeeseen.” 

Nuoret ja ammattilaiset ovat ottaneet ALIn hyvin vastaan 

ALI on saanut hyvän vastaanoton niin ammattilaisten kuin lasten ja nuorten keskuudessa. 78 % (N=714) ammattilaisista arvioi, että lapsi tai nuori sai ALI-interventiosta tarvitsemaansa apua. Lapsen tai nuoren kokemus intervention hyödyllisyydestä näyttää paranevan, mitä pidemmälle interventiossa edetään. Keskimäärin viimeisellä tapaamisella arvosana on 4,3, (N=657) kun korkein arvosana on 5.  

Mikkonen arvelee, että yksi syy suosion taustalla on menetelmän soveltuvuus käyttöympäristöönsä: ”Näyttää siltä, että se toimii, koska se on suunniteltu juuri sinne missä sitä ajatellaan käytettävän. Konteksti on otettu aika vahvasti huomioon, mikä on hirveän tärkeää.” 

Myös Laitala iloitsee positiivista tuloksista: ”On ollut kiva huomata, että se myös näyttäytyy numeroiden valossa samanlaisena, minkälaista palautetta kentältä on tullut.” 

Lue lisää aiheesta

ALIsta lasten ja nuorten ahdistuksen kognitiivinen lyhytinterventio

Kuraattorit kokevat Ahdistuksen lyhytintervention sopivana kouluun

Ahdistuksen kognitiivinen lyhytinterventio vastasi ammattilaisten tarpeeseen