Ohjattujen omahoitojen ja kognitiivisen lyhytterapian tuloksia 

Ohjattujen omahoitojen ja kognitiivisen lyhytterapian (etulinjan lyhytterapia) toimivuudesta perustason mielenterveyspalveluissa on saatu uusia tuloksia. Molempien hoitomuotojen tulokset ovat olleet odotusten mukaisia: noin puolella hoitoon osallistuneista ei ole jatkohoidon tarvetta. 

Ohjatusta omahoidosta on kerätty tilastotietoja koulutusten aikana kaikilla alueilla. Otoskoot vaihtelevat alueittain, sillä osalla alueista toteutetaan laajempaa tiedonkeruuta kuin toisaalla. Kognitiivisen lyhytterapian tulokset koskevat tällä hetkellä vain Etelä-Suomea. 

Ohjatun omahoidon tuloksia 

Aikuisten ohjattu omahoito on 1–3 kontaktikerran menetelmä, jossa yhdistyvät asiakkaan itsenäinen työskentely Mielenterveystalo.fi-palvelun omahoito-ohjelman parissa sekä ammattilaisen tuki. Se on tarkoitettu sekä mielenterveys- ja päihdeyksiköissä että yleisvastaanotoilla hyödynnettäväksi, ja se sijoittuu porrastetussa hoitomallissa ensimmäiselle portaalle. Ohjatussa omahoidossa kohdeoireena on useimmin masennus tai ahdistus.  

Tuoreimpien tulosten mukaan noin 80 % pääsee ohjattuun omahoitoon alle kahdessa viikossa ja 45 % ei tarvitse sen käytyään enää jatkohoitoa. Niistä asiakkaista, joilla on hoidon alkaessa ollut häiriötasoista ahdistusta, 40 % toipuu. Häiriötasoisesta masennuksesta toipuu 36 %. 

Kognitiivisen lyhytterapian tuloksia 

Kognitiivinen lyhytterapia on 5–10 kontaktikerran menetelmä, joka pohjaa kognitiivisen psykoterapian viitekehykseen. Se sijoittuu porrastetussa hoitomallissa toiselle portaalle. Suurin osa lyhytterapioista kohdistuu masennuksen tai ahdistuksen hoitoon.  

Apua hakeneista 55 % on päässyt alle kahdessa viikossa aloittamaan kognitiivisen lyhytterapiaan, ja heistä 44 % ei tarvitse jatkohoitoa. 28 % jatkaa hoitoa perustason palveluissa. Kognitiivisessa lyhytterapiassa 47 % häiriötasoisesti ahdistuneista ja 43 % häiriötasoisesti masentuneista toipuu.  

Johtopäätökset 

Nyt saadut tulokset sekä ohjatun omahoidon että kognitiivisen lyhytterapian osalta ovat erinomaisia. Tulokset vertautuvat vaikuttavuustutkimusten tuloksiin sekä keskeiseen toimintamallimme vertailukohtaan – Englannin IAPT -mallin tuloksiin. Yllätyksellistä sinänsä ei ole se, että kognitiivisen psykoterapian menetelmät toimivat. Kaikista keskeisin uniikki tulos on se tapa, millä mainitut tulokset on saavutettu: yhteiskehittäen ja toisilta oppien.  

Seuraava askel toimintamme arvioinnissa on pyrkiä vastaamaan siihen, millainen kokonaisvaikutus porrasteisen hoitomallin käyttöönotolla on. Eli se, miten vaikuttava parivaljakko ohjattu omahoito ja kognitiivinen lyhytterapia yhdessä ovat.