Nuorten ohjattu omahoito

Nuorten ohjattu omahoito (IHZ19) on 1. portaan lyhytkestoinen, lähtökohtaisesti 1–3 (maksimissaan 5) kontaktikerran mittainen, interventio nuorten yleisiin mielenterveyden häiriöihin ja elämän pulmatilanteisiin. Interventiossa yhdistyvät nuoren itsenäinen työskentely Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelun omahoito-ohjelmissa ja ammattilaisen tuki. Ohjattu omahoito on tarkoitettu toteutettavaksi sellaisissa perustason yksiköissä, joissa nuori hakeutuu tuen ja avun piiriin. Menetelmä soveltuu niin oppilas- ja opiskelijahuollon kuin mielenterveysyksiköiden sekä sosiaalipalveluidenkin käyttöön.

Nuorten ohjattua omahoitoa ei mainita Käypä hoito -suosituksissa. Menetelmän käyttö ja ylläpito osana porrastettua hoitomallia perustuu kotimaasta saavutettuihin hyviin kokemuksiin sekä systemaattistesti toteutetun ja laaja-alaisesti eri ongelmiin kohdennettavan matalan intensiteetin työskentelymallien puuttumiseen opiskeluhuollosta ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluista. Ohjatun omahoidon vaikuttavuusnäyttöä nuorten palveluissa on käsitelty suomalaisessa katsausartikkelissa[1]. Digituetun ohjatun omahoidon roolia ensivaiheen hoitona lievissä ja keskivaikeissa ahdistus- ja mielialaoireissa lapsilla ja nuorilla käsitellään NICE-suosituksissa[2].

Nuorten ohjatun omahoidon kohderyhmä

Omahoito-ohjelmia on tarjolla monenlaisiin oireisiin, elämäntilanteisiin ja mielen hyvinvointiin. Ohjattu omahoito sopii erityisesti nuorille, joilla on lievää ahdistus- tai masennusoireilua, tavanomaisia elämän haasteita tai toive muutoksesta jonkun ongelma-alueen suhteen. Ohjattu omahoito soveltuu erityisesti lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveyden häiriöihin, mutta myös vaikeammissa oirekuvissa ohjattu omahoito on hyvä aloitus hoidolle silloin kun muuta ei ole vielä saatavilla. 

Nuorten ohjatun omahoidon toteuttaminen

Ohjattu omahoito sijoittuu lasten ja nuorten porrastetussa hoitomallissa ensimmäiselle portaalle, ja se tulisi aloittaa viiveettä tuen tarpeen havaitsemisesta. Lääkärin arviota ei tarvita. Nuoret voivat käydä omahoito-ohjelmaa itsenäisesti ajasta ja paikasta riippumatta.

Ohjattu omahoito voidaan toteuttaa ensisijaisena interventiona, yhdistettynä muihin tukitoimiin tai nuoren odottaessa kontaktia muualle. Työskentelyä voi tarvittaessa pidentää ja ohjauskäyntien ja itsenäisen työskentelyn määrää säätää joustavasti nuoren toimintakyvystä ja itsenäisen työskentelyn määrästä riippuen.  

Ohjattu omahoito koostuu lähtökohtaisesti kolmesta tapaamisesta: aloituskäynti (keskimäärin 30–45 minuuttia), ohjauskäynti (15–45 minuuttia) ja lopetuskäynti (15–45 minuuttia), joiden pituudet voivat vaihdella keskimäärin 15 minuutin ja 60 minuutin välillä. Jos nuoren tilanne sitä vaatii, voi intervention pituutta lisätä enintään viiteen kontaktikertaan, mikä tapahtuu ohjauskäyntejä lisäämällä. Tapaamisia suositellaan pidettävän viikon välein, ja ne voi toteuttaa sekä läsnä- että etämuotoisesti. 

 Nuorten ohjatun omahoidon koulutus

Menetelmä on tarkoitettu kaikkien sote-ammattilaisten työkaluksi mielenterveyden sekä haastavien elämäntilanteiden pulmien tukemiseksi, eikä osaajaksi kouluttautuminen vaadi ennakkotietoja mielenterveyden häiriöistä tai psykososiaalisista interventioista. Ohjatun omahoidon käyttöön on koulutettu esimerkiksi terveydenhoitajia ja sairaanhoitajia, psykologeja, lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä ja sosionomeja. Koulutus sopii sekä aloitteleville että kokeneille ammattilaisille.  

Nuorten ohjatun omahoidon koulutus on lyhyt, noin 8 tunnin verkkokoulutus. Verkkokoulutus sisältää perehtymisen ohjatun omahoidon prosessiin ja käyntikohtaisiin tavoitteisiin sekä tutustumisen ahdistuksen, masennuksen ja unettomuuden omahoito-ohjelmien harjoitteisiin. Lisäksi verkkokoulutus tarjoaa tietoa ohjatun omahoidon soveltamiseen aikuisten kanssa, huoltajien työskentelyyn osallistamisesta ja vinkkejä intervention käytännön toteutukseen.

Verkkokoulutuksen lisäksi menetelmän käyttöönottoa tuetaan taitoharjoittelulla ja palveluiden toteuttamisen ja hoitotulosten aktiivisella seurannalla. Koulutusten aikaisten tukitapaamisten määrä, kesto ja esimerkiksi ryhmäkoko on koulutettavan yksikön määritettävissä. 

 Nuorten ohjatun omahoidon teoreettinen viitekehys

Sekä menetelmä että omahoito-ohjelmat perustuvat kognitiivisen psykoterapian viitekehykseen, jonka perusajatuksena on se, että ihmisen ajattelu, tunteet ja käyttäytyminen ovat yhteydessä toisiinsa.

---

Lähteet

[1] Mikkonen, K., Bombino, A., Villa, A., Nurminen, S., Roiha, R. M., Roslund, P., … & Saarni, S. (2024). Guided Self-help in the Treatment of Common Mental Health Disorders: The development of the Finnish guided self-help (F-GSH) model. Psychiatria Fennica, 55, 30–47.

[2] Guided self-help digital cognitive behavioural therapy for children and young people with mild to moderate symptoms of anxiety or low mood: early value assessment: https://www.nice.org.uk/guidance/hte3/chapter/1-Recommendations (viitattu 14.3.2025)