Lasten ohjattu omahoito

Lasten ohjattu omahoito (toimenpidekoodi IHZ19) on 6–12-vuotiaiden lasten vanhemmille tarkoitettu lyhyt, perusrakenteeltaan 1–5 käyntikerran työskentelymalli. Ohjatussa omahoidossa yhdistyvät vanhemman itsenäinen työskentely Mielenterveystalo.fi-palvelun materiaalien parissa sekä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen tuki ja ohjaus. Menetelmä sijoittuu porrastetussa hoitomallissa ensimmäiselle portaalle. Lasten ohjattu omahoito voidaan ottaa käyttöön perustason palveluissa siellä, missä tuetaan ja edistetään lasten mielenterveyttä ja perheiden hyvinvointia ja jossa kynnys avunsaamiseen on matala.

Lasten ohjattua omahoitoa ei mainita Käypä hoito -suosituksissa. Menetelmän käyttö ja ylläpito osana porrastettua hoitomallia perustuu kotimaasta saavutettuihin hyviin kokemuksiin, sekä matalan intensiteetin työskentelymallien puuttumiseen perustason lastenneuvoloista ja perhepalveluista. Lasten ohjatun omahoidon näyttöpohjaa on arvioitu erillisessä kirjallisuuskatsauksessa: Kirjallisuuskatsaus lasten ja pienten lasten ohjatusta omahoidosta.[1] Digituetun ohjatun omahoidon roolia ensivaiheen hoitona lievissä ja keskivaikeissa ahdistus- ja mielialaoireissa lapsilla ja nuorilla käsitellään NICE-suosituksissa[2].

Pienten lasten ohjatun omahoidon tuloksellisuuteen voi tutustua menetelmään liittyvästä tulosraportista[3].

Lasten ohjatun omahoidon toteuttaminen

Lasten ohjattu omahoito on tarkoitettu lieviin oireisiin, jotka voivat liittyä esimerkiksi käytöksen haasteisiin, neuropsykologisiin piirteisiin tai ahdistuneisuuteen. Interventio voidaan aloittaa matalalla kynnyksellä. Lisäksi lasten ohjatun omahoidon voi toteuttaa myös silloin, kun perhe jonottaa pääsyä tarkempiin tukitoimiin tai odottaa pidemmän intervention aloittamista,

Lasten ohjattu omahoito koostuu lähtökohtaisesti kolmesta tapaamisesta: aloituskäynti (keskimäärin 30–45 minuuttia), ohjauskäynti (15–45 minuuttia) ja lopetuskäynti (15–45 minuuttia). Tapaamisia suositellaan pidettävän viikon välein, ja tarpeen mukaan niiden lukumäärää voidaan lisätä viiteen käyntiin asti. Kasvokkain sekä itsenäisesti tehdyn työskentelyn suhdetta voidaan myös sovittaa asiakkaan toiveisiin ja toteuttaa osittain etätyöskentelynä ja/tai puheluina. 

Ohjatun omahoidon yhteistyö painottuu ammattilaisen ja vanhemman väliseen tavoitteelliseen ohjaustyöskentelyyn. Lapsen huomiointi aktiivisena toimijana yhdessä vanhemman/vanhempien kanssa on kuitenkin tärkeä osa ohjatun omahoidon ohjausta. On tärkeä sopia yhteisen tavoitteen ja kotiharjoitteen valitsemisesta yhteisymmärryksessä sekä vanhempien että lapsen kanssa lapsen ikä ja kehitysvaihe huomioiden. Pienenkin lapsen kanssa on oleellista käydä yhdessä läpi, mitä vanhemmat ja lapsi/perhe harjoittelevat kotona ja miksi. Ammattilainen toimii myös “tulkkina” lapsen ja vanhempien välillä, jolloin ohjatun omahoidon ohjauksessa myös lapsi tulee kuulluksi ja ymmärretyksi.

Ohjatussa omahoidossa pyritään vahvistamaan vanhemman tai huoltajan mentalisaatiokykyä suhteessa lapseen, vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta sekä vanhemman kokemusta omasta toimijuudestaan vanhempana. Tämä voi näkyä esimerkiksi vanhemman lujittuneena luottamuksena omaan vanhemmuuteen tai astetta myönteisemmäksi muuttuneena perheen sisäisenä ilmapiirinä. Usein ohjatun omahoidon tavoitteena on lisätä vanhemman ymmärrystä lapsen oireista sekä siitä, miten ne näyttäytyvät lapsen käytöksessä. Kasvanut ymmärrys voi puolestaan vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta sekä tukea avointa keskusteluyhteyttä.     

Lasten ohjatun omahoidon koulutus

Menetelmä on tarkoitettu erityisesti perustason palveluiden ammattilaisille, jotka tukevat ja edistävät lasten mielenterveyttä ja perheiden hyvinvointia. Osaajaksi kouluttautuminen ei vaadi ennakkotietoja mielenterveyden häiriöistä tai psykososiaalisista interventioista. Hoitomuodon käyttöön on koulutettu esimerkiksi sairaanhoitajia, psykologeja, lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä ja sosionomeja. Koulutus sopii sekä aloitteleville että kokeneille ammattilaisille. 

Lasten ohjatun omahoidon koulutus on lyhyt, 8–12 tunnin verkkokoulutus. Verkkokoulutus sisältää perehtymisen ohjatun omahoidon prosessiin ja käyntikohtaisiin tavoitteisiin. Koulutus antaa työkalut ohjatun omahoidon toteuttamiseen lasten neuropsykiatrisissa piirteissä, haastavassa käytöksessä ja ahdistuksessa. Lasten vanhemmille suunnatut omahoito-ohjelmat perustuvat ajankohtaiseen tietoon pienten lasten kehityksestä ja hyvinvoinnista.   

Verkkokoulutuksen lisäksi tehdään kaksi koulutusohjausta, joista tehdään raportit. Palvelun käyttöönottoa voidaan vahvistaa taitoharjoittelulla ja palveluiden toteuttamisen ja hoitotulosten aktiivisella seurannalla. Tukitapaamisten määrä, kesto ja esimerkiksi ryhmäkoko on koulutettavan yksikön määritettävissä.   

Lasten ohjatun omahoidon teoreettinen viitekehys

Käytettävät omahoito-ohjelmat sisältävät kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian viitekehyksen sekä vanhemmuus- ja vuorovaikutustaitojen harjoituksia.

Lue lisää

• 
  Lasten ohjattu omahoito antaa vanhemmille työkaluja arjen tueksi30.10.2024

---

Lähteet

[1] Kirjallisuuskatsaus lasten ja pienten lasten ohjatusta omahoidosta: https://terapiatetulinjaan.fi/vaikuttavuus/kirjallisuuskatsaukset/kirjallisuuskatsaus-lasten-ja-pienten-lasten-ohjatusta-omahoidosta/ (viitattu 14.3.2025)

[2] Guided self-help digital cognitive behavioural therapy for children and young people with mild to moderate symptoms of anxiety or low mood: early value assessment: https://www.nice.org.uk/guidance/hte3/chapter/1-Recommendations (viitattu 14.3.2025)

[3] Seurantatuloksia pienten lasten ohjatusta omahoidosta. HUS, Terapiat etulinjaan -toimintamalli (2024). https://terapiatetulinjaan.fi/wp-content/uploads/2025/02/Pienten-lasten-ohjattu-omahoito-seurantatulokset-2024.pdf (viitattu 14.3.2025)