Miksi Terapiat etulinjaan -mallia tarvitaan?

Päivitetty 01.11.2022

Mielenterveyden ongelmat muodostavat keskeisen, jatkuvasti pahenevan ja kaikkia maakuntia koskevan kansanterveys- ja kestävyysvajeongelman, jota koronapandemia on vain pahentanut. Häiriöiden yhteiskunnalliset kustannukset on Mielenterveysstrategiassa arvioitu olevan 11 mrd. € vuodessa (1). Tilanne on tämän jälkeen merkittävästi pahentunut jo ennen koronapandemiaa.

Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen

Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi kasvuun 2015 ja ohitti tuki- ja liikuntaelinten häiriöt vuonna 2019 yleisimpänä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syynä. Ongelman vakavuutta korostaa, että 7000 vuonna 2019 työelämästä pudonnutta olivat keskimäärin hyvin nuoria, jolloin riskinä on käytännössä koko työuran menettäminen. Alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä 77 % oli mielenterveyden häiriöiden aiheuttamia, ja 35–44-vuotiaiden ikäluokassa vastaava luku oli 55 % (2).  

Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy sairauspäivärahan hakemiseen

Mielenterveyden häiriöihin perustuvan sairauspäivärahan saajien määrä kääntyi kasvuun vuonna 2016 ja on kasvanut yli 60 % viidessä vuodessa. Mielenterveyden häiriöt on ohittanut tuki- ja liikuntaelinten häiriöt yleisimpänä sairauspäivärahakausien aiheuttajana (3). Mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden kasvu koskee kaikkia Suomen maakuntia, vaikka kasvunopeus vaihteleekin alueittain (4).

Koronapandemia pahensi entisestään tilannetta sekä vaikeuttamalla hoitoon pääsyä että vaikuttamalla eri mekanismeilla kielteisesti erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyteen. Masennus ja ahdistuneisuus vaikuttavat lisääntyneen pandemian aikana useimmissa maissa (5).

Nykyinen hoitojärjestelmä ei kykene vastaamaan kysynnän kasvuun

Suomalainen mielenterveyspalvelujärjestelmä on tukkeutunut kysynnän kasvun vuoksi kaikilla tasoilla: peruspalveluissa, erikoissairaanhoidossa ja Kela-rahoitteisessa kuntoutupsykoterapiassa.

Hoitoon pääsyn ja eri hoitovaiheiden viiveet ovat erittäin pitkiä. Esimerkiksi palvelusetelipsykoterapioista tiedetään, että vain puolet potilaista kykenee aloittamaan psykoterapian kolmen kuukauden sisällä palvelusetelin saamisesta (6). Kun hoitojen käynnistyminen viivästyy, hoitojen vaikuttavuus laskee ja riski häiriöiden kroonistumiselle kasvaa. Kroonistuvat häiriöt ja työvoimapula (erityisesti psykoterapeutit ja psykiatrit) vaikeuttavat entisestään hoitovelan purkamista.

Kuntoutuspsykoterapian saajien määrä on moninkertaistunut – terapeuttia on vaikea löytää

Suomalainen hoitojärjestelmä painottaa kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla pitkiä psykoterapioita, mikä johtuu Kelan kuntoutusrahoitusjärjestelmästä. Kuntoutuspsykoterapian määrä on kasvanut nopeasti 1990-luvulta lähtien. Vuodesta 2010 kuntoutusterapian saajien määrä on nelinkertaistunut, 15 000:sta yli 60 000:een. Samalla Kelan terapiakorvaukset ovat nousseet 23 miljoonasta 107 miljoonaan, johon ei ole vielä laskettu potilaiden omavastuita (7). Käytännössä psykoterapiajärjestelmä on tukkeutunut psykoterapeuttipulasta johtuen niin, että erityisesti pitkiä psykoterapioita tarvitsevien on vaikea löytää terapeuttia ja päästä hoitoon.

Erikoissairaanhoidon lähetteet ovat kasvaneet erityisesti lasten ja nuorten osalta

Erikoissairaanhoitoon tulevien lähetteiden määrät ja hoitovelka ovat yhtä lailla kasvaneet, erityisesti lasten ja nuorten hoidoissa. Työvoimapulan vuoksi tätä hoitovelkaa ei voi korjata lisäresursseilla eli rahalla. Esimerkiksi HUS lastenpsykiatrian lähetemäärät kasvoivat 140 % vuosina 2011–2020 ja nuorisopsykiatrian lähetemäärät 88 % vuosina 2014–2020 (8).

Mitä mielenterveyskriisin korjaamiseksi voidaan tehdä?

Mielenterveyden kriisin korjaamiseen ja hoitovelan purkuun on tarpeen panostaa välittömästi. Ongelma ei ole haasteiden tai ratkaisujen tunnistamisessa vaan siinä, että laajojen muutosten tekeminen nykyisessä järjestelmässä on vaikeaa. Järjestelmä on monimutkainen ja monikanavainen, ja siinä on useita palveluntuottajia. Kasvavaa hoitovelkaa ei voi purkaa vain lisäämällä nykymuotoista toimintaa. Tarvitaan sekä pitkän tähtäimen strategista tukea että nopeasti käyttöön saatavia toimenpiteitä.

  1. Mielenterveyden palvelut on porrastettava nykyistä systemaattisemmin. Painopiste on siirrettävä nopeasti alkavien, vaikuttavien ja digituettujen hoitomuotojen laajalle levittämiselle.
  2. Vaikuttavien ja nopeasti alkavien hoitojen on oltava kaikkien suomalaisten saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Kansalaisille on tarjottava välineitä, jotka tukevat heidän osallisuuttaan ja ymmärrystään hoidoista.
  3. Kaikkien sote-ammattilaisten on saatava tukea ja ohjausta tekemäänsä mielenterveystyöhön.
  4. Alueen hoitopolkuja sekä hoitoprosesseja on seurattava systemaattisesti. Kertyvä aluekohtainen tieto sekä alueiden välisten tietojen vertailtavuus rakentavat perustan palvelujärjestelmän kehittämiselle.
  5. Tarvitaan kansallisia tukipalveluita ja yhteiskehittämistä, koska ongelmat ovat monimutkaisia ja yhteisiä kaikille hyvinvointialueille. Yhteiskehittäminen myös säästää resursseja.

Lähdeviitteet

1) Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma 2020–30 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162053

 2) Eläketurvakeskus: Mielenterveyden sairaudet ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. https://www.etk.fi/ajankohtaista/mielenterveyden-sairaudet-yleisin-tyokyvyttomyyselakkeelle-siirtymisen-syy/

 3) Bolmgren J. ja Perhoniemi R. Mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahapäivien määrä kasvaa taas. https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6636

 4) Perhoniemi R, Blomgren J & Jäppinen S. Pitkien sairauspoissaolojen kehitys maakunnittain 2010–2019. Yhteiskuntapolitiikka 87 (2022):1 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143959/YP2201_Perhoniemiym.pdf?sequence=1&isAllowed=y

5) Kauhanen L ym. A Systematic review of the mental health changes of children and young people before and during the COVID-19 pandemic. Eur J Child and Adol Psych 2022 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9373888/pdf/787_2022_Article_2060.pdf

6) Wahlstedt, H., et al. Lyhyeen ostopalvelupsykoterapiaan ohjattujen potilaiden hoitoon pääsyn kesto. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 136(18). Viitattu 14.10.2021. https://www.duodecimlehti.fi/duo15797 

7) Kelan kuntoutustilasto 2021. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/343057/Kelan_kuntoutustilasto_2021.pdf?sequence=5&isAllowed=y

8) Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut – tarvetta on erityisesti matalan kynnyksen palveluille. HUS 22.8.2022 https://www.hus.fi/ajankohtaista/lasten-ja-nuorten-mielenterveyspalvelujen-kysynta-kasvanut-tarvetta-erityisesti

8) Rivero-Santana, A., Perestelo-Perez, L., Alvarez-Perez, Y., Ramos-Garcia, V., Duarte-Diaz, A., Linertova, R., … & PECUNIA Group. (2021). Stepped care for the treatment of depression: a systematic review and meta-analysis. Journal of affective disorders, 294, 391-409.

9) Delgadillo, J., Ali, S., Fleck, K., Agnew, C., Southgate, A., Parkhouse, L., … & Barkham, M. (2022). Stratified care vs stepped care for depression: a cluster randomized clinical trial. JAMA psychiatry, 79(2), 101-108.