Keski-Suomen hyvinvointialueen ensilinjassa kohdataan 400 asiakasta viikossa

Vielä puolitoista vuotta sitten jonotusaika Jyväskylän mielenterveyspalveluiden kiiresairaanhoitajalle oli 6 viikkoa. Palvelujärjestelmän muutoksen myötä jonot on saatu purettua ja erikoissairaanhoidon lähetteet ovat vähentyneet merkittävästi.

Keski-Suomen hyvinvointialueella mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen on ollut käynnissä muutaman vuoden ajan. Muutostyössä oli yksi selkeä tavoite: asiakkaiden on päästävä hoitoon nopeammin. Alueen hoidon porrastusta on kehitetty niin, että hyvinvointialueella on 9 diagnoosipohjaista hoito- ja palveluketjua, joiden kehittämisessä on ollut mukana jokaisen portaan toimijat ja kokemusasiantuntijat.

Prosessissa mukana olleet kokemusasiantuntijat ilmaisivat toiveen suorasta puhelinyhteydestä psykiatriseen sairaanhoitajaan. Potilaslähtöisesti ajateltuna uuden järjestelmän oli oltava mahdollisimman yksinkertainen. Näin syntyi Keski-Suomen hyvinvointialueen aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinja, johon tulee viikkotasolla noin 400 puhelua. “Meillä on alueittain yksi puhelinnumero ja hoitoonohjaukseen on resursoitu niin paljon henkilökuntaa, että käytännössä kaikkiin puheluihin pystytään vastaaman. Me myös pysymme hoitotakuussa 90 %:sesti, eli hoidon tarpeen arvio tehdään saman vuorokauden aikana yhteydenotosta”, kertoo Keski-Suomen hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden palveluvastaava Jani Korpela.

Esimerkiksi Jyväskylän ensilinjan toiminta on resursoitu niin, että puolet työntekijöistä vastaavat ensilinjan päivystyspuheluun ja puolet tekevät vastaanottotyötä. Ensilinjan työntekijä voi varata vastaanottoajan joko itselleen tai jollekin muulle tiimin jäsenelle. Tavoitteena on, että sama työntekijä pystyy hoitamaan myös mahdolliset jatkokäynnit.
Ensilinjan periaatteena on, ettei sinne tule ikinä vääriä yhteydenottoja. “Välillä joku saattaa soittaa bussiaikatauluja tai rakkauspulmia, mutta silti joka kerta me vastataan ja kohdataan asiakas. Meille on juuri avautunut myös viranomaisille suunnattu linja, jossa yhteistyökumppanit voivat konsultoida psykiatrista sairaanhoitajaa”, Korpela kertoo.

Terapianavigaattori toimii pohjana hoidon tarpeen arviolle

Asiakkaan näkökulmasta prosessi alkaa usein Terapianavigaattorin täytöllä. Terapianavigaattorista saatua tietoa hyödynnetään oirekuvan varmistamiseen, ja sen tuella tehdään hoidon tarpeen arviointi. Ensilinjassa tarjotaan 1. portaan mukaisesti käynti kerrallaan -interventiota. Se käsittää 1–3 kontaktia, joiden aikana keskitytään asiakkaan oman toimijuuden ja voimavarojen vahvistamiseen. Asiakastapaaminen voidaan järjestää tilanteesta riippuen vastaanottokäyntinä, puheluna tai videoyhteydellä. Lisäksi alueelle koulutetaan parhaillaan kognitiivisen lyhytterapian ammattilaisia.

Keski-Suomessa Terapianavigaattorin käyttöaste on Suomen korkeimpia. Yksi selkeä syy korkeaan käyttöasteeseen on systemaattinen viestintä Terapianavigaattorista. “Noin 70 % asiakkaista on täyttänyt Terapianavigaattorin jo ennen ensimmäistä yhteydenottoa. Ajattelen niin, että hoito alkaa jo siitä, koska asiakas käyttää aikaa oman tilanteensa arvioimiseen”, kertoo ensilinjassa työskentelevä psykiatrinen sairaanhoitaja Jari Hänninen.

Hänninen muistuttaa, ettei kaikilta apua hakevilta voi edes odottaa Terapianavigaattorin täyttöä. “On mahdotonta, että Terapianavigaattorin täyttöprosentti olisi 100, koska kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta tai kykyä täyttää sitä. Silloin hoidon tarpeen arviointi tehdään niin sanotusti perinteiseen tyyliin.”

Hänninen kokee, että yksi suurista Terapianavigaattorin eduista on, että se synnyttää vertailukelpoista dataa, jota muuten mielenterveyspalveluissa ei juurikaan synny. Hän pitää Terapianavigaattorin vapaita tekstikenttiä hyvinä, koska monille asiakkaille oman tilanteen kuvaileminen tekstinä voi olla helpompaa. “Terapianavigaattori ei anna täydellistä kuvaa asiakkaan tilanteesta, vaan se luo erinomaisen pohjan asiakkaan kanssa käytävälle keskustelulle.”

Korpela kertoo, että Terapianavigaattori säästää hoidon tarpeen arvioinnista aikaa noin 20–25 minuuttia. “Pelkästään Jyväskylässä otetaan vastaan 200 puhelua viikossa. Jos jokaisesta niistä säästyy aikaa noin 20 minuuttia, niin alamme puhumaan aikamoisesta resurssista.”

Selkeät rakenteet, osaava henkilökunta ja sitoutunut johto mahdollistavat muutoksen onnistumisen

Palvelujärjestelmän muutos otettiin Keski-Suomen hyvinvointialueella pääsääntöisesti hyvin vastaan. Nopeasti huomatut tulokset mm. hoitoon pääsyssä ja erikoissairaanhoidon lähetteiden määrän vähenemisessä puhuivat puolestaan.

Onnistuneen muutoksen ovat mahdollistaneet selkeät rakenteet, osaavat työntekijät ja muutostyöhön sitoutunut johto. “Työ ensilinjassa vaatii päätöksentekokykyä, vastuullisuutta ja hyviä hermoja. Vaikka meillä on tehty lukemattomia ohjeistuksia eri tilanteisiin, silti viikoittain tulee vastaan ongelmatapauksia, jotka ovat ihan uusia. Meidän työntekijöihimme luotetaan täysin. Heillä on mandaatti tehdä päätös siitä, miten asiakkaan kanssa edetään”, Korpela kuvailee. “Johdon täytyy myös olla sitoutunut ja uskoa siihen muutokseen, jota ollaan tekemässä”, hän jatkaa.

“Minä näen, että rakenteiden on oltava sellaiset, että ne tukevat työtä ja ovat asiakkaille selkeät. Lisäksi lähijohdolla on ihan valtava merkitys. Tiedän, että minun takanani seistään, minuun luotetaan ja että saan aina esihenkilöön yhteyden nopeasti”, Hänninen summaa.

Lue lisää ensilinjasta tästä