Tiedolla johtaminen ja arkivaikuttavuus
Vaikuttavuusperustainen toiminta on yksi keskeisimmistä Terapiat etulinjaan -toimintamallia ohjaavista arvoista. Kaikki hyvinvointialueiden kanssa toteutettu yhteiskehittäminen ja yhteistyö uusien palveluiden ja ratkaisujen käyttöönotossa ja juurruttamisessa pyrkii siihen, että toiminta tuottaisi avun hakijalle mahdollisimman paljon terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia – oli kyseessä sitten asiakas, potilas, nuori, lapsi tai perhe.
Vaikuttavuustiedon kerääminen ja hyödyntäminen on keino parantaa psykososiaalisten interventioiden yksilötason vaikuttavuutta sekä palveluiden vaikuttavuutta kokonaisuutena. Siitä kannattaa tehdä pysyvä osa mielenterveyspalvelujen rutiineja.
Vaikuttavuustiedon hyödyntämisessä on kyse kulttuurinmuutoksesta, jossa vaikuttavuustieto nostetaan keskeiseksi toimintaa ohjaavaksi arvoksi. Onnistuminen muutoksessa edellyttää kaikkien organisaation toimijoiden aktiivista osallistumista vaikuttavuustiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen. Vaikuttavuustieto palveleekin kaikkia organisaation rooleja ja tavoitteita aina arjen kliinisestä päätöksenteosta johdon strategisiin ratkaisuihin.
- Vaikuttavuustieto auttaa ammattilaisia toteuttamaan palautetietoista työskentelyä, eli ohjaamaan yksilöllisesti tarkemmin interventioiden toteutusta sekä arvioimaan niiden riittävyyttä sen perusteella, millaista muutosta intervention aikana saadaan aikaiseksi.
- Esihenkilöt vastaavat operatiivisesta toiminnasta ja voivat hyödyntää kertyvää vaikuttavuustietoa hoidon porrastuksen ja käytössä olevien resurssien optimoinnissa, lyhyen aikavälin muutosten sekä henkilöstön osaamisen johtamisessa.
- Johtajat vastaavat strategisesta päätöksenteosta, strategian ohjaamisesta ja pitkän aikavälin muutosjohtamisesta. Johtajat hyödyntävät päätöksenteossaan organisaation sisäisesti kerrytetyn tiedon lisäksi vertaisilta saatua tietoa.
Sen lisäksi, että organisaation eri toimijat pystyvät hyödyntämään vaikuttavuustietoa oman työnsä toteutuksessa, edellyttää onnistunut johtaminen dialogia näiden osapuolien välillä. Erityisen keskeistä on, että interventioita toteuttavia ammattilaisia osallistetaan organisaation tavoitteiden määrittelyyn ja seurantaan. On tärkeää määrittää yhdessä ammattilaisten, esihenkilöiden ja johdon kanssa, että perimmäinen syy kerätä ja hyödyntää vaikuttavuustietoa on jokaisen apua hakevien parempi palveleminen.
Arkivaikuttavuutta kehitetään vertaiskehittämällä
Vaikuttavuus erotetaan kirjallisuudessa kokeelliseen vaikuttavuuteen ja arkivaikuttavuuteen. Kokeellinen vaikuttavuus viittaa satunnaistettujen vertailukokeiden kautta saatavaan tietoon, jossa intervention teho suhteessa tiettyyn ongelmaan tai sairauteen pyritään eristämään vakioiduissa olosuhteissa. Arkivaikuttavuus puolestaan viittaa arjen olosuhteissa saavutettavaan hyötyyn eli siihen, mitä arvoa interventiolla päivittäisessä työssä havaitaan olevan[1]. Käyttöön otettujen palveluiden ja toimintamallien arviointi sekä kehittäminen tehdään arkivaikuttavuustiedon pohjalta. Terapiat etulinjaan -toiminnassa vaikuttavuudella viitataan arkivaikuttavuuteen, ellei toisin sanota.
Arkivaikuttavuuden kehittäminen edellyttää yhteismitallisuutta ja vertaiskehittämistä.
- Yhteismitallisuus tarkoittaa sitä, että samoista palveluista vastaavat organisaatiot käyttävät samoja mittareita ja indikaattoreita palveluiden arkivaikuttavuuden määrittelemiseksi ja kehittämiseksi. Alueellisesti toisistaan poikkeavat vaikuttavuuden mittarit ja indikaattorit johtavat siihen, että alueelle kertyy tietoa, joka ei vertaudu mihinkään. Mikäli mittarit poikkeavat toisistaan, ei ole mahdollista tunnistaa toimivimpia ja kustannusvaikuttavampia ratkaisuja ja menetelmiä.
- Vertaiskehittäminen (benchmarking) on ensisijainen keino arkivaikuttavuuden määrittämiseksi ja kehittämiseksi sekä järjestelmätason muutosten arvioimiseksi. Vertaiskehittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä, jossa samoista palveluista vastaavat tahot vertailevat tietoja asiakkaiden ja potilaiden alkutilanteesta, annetuista interventioista ja tuloksista.
Alueellista kehittämistä tukevat kansalliset tukipalvelut
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden arkivaikuttavuuden määrittelemisen ja kehittämisen tueksi ylläpidetään kansallisesti yhteistä mittausmallia osana Terapiat etulinjaan -toimintamallia. Lisäksi ylläpidetään verkostoa tämän mittausmallin kehittämiseksi ja jalkauttamiseksi.
Hoidon ja palveluiden vaikuttavuuden arvioinnissa suositeltavat mittarit ja toimenpidekoodit ovat yhteensopivia THL:n suositusten kanssa. Mittareiden määrittelytyössä ja esimerkiksi toimenpidekoodien käyttöönoton yhteydessä seurataan ajankohtaisia suosituksia ja tehdään yhteistyötä THL:n kanssa.
Kansallisesti yhteinen mittausmalli psykososiaalisten interventioiden vaikuttavuuden arviointiin ja kehittämiseen
Kansallisessa yhteistyössä on sekä kansallisiin että kansainvälisiin suosituksiin pohjaten määritelty yhteiset mittarit ja indikaattorit perustason mielenterveys- ja päihdepalveluissa toteuttavien palveluiden arkivaikuttavuuden arviointiin[2] [3] [4] [5] (Taulukko). Yhteisten indikaattoreiden ja mittareiden lista on jatkuva projekti, joka täydentyy palvelujärjestelmän tarpeiden, tieteellisen tiedon ja näistä koostettujen suositusten pohjalta.
Taulukko alla: kansallisesti yhteiset perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden arkivaikuttavuuden mittarit ja indikaattorit.
| Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen tavoite | Mittari / indikaattori |
| Saatavuus | Viive yhteydenotosta hoidon tarpeen arvioon (vrk.)Viive hoidon tarpeen arviosta interventioon (vrk.)Palveluita odottavien lukumäärä (yhteydenotosta hoidon tarpeen arviota odottavat & hoidon tarpeen arviosta interventiota odottavat) |
| Saavutettavuus, yhdenvertaisuus | Interventioiden kohdeoire/-ongelma Apua hakevien aiempi psykososiaalinen hoito/tuki samaan kohdeoireeseen/-ongelmaan viimeisen vuoden aikana |
| Laatu, arkikustannusvaikuttavuus | Toteutettu palvelu (toimenpidekoodi)Käypä hoito-/PALKO suositusten noudattaminenInterventioiden pituus (vrk. & käyntimäärät) |
| Arkivaikuttavuus, turvallisuus | Muutos oireissa1Muutos toimintakyvyssä2Jatkohoidon/-tuen tarveAsiakaskokemus3 |
1Ikäryhmäkohtaiset oiremittarit on esitelty xxxxx (lisää linkki).
2 Oirekyselyjen lisäksi rutiininomaisesti toteutetussa seurannassa ja tiedonkeruussa on keskeistä edistää potilaan/asiakkaan toimintakyvyn tai koetun työ- ja opiskelukyvyn ja siinä tapahtuvan muutoksen mittaamista. Ajankohtaisesti ei ole tunnistettavissa olemassa olevaa suositusta selkeästi soveltuvimmasta toimintakyvyn mittarista. Mittarien ja indikaattorien suositusta täydennetään selvitys- ja konsensustyön pohjalta eri asiantuntijatahoja osallistaen.
3Minimissään suositteluindeksi THL:n suosituksen mukaan (Net Promoter Score, NPS)
Kansallinen vaikuttavuuden yhteiskehittämisverkosto
Kansallisen yhteistyön edistämiseksi ylläpidetään lasten, nuorten ja aikuisten palveluista tai niiden kehittämisestä vastaavien johtajien, esihenkilöiden ja koordinaattoreiden kansallista verkostoa. Verkosto kokoontuu 2–3 kertaa keväisin ja syksyisin. Verkoston tehtävänä on kuvatun kansallisen mittausmallin jalkauttamisen edistäminen ja jatkokehittämisen ohjaaminen.
Verkoston tavoitteita ovat:
- Perustellaan kansallisen tason palvelujärjestelmälähtöisen tietomäärittelyn ja vertaiskehittämisen tarve.
- Tuotetaan yhteinen lista niistä tiedoista (mittareista ja indikaattoreista), mitä tarvitaan arkivaikuttavuuden määrittelemiseksi ja kehittämiseksi.
- Tuotetaan tietomäärittelyjä alueellisille järjestelmäkehittäjille siitä, miten ja millä aikavälillä tietoa tarvitaan katselmoitavaksi (huomioiden sekä arjen kliinisen työn, että organisaatioiden johtamisen tarpeet).
- Määritellään ja ylläpidetään suunnitelmaa kansallisesta vertaiskehittämisen rakenteesta.
Lisäksi verkostossa edistetään teemoja, joita verkosto esittää ja on esittänyt tarpeellisiksi. Näitä ovat esimerkiksi toimenpidekoodien käytön selkeytys, kirjaamiskäytänteiden yhdenmukaistaminen ja tutkimusyhteistyön edistäminen.
Muut Terapiat etulinjaan -toimintamallin keskitetyt palvelut tiedolla johtamisen tueksi
- Analytiikka- ja vertaiskehittämispalvelut: koostamme sekä alueellisesti että kansallisesti kertyvää tietoa. Tähän sisältyvät esimerkiksi interventioiden tuloksellisuuden arviointi koulutusten aikana, eri ratkaisuista kerättyjen palautteiden raportointi, Navigaattori-palveluiden keräämän tiedon alueellinen/kansallinen koostaminen sekä rutiininomaisesti kertyvän arkivaikuttavuustiedon hyvinvointialueita/organisaatioita vertailuanalyysit alueiden toiveiden mukaisesti.
- Alueelliset projektit vaikuttavuustiedon keräämisen ja hyödyntämisen edistämiseksi: jalkaudumme alueille edistämään yhteistyössä johtajien, esihenkilöiden, koordinaattoreiden ja ammattilaisten kanssa sitä, miten yhdenmukaisen määrittelyn mukaista tietoa saadaan kerättyä arjessa ja miten sitä voidaan hyödyntää osana palveluiden toteuttamista ja johtamista.
- Tutkimuskirjallisuuden koostaminen: vastaamme yhteistyötahoja kiinnostaviin kysymyksiin koostamalla yhteen kansainvälistä kirjallisuutta sekä muualta maailmalta tunnistettavia parhaita käytänteitä.
- Tutkimusprojektien tuki: apu- ja tukirakenteet alueellisesti toteutettavaan, Terapiat etulinjaan -toimintamalliin liittyvään, tieteelliseen tutkimukseen
Lisätietoja tästä Terapiat etulinjaan -toimintamallin palvelukokonaisuuden osasta antaa kehittämispäällikkö kasperi.mikkonen@hus.fi.
[1] Malmivaara, A. Kohti lääketieteen arkivaikuttavuutta. Duodecim. 2012; 128:445-6.
[2] Wahlbeck, K., Hietala, O., Kuosmanen, L., McDaid, D., Mikkonen, J., Parkkonen, J., …& Tourunen, J. (2018). Toimivat mielenterveys-ja päihdepalvelut. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160554 (viitattu 14.3.2025)
[3] World Health Organization. (2024). Psychological interventions implementation manual: integrating evidence-based psychological interventions into existing services. (viitattu 14.3.2025)
[4] Kelley, T. A. (2015). International consortium for health outcomes measurement (ICHOM). Trials, 16(Suppl 3), O4.
[5] Saarni, S. E., Rosenström, T., Stenberg, J. H., Plattonen, A., Holi, M., Ekelund, J., … & Saarni, S. I. (2023). Finnish Psychotherapy Quality Register: rationale, development, and baseline results. Nordic Journal of Psychiatry, 77(5), 455–466.