Lasten kognitiivinen lyhytterapia (KLT-L) 

Lasten kognitiivinen lyhytterapia on 3. portaan hoitomalli (IDY03), joka on tarkoitettu (6) /7–12-vuotiaiden lasten hoitoon. Kognitiivisessa lyhytterapiassa ammattilainen, lapsi ja vanhemmat työskentelevät tasavertaisessa yhteistyösuhteessa määriteltyä tavoitetta kohden. Hoitomalliin sisältyy tavallisesti 12–13 tapaamista. Lasten kognitiivinen lyhytterapia on tarkoitettu työkaluksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille yksiköissä, joiden tehtävänä on mielenterveyden häiriöiden hoito ja ennaltaehkäisy.

Lasten kognitiivinen lyhytterapia eroaa lasten ja nuorten ahdistuksen kognitiivisesta lyhytinterventiosta (ALI) selkeästi hoidollisempana interventiona. Sisällöltään lasten kognitiivinen lyhytterapia kattaa ahdistuksen hoitomallin lisäksi myös mielialan laskun hoitomallin ja haastavan käytöksen hoitomallin. ALI on suunnattu lievempään ahdistukseen opiskeluhuoltoon ja lasten kognitiivinen lyhytterapia hoidollisempaan yksikköön keskivaikeaan oirekuvaan.

Lasten kognitiivisen lyhytterapian käsittämien työskentelymoduulien käyttö ja ylläpito mielenterveyden häiriöiden hoidossa osana porrastettua hoitomallia perustuu seuraaviin Käypä hoito -suosituksiin sisältyviin näytönastekatsauksiin:

• Kognitiivinen käyttäytymisterapia on tehokasta nuorten ahdistuneisuushäiriöiden akuuttihoidossa. Näytön aste: A.[1] (HUOM! Näytönastekatsauksessa mainitaan: ”… CBT:n tehossa ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa ei liene eroa lasten ja nuorten välillä.”.
• Kognitiivinen käyttäytymisterapia vähentää lasten ja nuorten pakko-oireita. Näytön aste: A[2].
• Kognitiivis-behavioraaliset hoito-ohjelmat kouluikäisille lapsille ja nuorille suunnattuina ilmeisesti vähentävät käytösoireilua. Näytön aste: B.[3]

Lasten kognitiivisen lyhytterapian kohderyhmä

Lasten kognitiivinen lyhytterapiakoulutus sisältää hoitomallit ahdistuksen, mielialan laskun sekä haastavan käytöksen hoitoon. Hoitomallit ovat suunniteltu lievien ja keskivaikeiden oirekuvien hoitoon (6)7–12-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Lasten kognitiivisen lyhytterapian hoitomalleja voi hyödyntää tietyin edellytyksin myös vakava-asteisten mielenterveyden häiriöiden hoidossa tai tiiviinä työskentelyjaksona osana muuta hoitoa.  

Lasten kognitiivisen lyhytterapiajakson aloittaminen ei edellytä diagnoosia, mutta ennen hoidon aloittamista on tärkeä toteuttaa alkuarvio yhteistyössä lapsen ja vanhempien kanssa oikean hoitomallin valitsemiseksi. Hoitomallien mukainen työskentely voidaan aloittaa, kun lapsi ja vanhemmat ovat ammattilaisen arvion mukaan riittävän sitoutuneilta ja motivoituneilta lyhytterapeuttiseen työskentelyyn.  

Lasten kognitiivisen lyhytterapian toteuttaminen

Lasten kognitiivisen lyhytterapian tavoitteena on lapsen oiretta ylläpitävien toimintamallien tunnistaminen ja niistä aiheutuvien arjen haittojen sekä lapsen oireilun helpottaminen. Hoitoon ohjaudutaan joko suoraan arvion tai hoitoonohjauksen perusteella tai esimerkiksi sen jälkeen, kun alemman portaan interventiot (lasten ohjattu omahoito, ALI) eivät ole olleet riittävä apu lapsen tilanteeseen.  

Lasten kognitiivisen lyhytterapian hoitomallit on rakennettu siten, että ne sisältävät keskimäärin noin 12–13 (maks. 20) tapaamista. Vanhemmat osallistuvat aktiivisesti mukaan hoitoon, ja heille on sekä omia tapaamisia että yhteisiä tapaamisia lapsen kanssa. Tapaamiset ovat kestoltaan tyypillisesti 45–60 minuuttia, ja tapaamisia suositellaan olevan viikon välein.

Hoitomalleissa työskentelylle yhteisiä piirteitä on tutkivan yhteistyösuhteen luominen, tilanteen jäsentäminen tapausjäsennyksen keinoin, tavoitteiden asettaminen, psykoedukaatio oireista sekä hoitomallikohtainen työskentely kognitiivisen terapian ydinelementtien ajattelun, tunteiden ja toiminnan parissa.

Vanhemman/vanhempien mukanaololla on keskeinen rooli lapsen hoidossa sekä lapsen harjoittelun tukemisessa että vanhemman omien toimintatapojen tunnistamisessa ja työstämisessä.  Vanhemmat osallistuvat tapaamisille säännöllisesti vähintään tapaamisen alussa ja lopussa. Vanhempien mukanaolon määrää määrittää lapsen ikä ja kehitystaso sekä oirekuva. Lisäksi vanhemmille on omat erilliset tapaamiset ammattilaisen kanssa. 

Lasten kognitiivisen lyhytterapian koulutus

Lasten kognitiiviseen lyhytterapiakoulutukseen voivat osallistua perustasolla lastenpalveluissa ensisijaisesti sairaanhoitajat, psykologit ja lääkärit. Toivottavaa on, että ammattilaisella on moniammatillisen tiimin tuki.   

Koulutus on kestoltaan vuoden mittainen ja se sisältää verkko-opintoja noin 60 tuntia, menetelmäohjausta 30 tuntia ja koulutushoitojen toteuttamista 70 tuntia. Koulutus suoritetaan osana muuta ammattilaisen päivittäistä työtä. Kognitiivisesta lyhytterapiakoulutuksesta ammattilainen opiskelee hoitomallien opiskelun lisäksi yleisiä taitoja, jotka auttavat rakentamaan hoitavaa yhteistyösuhdetta ja toteuttamaan terapeuttista vuorovaikutusta. Lisäksi ammattilainen saa tietoa lapsen kehitysvaiheesta ja sen vaikutuksesta terapiaan sekä keinoja vanhempien kanssa työskentelyyn.  

Koulutushoidoista täytetään koulutuksen aikana koulutuspäiväkirjaa, johon kerätään hoidon aikaisia mittaritietoja sekä palautetta hoidosta lapselta ja vanhemmalta. Lisäksi koulutuspäiväkirja pitää sisällään ammattilaisen itsereflektiota koulutushoitoihin sekä omaan oppimiseen liittyen.  

Lasten kognitiivisen lyhytterapian menetelmäohjaus

Lasten kognitiivisen lyhytterapian opintoihin sisältyy menetelmäohjausta. Menetelmäohjaus on yhdistelmä työnohjausta ja opetusta, jossa harjoitellaan menetelmätyöskentelyn ydintaitoja ja hoitomallin toteuttamista. Menetelmäohjausta tarvitaan menetelmään liittyvän taito-osaamisen kehittymiseksi ja menetelmien onnistuneen käyttöönoton varmistamiseksi. Menetelmäohjaus toteutetaan noin neljän hengen pienryhmissä säännöllisesti koko koulutusvuoden ajan.  

Menetelmäohjaus toteutetaan hyvinvointialueen omana toimintana tai ostopalveluna.  

Kognitiivisessa lyhytterapiassa menetelmäohjaajana voi toimia   

• kognitiivinen psykoterapeutti   
• kognitiivisiin menetelmiin perehtynyt muu psykoterapeutti   
• kognitiivisessa psykoterapeuttikoulutuksessa oleva sote-ammattilainen   
• kognitiivisiin menetelmiin perehtynyt psykologi   
• sairaanhoitaja, jolla on jokin kognitiivinen työotekoulutus ja vähintään kahden vuoden kokemus interventioiden toteuttamisesta.   
• kognitiivisen lyhytterapeuttikoulutuksen käynyt terveydenhuollon ammattilainen, joka on koulutuksen jälkeen toteuttanut hoitomallin mukaista työtä 70 tunnin edestä.   

Menetelmäohjaajalla tulee olla lisäksi kokemusta terapeuttisesta työskentelystä ikäryhmän parissa vähintään 1 vuosi (lapset 0–12-v., nuoret 13–18-v. ja aikuiset 16+)  

Lasten kognitiivisen lyhytterapian teoreettinen viitekehys

Lasten kognitiivisen lyhytterapian kokonaisuus pohjautuu kognitiivisen psykoterapian ja kognitiivisen käyttäytymisterapian viitekehyksiin ja työtapoihin sekä näyttöön perustuviin määrämittaisiin lasten hoitomalleihin ja vanhemmuustaito-ohjelmiin. Hoitomallit sisältävät kognitiivisen käyttäytymisterapian ja kognitiivisen terapian työtapoja, joita tämänhetkisen tutkimustiedon valossa pidetään keskeisenä lasten ahdistuksen, mielialan ja haastavan käytöksen hoidossa ja jotka toistuvat useissa näyttöön perustuvissa hoito-ohjelmissa. Koulutuskokonaisuus on moniammatillisesti ja kansallisessa yhteistyössä toteutettu yliopistosairaalan sertifioima koulutus. Koulutushoitojen seurantatuloksia kerätään jatkuvasti, ja niiden perusteella koostetaan tuloksia, kun tietoa on kertynyt riittävästi.

---

Lähteet

[1] Kognitiivinen käyttäytymisterapia nuorten ahdistuneisuushäiriöiden akuuttihoidossa. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 7.1.2019. https://www.kaypahoito.fi/nak09092 (viitattu 14.3.2025)

[2] Kognitiivinen käyttäytymisterapia lasten ja nuorten pakko-oireisen häiriön hoidossa. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 24.1.2023. https://www.kaypahoito.fi/nak09798 (viitattu 14.3.2025)

[3] Kognitiivis-behavioraalinen terapia käytöshäiriöissä. Duodecimin näytönastekatsaus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 12.12.2018. https://www.kaypahoito.fi/nak09060 (viitattu 14.3.2025)