Kognitiivinen lyhytterapia lapsille (KLT-L) 

Kognitiivinen lyhytterapia lapsille on 3. portaan hoitomalli (IDY03), joka on tarkoitettu (6) /7–12-vuotiaiden lasten hoitoon. Menetelmä perustuu kognitiivisen psykoterapian viitekehykseen, jonka perusajatuksena on se, että ihmisen ajattelu, tunteet ja käyttäytyminen ovat yhteydessä toisiinsa. Kognitiivisessa lyhytterapiassa ammattilainen, lapsi ja vanhemmat työskentelevät tasavertaisessa yhteistyösuhteessa tavoitteellisesti määriteltyä tavoitetta kohden.    

Kognitiivisesta lyhytterapiakoulutuksesta ammattilainen saa yleisiä taitoja, jotka auttavat rakentamaan hoitavaa yhteistyösuhdetta ja toteuttamaan terapeuttista vuorovaikutusta. Lisäksi hän saa keinoja vanhempien kanssa työskentelyyn. Koulutuksessa käydään läpi näyttöön perustuvat hoitomallit ahdistuksen, mielialan laskun ja haastavan käytöksen hoitoon. Lisäksi koulutus antaa ammattilaisille työkaluja ammatilliseen kehittymiseen ja työssä jaksamiseen.    

Kognitiivinen lyhytterapia on usein riittävää hoitoa lievissä ja keskivaikeissa mielenterveyden häiriöissä (6) / 7–12-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Tietyin edellytyksin menetelmää voi hyödyntää myös vakava-asteisten mielenterveyden häiriöiden hoidossa tai tiiviinä työskentelyjaksona osana muuta hoitoa.   

Kognitiivisen lyhytterapian koulutus kestää vuoden. Koulutukseen sisältyvät verkko-opinnot (arvioitu opiskeluaika noin 60 h), 30 tuntia menetelmäohjausta ja 70 tuntia koulutushoitojen toteuttamista.   

Lasten kognitiivista lyhytterapiaa voi toteuttaa menetelmään kouluttautunut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen. Perustason lastenpalveluissa koulutukseen osallistuvat ensisijaisesti sairaanhoitajat, psykologit ja lääkärit. Toivottavaa on, että ammattilaisella olisi moniammatillisen tiimin tuki transdiagnostiikan ja hoitomallin arvioinnin tueksi.

Koulutuksen osaamistavoitteet 

• Ymmärrät, mihin kognitiivinen lyhytterapia sijoittuu muiden psykologisten hoitojen joukossa ja miksi näiden hoitojen toteuttaminen on tärkeää. 
• Tunnistat tyypillisimmät hoitomallien oirekuvat ja hallitset niihin liittyvien hoitomallien käytön ja soveltamisen. 
• Osaat välittää tietoa lapselle ja vanhemmille ja asettaa lapsen ja vanhempien kanssa sopivan tavoitteen hoidolle. 
• Hahmotat oman kehityskaaresi lyhytterapeuttisten hoitojen toteuttajana.

• Ymmärrät lapsen kehitykseen liittyvät keskeiset tekijät ja niiden merkityksen lasten terapioissa.   
• Ymmärrät, mitkä muutokset kouluikäisen lapsen kehityksessä mahdollistavat kognitiivisten työtapojen omaksumisen. 
• Ymmärrät, miksi lasten kanssa työskennellessä pelit, leikit ja piirtäminen ovat keskeisessä roolissa.

• Ymmärrät, mikä on vanhempien rooli ja merkitys lasten terapioissa. 
• Ymmärrät, miksi myös lapsen vanhemmille annetaan psykoedukaatiota, ja muistat siihen liittyvät osa-alueet. 
• Tiedät, miten vanhemman omat tunteet ja reagointitavat vaikuttavat lapsen terapiaan ja miten niitä voidaan käsitellä vanhemman kanssa. 
• Muistat vanhemmuuden viisi ansaa ja osaat tarvittaessa soveltaa tietoa vanhemman kanssa työskentelyssä. 
• Tiedät, miten lapsen psyykkinen oirekuva ohjaa vanhempien kanssa käsiteltävien teemojen valintaa.

• Tutustut tekijöihin, joista hyvä terapeuttinen vuorovaikutus rakentuu ja harjoittelet niihin liittyviä taitoja. 
• Opettelet havainnoimaan ja tunnistamaan terapeuttisen vuorovaikutuksen ilmiöitä. 
• Harjoittelet asiakkaan tunteiden ja ajatusten validoimista sekä empaattista viestintää. 
• Harjoittelet psykoedukaation hyödyntämistä osana lyhytterapiaa. 
• Tutustut lyhytterapeuttisen työotteen perusperiaatteisiin.

• Opit tunnistamaan, milloin on tarpeen mukauttaa työskentelyä neurokehityksellisiin erityispiirteisiin. 
• Löydät perustietoa neurokehityksellisistä erityispiirteistä. 
• Mukautat hoitomallin työskentelyä asiakkaan neurokehityksellisiin piirteisiin   
• Ymmärrät vanhempien ja lähiympäristön tuen merkityksen lapsen erityispiirteiden huomioimisessa.

• Tiedät, miten soveltaa lasten haastavan käytöksen lyhytterapeuttista hoito-ohjelmaa perheiden kanssa.  
• Ymmärrät lasten haastavan käytöksen syitä ja taustoja. 
• Osaat työskennellä tavoitteellisesti ja palautetietoisesti lapsen ja vanhempien kanssa.

• Tiedät, miten ahdistuneisuus psykiatrisena häiriönä määritetään. 
• Tiedät, mistä osista ja vaiheista ahdistuksen hoitomalli rakentuu. 
• Osaat arvioida, ketkä lapset voivat hyötyä hoitomallista.   
• Osaat asettaa hoitojaksolle tavoitteet yhdessä lapsen ja vanhemman kanssa. 
• Osaat toteuttaa hoitomallin mukaisia hoitojaksoja.
• Osaat käsitellä ahdistusta lapselle ymmärrettävällä ja motivoivalla tavalla.
• Ymmärrät vanhempien osallistamisen merkityksen lasten ahdistuksen hoidossa, ja sinulla on riittävät valmiudet vanhempien kanssa työskentelyyn. 
• Osaat hyödyntää palautetietoisen työotteen keinoja toteuttamasi hoidon tuloksellisuuden arvioinnissa. 
• Tiedät, miten ahdistuneisuus psykiatrisena häiriönä määritetään.
• Tiedät, mistä osista ja vaiheista ahdistuksen hoitomalli rakentuu.

• Tiedät, mitä terapeuttisten taitojen tarkoituksellinen harjoittelu tarkoittaa. 
• Tiedät, miksi tarkoituksellinen harjoittelu on tärkeää. 
• Tiedät, miten toteuttaa tarkoituksellista harjoittelua osana omaa työtä. 
• Tunnet keinoja, miten pitää omasta jaksamisesta ja työhyvinvoinnista huolta terapeuttista työtä toteuttaessa.

Koulutuksen aikana kerätään tietoja arkivaikuttavuuden määrittelemiseksi ja implementaation tueksi

Harjoitushoidoista kerätään

• hoidon toteuttamiseen liittyviä esitietoja  
• oiremittaripisteet  
• tavoitteen seuranta (asteikolla 0–10) 
• tapaamiskohtainen palaute (asteikolla 1–5).

Hoidon viimeisellä käynnillä kysytään lapselta, mikä hoidossa oli hyödyllistä/haitallista. Hoidon päättyessä kirjataan ylös, tarvitsiko lapsi jatkohoitoa ja mitä olet oppinut kyseistä hoitoa tehdessäsi.