Lyhytpsykoterapia ostopalvelusetelillä ja psykoterapian laaturekisteri

Lyhytpsykoterapian palveluseteli ja laaturekisteri kuuluvat Terapiat etulinjaan -toimintamallissa porrasteisen hoitomallin kolmannen portaan palveluihin. Palvelu täyttää aukon kevyempien lyhytinterventioiden ja pitkien psykoterapioiden tai erikoissairaanhoidon välissä. HUSin palvelusetelijärjestelmä[1] on mallinnettu, ja palvelusetelikäsikirja on vapaasti hyvinvointialueiden hyödynnettävissä.

Nopeasti alkava 20 kerran lyhytpsykoterapia olisi monelle riittävä ja tehokas psykososiaalinen hoito, jolloin pidempi erikoissairaanhoidon jakso tai useamman vuoden kuntoutuspsykoterapia ei olisi tarpeellinen. Alueellisesti lyhytpsykoterapiaa on kuitenkin hyvin vaihtelevasti tarjolla, ja monin paikoin sen mahdollisuus puuttuu perusterveydenhuollosta kokonaan. Perustasolta käynnistyvä lyhytpsykoterapia nopeuttaisi hoitoon pääsyä, laajentaisi perusterveydenhuollon käytössä olevaa hoitovalikoimaa ja vähentäisi erikoissairaanhoidon tarvetta.

HUS-alueella lyhytpsykoterapiajaksot on suurelta osin järjestetty ostopalvelupsykoterapian kautta, jossa hyödynnetään palvelusetelijärjestelmää ja psykoterapioiden laaturekisteriä. Tätä toteutustapaa ja palvelusetelikäsikirjaa on kehitetty ja hienosäädetty jo yli viiden vuoden ajan, ja palveluseteleitä on myönnetty yli 5000. Käytännössä kehitetty palvelusetelijärjestelmä on todettu erittäin toimivaksi tavaksi järjestää lyhytpsykoterapiat. Hoitoon pääsyn aika on lyhentynyt: noin 50 % aloittaa lyhytpsykoterapian 6 viikon sisällä. Lisäksi palaute sekä asiakkailta että psykoterapeuteilta on ollut hyvin myönteistä.

Palvelusetelijärjestelmä on huomattavasti ketterämpi tapa järjestää ostopalvelupsykoterapiaa kilpailutuksiin verrattuna, kunhan palvelusetelikäsikirja on kertaalleen tehty huolellisesti. Koska tämä suurin työ eli palvelusetelikäsikirja on jo kertaalleen tehty, jokaisen hyvinvointialueen ei tarvitse tehdä sitä erikseen. Terapiat etulinjaan -toimintamalli yhdessä HUSin Palse-työryhmän kanssa tarjoaa hyvinvointialueille valmiin käyttöönotettavan mallin järjestää alueensa 3. portaan palveluita ja lyhytpsykoterapiaa. Hyödyntämällä valmiita materiaaleja ja prosesseja hyvinvointialue voi hyödyntää jo pitkän kehitystyön ja käytännön kokemusten perusteella viilatun palvelusetelijärjestelmän ja -käsikirjan, joiden avulla järjestää varhaista 20 kerran lyhytpsykoterapiaa.

Palvelusetelijärjestelmän hyödyt hyvinvointialueelle:

valmis malli, valmiit prosessit ja valmiit materiaalit käyttöönotettavaksi, joissa alueellisten asiantuntijatahojen hienosäätömahdollisuus alueen omia tarpeita varten
lisää merkittävästi alueellista psykoterapian saatavuutta
erikoissairaanhoitoa edullisempaa, tukee hoitojonojen lyhentämistä ja siten osaltaan vähentää hoitoviiveiden haitallisia seurauksia
mahdollistaa lyhytpsykoterapian toteutuksen etänä, jolloin käytettävissä ovat valtakunnallisesti kaikki palvelun piirissä lyhytpsykoterapiaa tuottavat psykoterapeutit.

Lisäksi psykoterapian laaturekisteri mahdollistaa ostettujen hoitojen ja niiden vaikuttavuuden seuraamisen.

[1] Palse.fi-portaalin kuvaus HUS palvelusetelijärjestelmästä: https://palse.fi/?page=svc&inst=50000000&orgpalv=9 (viitattu 14.3.2025)

Laaturekisteri auttaa seuraamaan hoitojen vaikuttavuutta

Psykoterapian laaturekisteri mahdollistaa psykososiaalisten hoitojen vaikuttavuuden ja saatavuuden seurannan laajamittaisesti ja standardoidusti. Laaturekisterin avulla hoidolliset päätökset voidaan tehdä potilas-, diagnoosi-, tuottaja- tai hoitomenetelmäkohtaisesti kerätyn tiedon perusteella. Kun laaturekisterin rinnalla on käytössä psykoterapian palvelusetelijärjestelmä, hoito voidaan aloittaa varhaisemmin ja kohdennetummin – myös oman tuotannon katvealueisiin kuuluvilla potilasryhmillä. Psykoterapian laaturekisteri ja palvelusetelijärjestelmä ovat käytössä ja valmisteilla jo useilla hyvinvointialueilla eri puolilla Suomea.

Psykoterapian laaturekisterin on tuottanut tietojärjestelmäyritys BCB Medical, jolla on puitesopimus julkisten sosiaali- ja terveystoimijoiden kanssa. Laaturekisterin käyttöönotto edellyttää hyvinvointialueen tekemää erillistä sopimusta heidän kanssaan.

Laaturekisterin hyödyt

Laaturekisterin käyttö mahdollistaa hyvinvointialueiden palveluiden kehittämisen monella eri tavalla.

Yksittäisen potilaan kohdalla psykoterapian laaturekisteri mahdollistaa selkeästi laadukkaamman hoidon toteutuksen. Laaturekisterillä voidaan seurata hoidon edistymistä sekä havaita mahdollisia haittavaikutuksia. Esimerkiksi terapiassa melko tyypillinen haittavaikutus, hoidon jumiutuminen, voidaan havaita ja korjata hoitolinjaa nopeasti. Myös psykoterapeutit voivat hyödyntää kerättyä tietoa oman osaamisensa kehittämiseen. Laaturekisterin avulla terapeutti voi seurata potilaan vointia ja kerätä palautetta esimerkiksi hoitosuhteen laadusta ja hoidon toteutumisesta toistuvasti, vaikka viikoittain. Näin psykoterapeutti voi toteuttaa palautetietoista hoitoa ja räätälöidä hoitoa potilaan muuttuviin tarpeisiin.
Laaturekisteri mahdollistaa ryhmätason prosessitarkastelut ja toiminnan kehittämisen tiedon avulla. Esimerkiksi hoitojen alkamista sekä alkamisen viivettä seurataan jatkuvasti, minkä avulla on pystytty tunnistamaan ongelmakohtia, kuten tietyn tyyppisten palvelujen ruuhkautumista. Tiedon pohjalta voidaan kohdentaa koulutusta tai rekrytointia ja siten nopeuttaa hoitoon pääsyä.
Laaturekisterin avulla pystytään tunnistamaan merkittävä hoidon alkamisen viive. Esimerkiksi vuoden 2021 alussa perusterveydenhuollon aikuispotilaille suunnatun lyhytpsykoterapian aloittaneista pääsi hoitoon 6 viikon sisällä noin 20 % potilaista. Palvelusetelijärjestelmän useita eri osia kehittämällä tähän on saatu merkittävä muutos, ja vuonna 2024 noin 45 % potilaista aloitti lyhyen psykoterapian kuuden viikon sisällä palvelusetelin myöntämisestä.
Psykoterapian laaturekisteri yhdistettynä psykoterapian palvelusetelijärjestelmään mahdollistaa hoitojen alkamisen yhä nopeammin ja kohdennetummin. HUSissa ohjataan vuosittain noin 2000–3000 potilasta psykoterapiaan palvelusetelillä. Näistä noin yli puolet ohjataan psykoterapiaan suoraan perusterveydenhuollosta. Palvelusetelijärjestelmä mahdollistaa lisäksi psykoterapian vuosittain yli 1000:lle sellaiselle erikoissairaanhoidon potilaalle, jotka eivät ole oikeutettuja Kelan tukemaan pitkään psykoterapiaan, mutta joiden kohdalla sille on selkeät hoidolliset perusteet.

Kirjallisuutta

Saarni, S. E., Rosenström, T., Stenberg, J. H., Plattonen, A., Holi, M., Ekelund, J., … Saarni, S. I. (2022). Finnish Psychotherapy Quality Register: rationale, development, and baseline results. Nordic Journal of Psychiatry, 77(5), 455–466. https://doi.org/10.1080/08039488.2022.2150788

Mitä käyttöönotto edellyttää hyvinvointialueelta?

Valmistelu ja päätöksenteko

Hankintatoimi toteuttaa teknisesti
Sääntökirjan ja hintojen päättäminen

Palvelusetelidokumentit ja järjestelmä

Alueen sote-tahot (psykiatria, sote-keskukset) hienosäätävät materiaalin ja palveluseteliprosessin hyvinvointialueen tarpeisiin ennen virallista päätöksentekoa.
Suosittelemme, että palvelusetelikäsikirjan kriteereitä ei muokattaisi, jotta syntyisi valtakunnallisesti yhdenmukainen palvelusetelimarkkina. Tämä helpottaisi toimivan ostopalvelupsykoterapian markkinan rakentamista, ja lisäisi todennäköisesti lyhytpsykoterapian tarjontaa koko maassa.
Sopimuksen kirjoittaminen BCB Medical:n kanssa laaturekisterin käyttöönottamiseksi.

Hyvinvointialueen sisäinen prosessi

Palse-hallinto (malliprosessi ja hallinnon roolien kuvaukset valmiina tarjottavissa materiaaleissa)
Koulutukset ja käyttöönotto kliinikoille
Psykiatrian puolelta psykologikonsultaatiot myöntämisperusteista ja jatkuva kouluttaminen perusterveydenhuollon varhaispsykoterapian oikeasta käytöstä
Seuranta laaturekisterillä

Tarjoamamme materiaali sisältää muun muassa:

psykoterapian palvelusetelin sääntökirjan
manuaalin palvelusetelipsykoterapian prosessista
tietoturvaliitteet
valmiit koulutusmateriaalit ja -videot, ohjeet ostopalvelupsykoterapeuteille.

Materiaalit ovat nähtävissä HUSin Palse.fi-sivustolla. Muokattavat versiot materiaaleista ovat saatavilla pyydettäessä.