Terapiat etulinjaan -toimintamallin koulutustoiminta

Terapiat etulinjaan -koulutustoiminnan tavoitteena on ylläpitää sisällöiltään tarpeenmukaista, pedagogisesti laadukasta ja alueellista omistajuutta korostavaa koulutusjärjestelmää. Koulutukset perustuvat

• verkko-oppimiseen
• koulutusinterventioiden toteuttamiseen palautetietoisesti
• menetelmäohjaukseen.

Tavoitteena on, että kaikki hyvinvointialueet voivat vaikuttavasti ja pienin kustannuksin ylläpitää ja kehittää henkilöstönsä osaamista ja tätä kautta palveluiden ja suositusten mukaisten hoitojen yhdenvertaista saatavuutta. Moderni verkkopedagogiikka auttaa mahdollistamaan matalat koulutuskustannukset, osaamisen ylläpidon sekä kouluttautumisen alueellisen joustavuuden.

Terapiat etulinjaan -koulutustoiminnan verkko-opinnot on rakennettu Mielenterveystalo.fi-koulutusalustalle, joka vaatii henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen. Koulutuksiin osallistutaan alueellisissa ryhmissä tai yksikkökohtaisesti.

Koulutusportfolio ei pyri olemaan tyhjentävä, eli se ei sisällä kaikkia mahdollisia vaikuttavaksi osoittavia hoitomuotoja, joita kansalaisille olisi joissakin tilanteissa perusteltua tarjota. Tavoitteena on tuottaa koulutukset yleisimpien häiriöryhmien vaikuttavuudeltaan parhaiten dokumentoituihin hoitomuotoihin niin, että osaamista voidaan pysyvästi ylläpitää kohtuullisin kustannuksin.

Vuodesta 2021 lähtien yli 10 000 ammattilaista on käynyt jonkin Terapiat etulinjaan -koulutustoimintaan sisältyvän koulutuksen tai suorittaa sitä parhaillaan. Jatkuvana rakenteena koulutustoiminnassa on mahdollista kouluttaa vuosittain joustavasti 1000–2000 näyttöön perustuvien menetelmien osaajaa.

Vastuu koulutusten järjestämisestä jakautuu siten, että Terapiat etulinjaan -toimintamalli yhteistyössä kunkin menetelmän erityisosaajien kanssa vastaa koulutusten teoriasisällöistä, rakenteista ja valmistuneiden sertifioinnista. Kouluttava taho, esimerkiksi hyvinvointialue, vastaa koulutusten muusta läpiviennistä, esimerkiksi ohjauksen järjestämisestä, opiskelijoiden etenemisen seurannasta ja menetelmän alueellisesta juurtumisesta. Koulutettavalla ryhmälle nimetään vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on seurata kyseisen ryhmän opiskelun etenemistä sekä järjestää tai organisoida alueelliset taitoharjoittelun rakenteet.

Verkkopedagogiikka koulutustoiminnan pohjana

Kaikissa Terapiat etulinjaan -koulutuksissa hyödynnetään laaja-alaisesti verkkopedagogiikkaa ja oppimisen digitaalisia ratkaisuja. Digitaalinen oppimisympäristö takaa koulutustoiminnan tasaisen ja korkean laadun, koulutussisältöjen jatkuvan päivittämisen sekä käyttäjien palautteen huomioimisen.

Koulutusalusta sisältää kaikki työkalut, joita ammattilainen tarvitsee interventioiden toteuttamiseen ja seurantaan. Lisäksi verkko-opiskelu mahdollistaa sen, että

• koulutuksia on mahdollista järjestää osana kiireistä arkea: kalenteriin ei tarvitse varata pitkiä koulutuspäivä, koska opiskelu toteutuu pienissä pätkissä silloin, kun kalenterissa on tilaa
• alusta on käytettävissä myös pitkään koulutusten päättymisen jälkeen ja tarjoaa työvälineen jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen
• ohjaajien ja kouluttajien kanssa vietetty aika voidaan omistaa kokonaan taitoharjoittelulle. 

Koulutusalustalla olevat koulutukset on rakennettu hierarkkisesti ja modulaarisesti, mikä ohjaa opiskelijaa kouluttautumisessa, helpottaa osakokonaisuuksien hahmottamista ja tukee keskeisten sisältöjen kertaamista. Verkko-opinnoissa hyödynnetään useita erilaisia sisältönäkymiä, esimerkiksi tekstiä, kuvia, videoita sekä erilaisia oppimisaktiviteetteja, kuten kyselyitä ja reflektiivisiä tehtäviä, joita käyttäjä voi täyttää suoraan koulutusalustalla.

Koulutusportfolio

Terapiat etulinjaan -toimintamallin koulutusportfolio sisältää lasten, nuorten ja aikuisten palveluissa käytettäviä eri pituisia interventioita. Koulutusten kesto vaihtelee muutamista tunneista vuoteen. Koulutusportfoliossa kuvattujen koulutusten lisäksi koulutuksia voidaan tarpeen mukaan ja erikseen sovittuna myös räätälöidä koulutettavan yksikön tarpeisiin.

Koulutusmateriaaleja on tarjolla sekä suomen että ruotsin kielellä, lisäksi pieniä osia koulutussisällöistä, esimerkiksi asiakkaille jaettavia materiaaleja, on käännetty myös englanniksi. 

Koulutusportfoliota laajennetaan tieteellistä näyttöä ja perustason tarpeita kuunnellen kaikissa ikäryhmissä. Kansalliset yhteiskehittämisen rakenteet varmistavat, että mikäli näyttö ja tarve puoltaa jonkin menetelmän kouluttamista, koulutuksen sisältö on selkeä ja alan keskeiset osaajat niin toivovat, voidaan uusi koulutus tuottaa koulutusportfolioon noin puolessa vuodessa.

Koulutusinterventioiden toteuttaminen palautetietoisesti

Koulutukset kohdennetaan lähtökohtaisesti yksiköihin, joissa menetelmää tullaan aktiivisesti käyttämään. Ammattilainen toteuttaa koulutusinterventiot osana omaa työtään, ja asiakkaat ohjautuvat koulutusinterventioihin alueellisten ohjauskäytänteiden mukaisesti. Koulutuskohtaisesti on määritelty, kuinka monta läpivietyä interventiota ja kuinka monta tuntia potilastyötä tulee olla suoritettuna yhteensä koulutuksen aikana.

Palautetietoinen työote tarkoittaa systemaattista hoidon seurantaa koko hoitojakson ajan. Siinä terapeutti kerää hoitojakson aikana säännöllisesti palautetta asiakkaan tai potilaan oireista ja niiden muutoksista sekä siitä, miten potilas työskentelyn kokee. Palautetietoisen työotteen kautta terapeutti saa jatkuvasti tietoa toteuttamansa hoidon vaikuttavuudesta ja etenemisestä. Kerättyä tietoa hyödynnetään jo heti hoidon aikana sekä mahdollista tulevaa hoitoa suunnitellessa. 

Hoidon vaikuttavuuden systemaattinen seuranta on tärkeää myös hoitoa toteuttavan yksikön ja organisaation kannalta, sillä seuranta antaa mahdollisuuden puuttua vaikuttavuutta tutkitusti heikentäviin tekijöihin, esimerkiksi pitkiin jonotusaikoihin tai liian harvajaksoiseen hoitoon. On tärkeä huomata, että tällöinkään huomio ei kohdistu yksittäisen työntekijän antamaan hoitoon ja sen vaikuttavuuteen, vaan sen varmistamiseen, että potilaiden hoito on järjestetty mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti, vaikuttavasti ja laadukkaasti.

Menetelmäohjaus ja menetelmäohjaajakoulutus 

Koulutuksiin kuuluvan menetelmäohjauksen tavoite on mahdollistaa koulutettaville uudenlaisten työtapojen turvallinen harjoitteleminen ja vakiinnuttaminen osaksi omaa työkalupakkia. Menetelmäohjaajan tehtävänä on tukea ja opettaa ammattilaisia uuden menetelmän käytössä. Siksi menetelmäohjaajan tulee olla erityisen perehtynyt ohjaamaansa menetelmään sekä hallita sen pohjana olevan viitekehyksen keskeiset periaatteet.  

Tyypillisesti Terapiat etulinjaan -koulutustoiminnassa menetelmäohjaajana toimii alueellisen Terapiat etulinjaan -koordinaatiohankkeen terapiakoordinaattori, linjaorganisaation työntekijä tai ulkoa ostettu resurssi. Terapiat etulinjaan -koulutustoimintaan sisältyy myös uusien menetelmäohjaajien kouluttaminen, josta kerrotaan tarkemmin seuraavissa alaluvuissa.

Menetelmäohjaajaksi hakemisen kriteerit riippuvat ohjattavasta menetelmästä. Mitä vaativammasta menetelmästä ja asiakasryhmästä on kyse, sitä vankempaa osaamista menetelmäohjaajalta edellytetään.

Menetelmäohjaajakoulutuksen sisältö ja järjestäminen

Menetelmäohjaajakoulutus sisältää verkko-opiskelua, ryhmissä tapahtuvaa ohjausta sekä vähintään yhden menetelmäohjausryhmän ohjaamisen. Menetelmäohjaajaksi kouluttautuminen kestää 0,5–1 vuotta. Kesto riippuu ohjattavasta menetelmästä. Menetelmäohjaajan sertifikaatti voidaan myöntää ensimmäisen oman menetelmäohjausryhmän valmistumisen jälkeen. 

Keskeisiä koulutuksessa harjoiteltavia menetelmäohjaustaitoja ovat 

• opiskelijoiden oppimisen tukeminen 
• turvallisen oppimisilmapiirin luominen ja mahdollisiin ongelmiin puuttuminen 
• taitoharjoittelun ohjaaminen ryhmässä 
• palautetietoisuuden tukeminen.

Menetelmäohjaajakoulutukset järjestetään Terapiat etulinjaan -toimintamallin ja hyvinvointialueen tai YTAn toimijoiden välisenä yhteistyönä. Terapiat etulinjaan -toimintamalli vastaa kansallisesti menetelmäohjaajien perehtymisvaiheeseen sisältyvistä koulutusmateriaaleista sekä aloitusinfon ja taitopajojen toteutuksesta. 

Tavoitteena on, että YTA-tasoisesti voitaisiin järjestää kouluttautuville menetelmäohjaajille pienryhmäohjaus ensimmäisten menetelmäohjausryhmien ajaksi.

Sertifioitujen menetelmäohjaajien työtä ja osaamista on tärkeä tukea myös koulutusvaiheen jälkeen. Ylläpitovaiheen tueksi suositellaan oman alueen tai organisaation sisäistä mentorointia sekä osallistumista Terapiat etulinjaan -toimintamallin järjestämiin kansallisiin verkostotapaamisiin. YTA-tasoisten menetelmäkohtaisten tukirakenteiden muodostaminen voi myös olla arvokasta.

Koulutuksen jälkeinen mentorointi

Koulutuksen jälkeinen mentorointi on porrastetun tuen ja hoidon mallin tukirakenne, jonka tavoitteena on edistää ammattilaisen osaamista ja ammattitaitoa sekä menetelmän aktiivista, laadukasta ja vaikuttavaa toteuttamista. Mentoroinnissa yhdistyy koulutuksellisuus, asiakastyön ohjaus sekä alueellisen palvelujärjestelmän toimivuuden kokonaiskehittäminen. Koulutuksen jälkeisellä mentoroinnilla varmistetaan porrastetun tuen ja hoidon mallin ja sen menetelmien alueellinen juurtuminen ja toimivuus.

Mentoroinnilla on tärkeä merkitys eri yksiköiden välisen yhteistyön rakentamisessa ja hoitopolkujen yhteensovittamisessa. Mentoroinnin onkin hyvä olla osa palvelujärjestelmää, koska se vaatii ymmärrystä hyvinvointialueen palvelutuotannon vastuista. Näin voidaan taata asiakkaan kannalta toimiva yhteistyö eri toimijoiden välillä.

Mentoroinnin vaikutukset ulottuvat aina yksittäisestä interventiosta koko porrastettuun palvelukokonaisuuteen. Ilman mentorointia vaarana on, että palveluiden laatu, yhdenvertaisuus, tuloksellisuus ja kustannusvaikuttavuus heikkenevät ja satunnaisuus alkaa ohjamaan palveluiden tarjontaa. 

Suositus on, että mentorointia toteutetaan ryhmämuotoisesti. On tärkeä huomioida, että mentorointi ei kuitenkaan korvaa ammattilaisten yksilö- tai ryhmätyönohjausta.

Mentoroijan vastuualueet

Mentorointi on luonnollinen osa hyvinvointialueen terapia- menetelmä- tai interventiokoordinaattorin työtä, koska hän tuntee alueelliset erityistarpeet ja -piirteet ja kykenee tukemaan ongelmanratkaisua palveluprosessien tasolla. Koordinaattorilla on suorat yhteydet palvelujärjestelmän eri tasoihin asiakastyötä tekevistä ammattilaista esihenkilöihin ja palvelupäälliköihin, joka sujuvoittaa kehittämistyötä.

Mentoroijan vastuualueet palveluprosessien osalta:  

• tietää, mikä on menetelmän merkitys ja asema oman hyvinvointialueen palveluissa
• tunnistaa kehittämistarpeita ja edistää ratkaisujen etsimistä verkostoissaan 
• tuntee menetelmän rajoitteet, osaa viestiä niistä ja hahmottaa ne suhteessa porrastetun hoitojärjestelmän mukaiseen tarjontaan.

Mentoroijan vastuualueet hoidon toteutuksen, käytettävyyden ja vaikuttavuuden osalta:

• auttaa ratkaisemaan yleisimpiä menetelmän toteuttamiseen liittyviä pulmatilanteita 
• tuntee menetelmän keskeiset vaikuttavat osa-alueet ja seuraa arkivaikuttavuutta 
• osaa aktivoida taitoharjoittelua sekä palautetietoista työskentelyä ammattilaisten osaamisen kehittymisen tukena.