Terapiatakuun toteuttaminen on mahdollista – Terapiat etulinjaan -toimintamallin ratkaisut vakuuttivat kansanedustajat seminaarissa
Terapiat etulinjaan -toimintamalli järjesti 22.2.2023 Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa seminaarin, jossa malli esitettiin ratkaisuna Suomen mielenterveyspalvelujen korjaamiseksi. Kuuden puolueen edustajat olivat mukana keskustelemassa ratkaisuista. Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että mielenterveyspalvelujen korjaamisen aika on nyt ja Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa tähän toimivan rakenteen.
Puheenvuorossaan Terapiat etulinjaan -toimintamallin hankejohtaja Samuli Saarni kertoi, kuinka mielenterveyspalvelut voidaan järjestää kustannusvaikuttavasti ja niin, että vaikuttavia hoitoja riittää kaikille niitä tarvitseville. Jotta toimintamallin tuottamista työkaluista ja palveluista olisi hyötyä, niitä on ylläpidettävä kansallisesti.
Ratkaisun ytimessä ovat psykososiaalisten menetelmien osaamiskeskukset: “Jotta porrastettua hoitomallia ja yhteisiä digipalveluja voidaan ylläpitää ja kehittää, tarvitaan viisi osaamiskeskusta. Kansallinen osaamiskeskus koordinoi alueiden välistä yhteistyötä ja pitää yllä digipalveluita. Lisäksi jokaisella yhteistyöalueella on oltava omat osaamiskeskukset, jotka suoraan auttavat ja tukevat kaikkia hyvinvointialueita.”
Puheenvuoronsa lopussa Saarni vetosi kansanedustajiin: “Keskeinen avain tähän on se, että me vakiinnutamme nämä osaamiskeskukset lainsäädännön avulla. Tällainen osaamiskeskusrakenne edellyttäisi toteutuakseen myös erillisen rahoituksen.”
Jos osaamiskeskukset saadaan vakiinnutettua, toteutuu myös MIELI ry:n eteenpäin viemä terapiatakuu. Omassa puheenvuorossaan MIELI ry:n johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck toi esiin Terapiat etulinjaan -toimintamallin roolin terapiatakuun toteutumisessa: “Terapiat etulinjaan tarjoaa vastauksen terapiatakuu-aloitteeseen.” Hänen mukaansa toimintamallissa toteutetut ammattilaisten koulutukset ovat luoneet edellytykset sille, että terapiatakuu toteutuu seuraavalla hallituskaudella.
Muutos lähtee rakenteista
Tilaisuuden keskusteluosuudessa kansanedustajat totesivat olevansa yhtä mieltä mielenterveysasioiden tärkeydestä. Puheenvuoroissa kuului tarve kansallisille rakenteille mielenterveyden hoidossa sekä porrastetun hoitomallin tuoma hyöty.
Paula Risikko (Kokoomus) peräänkuuluttaa rakenteiden tärkeyttä: “Pelkällä rahalla tätä ei korjata. Me tarvitsemme mielenterveyden ammattilaisia, mutta tarvitsemme myös uusia menettelytapoja.”
Lisäksi hän rinnastaa mielenterveyden ja syöpäsairauksien hoitamisen: “Meillä on syöpäsairauksille samanlainen osaamiskeskusrakenne. Kaikki meistä haluavat, että meillä on korkeatasoinen syöpähoito, ja toivottavasti kaikki haluamme samaa mielenterveyden hoidossa. Se tarkoittaa sitä, että on oltava toimiva rakenne.”
“Uskon, että palveluita täytyy tehdä keskitetysti, jotta meillä on se huippuosaaminen ja jotta niistä tulee käyttäjäystävällisiä”, Tarja Filatov (SDP) jatkaa. Usein, kun tahot toimivat toisistaan erillään, syntyy palveluja, jotka eivät palvelekaan asiakasta.
Merja Kyllönen (Vasemmistoliitto) muistuttaa OECD:n raportista, jonka mukaan Suomi käyttää 11 miljardia euroa vuodessa erilaisiin mielenterveyden ongelmien aiheuttamiin kuluihin. Sen rinnalla Saarnin esittelemä 12,8 miljoonan rahoitus ei tunnu kalliilta panostukselta: “Nämä ovat niitä raha-asioita, joista pitäisi puhua.” Rakenteet tulee korjata niin, että ne eivät aiheuta lisää ongelmia.
Mielenterveyden ongelmissa tulee painottaa ennaltaehkäisyyn
Saara Hyrkkö (Vihreät) nosti esiin mielenterveyspalvelujen saatavuuden jo perusterveydenhuollossa: “Koko mielenterveys- ja päihdepalveluiden ketjua täytyy pystyä vahvistamaan ja varmistamaan, että hoitoa saa ajoissa. [– –] Tässä oli minusta erittäin hyviä aineksia siihen.”
Kaisa Juuso (Perussuomalaiset) painotti erityisesti hoitomallin toista porrasta ja nopeasti alkavan kognitiivisen lyhytterapian vaikuttavuutta siinä: “Uskon, että suurinta osaa ihmisistä pystyttäisiin tällä auttamaan.” Hän muistutti myös, että kehittämisessä ei pidä unohtaa jo olemassa olevia toimivia palveluita.
Mikko Kinnuselle (Keskusta) ennaltaehkäisevän työn tärkeys korostuu, ja siinä erityisesti kolmannen sektorin toimijoilla olisi paljon tehtävää. “Kaikkien puolueiden täytyy sitoutua tähän, että saadaan toimintamalli vakiintumaan ja nimenomaan vielä höystettynä tällä ennaltaehkäisevällä työllä. Silloin tämä hipoo täydellisyyttä”, hän lisää.
Keskustelun loppuun puheenjohtajana toiminut MIELI ry:n kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa nivoi keskustelua yhteen: “Tässä puhuttiin moneen kertaan terapiatakuusta, ja sitähän Terapiat etulinjaan myös toteuttaa jo käytännössä.”
Kysyttäessä, että tulisiko lainsäädännössä toteuttaa myös terapiatakuu, kuusi kättä nousi pystyyn.
Katso tilaisuuden tallenne tästä>>.