Psykososiaalisten interventioiden ja hoitojen porrastus

Päivitetty 30.05.2025

Psykososiaalisten interventioiden ja hoitojen porrastuksella pyritään parantamaan palvelujärjestelmän vaikuttavuutta eli hoitotuloksia sekä kustannusvaikuttavuutta eli resurssien riittävyyttä. Tehokkaasti porrastettu hoitomalli parantaa hoitotuloksia merkittävästi useiden meta-analyysien mukaan.

Hoidon porrastaminen tarkoittaa sitä, että mielenterveyden häiriöihin kehitetyt interventiot ja hoidot, kuten näyttöön perustuvat lyhytterapiat ja psykoterapiat, porrastetaan niiden intensiteetin mukaisesti.

Mitä interventioiden ja hoitojen porrastus tarkoittaa Terapiat etulinjaan -toimintamallissa?

Terapiat etulinjaan -toimintamallissa psykososiaalisten interventioiden ja psykoterapioiden porrastus kohdistuu ensisijaisesti yleisimpien mielenterveyden häiriöiden, kuten ahdistuksen ja masennuksen, hoitojen järjestämiseen hyvinvointialueilla. Sama perusrakenne soveltuu myös harvinaisempien hoitojen porrastukseen. Porrastettu malli ei ota kantaa eri toimijoiden (perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, opiskeluhuolto) työnjakoon vaan pyrkii kuvaamaan ideaalin hoitojen järjestämismallin, joka voidaan toteuttaa monin eri tavoin.   

Terapiat etulinjaan -toimintamallissa apua tarvitsevalle tarjotaan ensisijaisesti sellaista interventiota tai hoitoa, joka on todennäköisesti asiakkaan yksilöllisessä tilanteessa riittävää. Mikäli interventio ei ole riittävä, tarjotaan korkeamman portaan hoitoa. Jos ammattilainen esimerkiksi arvioi, että ensimmäisen portaan palvelut eivät ole asiakkaan tilanteeseen riittäviä, hänet ohjataan suoraan korkeammalle portaalle. Tarvittaessa ensimmäisellä portaalla aloitettu hoito voidaan myös keskeyttää ja jatkaa hoitoa ylemmillä portailla. Hoidon on myös tärkeä päästä alkamaan riittävän nopeasti, ettei apua tarvitsevan oireilu ehdi pahentua odotusaikoina.

Porrastetun hoitomallin perusrakenne

Suomalaisessa porrastetussa hoitomallissa on alueellisesti 3–4 porrasta ja 0-porras. Tavoitteena on, että porrastuksen perusrakenne on hyvinvointialueilla yhtenäinen, vaikka sisällöt voivatkin alueittain vaihdella. Yhteinen perusrakenne on edellytys palveluprosessien ja niiden tukipalveluiden kansalliselle kehittämiselle ja yhteistyölle.

Hoidon porrastus on riippuvainen siitä, mihin toimintaympäristöön sitä sovitetaan. Lasten, nuorten ja aikuisten porrasteiset mallit voivat erota toisistaan, mutta perusperiaate porrastuksen taustalla on yhtenevä.

  • 0-porras: kaikille avoimet palvelut. Lievistä tai keskivaikeista mielenterveyden oireista kärsivä tai hänen läheisensä hyödyntää itsenäisesti omahoitomateriaalia esim. Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelusta. Oireet eivät edellytä kontaktia terveydenhuoltoon.
  • 1. porras: nopeasti alkavat psykoedukatiiviset ja ohjaavat palvelut sekä lyhytinterventiot (1–5 käyntiä)
  • 2. porras: lyhyet oirefokusoidut interventiot tai määrämittaiset psykologiset hoidot (5–10 käyntiä)
  • 3. porras: lyhytpsykoterapiajakso tai kohdennettu psykologinen interventio (10–20 käyntiä)
  • 4. porras: erikoissairaanhoitoon ohjaaminen tai pitkä psykoterapia (esim. Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia)

Portaiden sisältö voi vaihdella alueellisesti osaamisesta ja olosuhteista riippuen, mutta keskeistä on, että alueellinen palveluvalikoima kattaa jokaisen portaan aina matalimman kynnyksen interventiotyöskentelystä erikoissairaanhoitoon ja kuntoutuspsykoterapioihin. Hoitovalikoimassa tulee olla Käypä hoito -suositusten tai muiden konsensussuositusten mukaisia interventioita. Porrastetussa hoitomallissa myös seurataan hoidon vaikuttavuutta valioiduilla oiremittareilla.

Järjestöt porrastetussa hoitomallissa

Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on merkittävä rooli mielenterveyspalvelujärjestelmässä. Moni järjestö tarjoaa ennaltaehkäiseviä palveluita, kuten tietoa, neuvontaa ja keskustelutukea. Ne toimivat siis sosiaali- ja terveyspalveluiden ohella yhtenä ensilinjan toimijana, johon mielenterveydestään huolehtiva asiakas voi olla yhteydessä etsiessään itselleen tukea ensimmäistä kertaa. Järjestötoimijoiden tietoa palveluista ja niihin ohjautumisesta on tärkeä pitää yllä. Näin järjestöt pystyvät ohjaamaan asiakasta esimerkiksi täyttämään Terapianavigaattorin ja kannustaa ottaman yhteyttä terveydenhuoltoon, jotta hänen tilanteessaan päästään eteenpäin.

Järjestöt tarjoavat myös erilaisia yksilö-, pari-, ja ryhmäinterventioita, jotka voivat sijoittua hoidon ja tuen porrastuksessa 1. ja jopa 2. portaalle. Kun järjestöjen palvelut on huomioitu alueen hoitojen porrastuksessa ja palveluvalikoimassa, asiakas voidaan ensijäsennyksessä ohjata entistä paremmin hänelle sopivan ja oikeatasoisen hoidon tai tuen piiriin. Alueen järjestötoimijoita on mahdollisuus myös kouluttaa Terapiat etulinjaan -toimintamallin menetelmiin.

Järjestöillä on selkeä ja merkittävä rooli myös silloin, kun asiakkaan hoidot loppuvat. Tällöin järjestöt auttavat etenkin arjessa kiinni pysymisessä. Ne voivat tarjota mm. yhteisöllistä arkea rytmittävää toimintaa, palveluohjausta ja neuvontaa sekä vertaistukea. Mielenterveyshäiriöisten läheiset ja omaiset jäävät palvelujärjestelmässä monesti ilman tukea. Järjestöillä on keskeinen rooli heidän tukemisessaan ja edunvalvonnassaan.

Lue lisää

Lue lisää porrasteisesta hoitomallista aikuisten mielenterveyspalveluissa
Lue lisää tuen ja hoidon porrastamisesta lasten ja nuorten palveluissa

Lue tuore katsaus porrastetun hoitomallin hyödyistä (Jeitani et al., 2024) Linkki avautuu uudelle sivustolle.

Ajankohtaista