Miksi nuorten mielenterveyspalvelut ovat kriisissä ja mitä pitäisi tehdä? Haastattelussa Mia Oksa
Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeen hankejohtaja Mia Oksa on mukana SuomiAreenan paneelikeskustelussamme, joka järjestetään 27.6. yhteistyössä Mieli ry:n ja Mielenterveyspoolin kanssa. Oksa on ollut johtamassa useita eri kehittämishankkeita, kuten Terapiat etulinjaan -koordinaatiohanketta Länsi-Suomen yhteistyöalueella. Hänellä on myös pitkä työkokemus nuorten palveluissa. Kysyimme häneltä, miksi nuorten mielenterveyspalvelut ovat kriisissä, mitä niille pitäisi tehdä ja mitä hyötyä Terapiat etulinjaan -toimintamallista on nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämisessä.
Luultavasti olemme kaikki jo kuulleet nuorten mielenterveyspalveluiden hälyttävästä tilanteesta. Monella alueella nuorten palvelut ovat hajanaiset, vaikka toimiviakin prosesseja alueiden sisältä löytyy. Koska lasten ja nuorten mielenterveyden hoitoa ei ole laissa määritelty peruskouluikäisten osalta erityisesti kenenkään tahon vastuulle, kunnat ovat voineet määritellä palveluiden järjestämisestä itse. Nyt hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa alueella on valtava määrä erilaisia malleja.
”Ongelma on siinä, että meiltä ei tahdo löytyä tahoja, jotka ottaisivat omistajuuden nuorten hoitamisesta. Meillä on poislähettämisen kulttuuri. Se tarkoittaa, että lähetämme nuoren esimerkiksi psykiatriaan ja toivomme, että hänet palautetaan meille terveenä ja toimintakykyisenä takaisin. Nuorten varsinaisen hoidon järjestäminen perustasolla on siis retuperällä”, Oksa kuvaa.
”Nyt hyvinvointialueena meidän pitää lähteä itse miettimään, kuka lasten ja nuorten mielenterveyshoidosta vastaa. Näin ei ole myöskään yksittäisen yksikön tai työntekijän toimivallassa rajata mielenterveyden hoitoa pois tehtävistä. Meidän tulee myös miettiä, millaista osaamista ihmisillä pitää olla, jotta pystymme tarjoamaan mielenterveyden tukea myös varhaisessa vaiheessa, ennen varsinaisia oireita”, hän jatkaa. Oksan mukaan kentällä vallitsee yhtenäinen käsitys siitä, että mielenterveyspalveluita pitää uudistaa tai tilanne pahenee entisestään. Aloitteita ja päätöksiä tarvitaan, mutta käytännön työn tekevät jo nyt kuormittavassa tilanteessa oleva virkamieskoneisto ja ammattilaiset. Hanketyöllä on mahdollista vahvistaa kehittämistä. Esimerkkejä tästä ovat Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmat, Terapiat etulinjaan -koordinaatiohankkeet sekä Kestävän kasvun ohjelmat.
Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa kehittämistyöhön rakennetta ja käytännön työkaluja
Ennen siirtymistään Kestävän kasvun ohjelmaan Oksa on toiminut Terapiat etulinjaan -koordinaatiohankkeen hankejohtajana Länsi-Suomen yhteistyöalueella. Toimintamallin kehittäminen kuuluu ensi vuonna myös hänen vastuualueeseensa.
”Terapiat etulinjaan -toimintamalli tuo kehikon ja kauan kaivattua rakennetta siihen, miten pääsemme eteenpäin palveluiden kehittämisessä. Nuorten kohdalla palvelut ovat hajanaiset ja hoidon portaittainen malli tekee hirveän hyvin näkyväksi sen, mitä palveluita meillä on olemassa, mihin palvelutarpeisiin vastataan ja toisaalta mihin me ei vastata. Meillä Varsinais-Suomessa on ainakin selkeästi näkynyt se, että täältä puuttuu ihan selkeä porras perustasolta”, Oksa kertoo.
”Terapiat etulinjaan -koulutusjärjestelmä tuo vakautta julkisen sektorin kouluttamiseen, eli että ei haeta menetelmäosaamista milloin mistäkin, vaan prosessi on systematisoitunut. On selkeämpää, kun ihmiset käyttävät samoja menetelmiä. Silloin he saavat myös tukea toisistaan. Terapia- ja Interventionavigaattorit puolestaan tuovat yhdenvertaisuutta tuen ja hoidon tarpeen arviointiin. Kun joka paikassa käytetään samoja arviointimenetelmiä, nuoren ei myöskään tarvitse aina täyttää uusia lomakkeita siirtyessään eteenpäin palvelujärjestelmässä”, hän jatkaa.
Oksa peräänkuuluttaa kehittämistyössä hallittua muutosjohtamista, jossa eri alueiden kehittämistyötä sovitetaan yhteen hyvinvointialueilla ja hankkeilla on yhteinen tavoite: ”Me tarvitaan muutosta, mutta sen pitää tapahtua hallitusti ja fiksusti. Jos lähdetään tempoilemaan joka paikkaan, se syö resursseja, syö meidän aikaa ja turhauttaa ihmisiä. Asioiden eteenpäin vieminen harkitusti tuo turvaa myös työntekijöille. He voivat luottaa, että tässä on joku suunta ja järki. Esimerkiksi näyttöön perustuvien menetelmien tuominen ja koulutusjärjestelmien kautta kehitettävät toimintamallit, jotka pohjautuvat tutkittuun tietoon, antavat työntekijöille selkänojaa ja tukea omaan työhön.”
Tiedämme, miten nuorten mielenterveyskriisi ratkaistaan -paneelikeskustelu tiistaina 27.6. klo 13 MTV-lavalla. Mukana myös mm. Sari Aalto-Matturi Mieli ry:stä sekä Lauri Ikonen Yeesi ry:stä. Moderaattorina toimii toimittaja Laura Haimila.
Kestävän kasvun Varsinais-Suomi on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Varsinais-Suomessa ohjelmaan kuuluu Terapiat etulinjaan -toimintamallin eteenpäin vieminen. Lisäksi alueella on alkamassa THL:n vetämät Sujuvat palvelut -valmennuskokonaisuudet, jossa fokuksessa ovat nuoret ja lapset. Tavoitteena on, että kesäkuun loppuun 2025 mennessä olisi jo pysyvissä rakenteissa koulutusjärjestelmä, navigaattorit ja rakenteet myös koordinaattoreiden osalta.