Yhteiskehittämisellä vaikuttavaa psykososiaalista tukea lapsille ja nuorille Kymenlaaksossa
Hyvinvointialueilla työskentelevien interventiokoordinaattoreiden tehtävänä on kehittää lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Kymenlaaksossa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa tätä tärkeää työtä tekevät Katariina Savolainen ja Paula Hirvisaari.
Lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten kenttä on suuri ja hajautunut. Kymenlaaksossa Hirvisaaren ja Savolaisen tärkeänä tehtävänä on ollut kartoittaa, millaista psykososiaalista tukea lapsille ja nuorille alueella tarjotaan, ja tuoda palveluja tarjoavia toimijoita yhteen kehittämään mielenterveyspalvelujärjestelmää.
“Työssämme tähdätään siihen, että apua ja tukea olisi saatavilla jo sen ammattilaisen kautta, joka ensimmäisenä kohtaa lapsen, nuoren tai perheen”, kertoo Savolainen
“Kun laaja joukko ammattilaisia koulutetaan samoihin menetelmiin, se lisää tuen tasalaatuisuutta koko alueella. Yhtenä tavoitteena onkin, että tarjolla on samankaltaista tukea asuinalueesta riippumatta”, Hirvisaari jatkaa.
Koulutuksista struktuuria ja työkaluja lasten ja nuorten tukemiseen
Kymenlaaksossa ammattilaisia on koulutettu jo Terapiat etulinjaan -hankkeen alusta alkaen. Ammattilaisia on koulutettu IPC-, Cool Kids- ja IPT-N-interventioihin, joiden lisäksi on koulutettu IPC-menetelmäohjaajia. Keväällä alkavat nuorten ohjatun omahoidon koulutukset ja alue on osallistumassa myös lasten ohjatun omahoidon pilottiin. Koulutusten myötä ammattilaiset saavat konkreettisia työkaluja lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Ammattilaisten vastaanotto koulutuksiin on ollut myönteinen.
“Koulutusten sisällöt ovat saaneet kiitosta, ja aiheet sekä ajatus struktuurista on koettu hyväksi. Tietenkin moni kokee painetta työssään, ja tärkein tuki työnantajalta onkin antaa lupa kouluttautumiseen, menetelmien opetteluun ja niiden käyttöön”, toteaa Hirvisaari.
Myös systemaattinen tiedolla johtamisen kehittäminen on tärkeässä roolissa interventiokoordinaattoreiden työtä. “Seuraamme interventiokohtaisesti niiden toteutumista sekä millaisia vaikutuksia niillä on”, kertoo Savolainen.
Palvelujärjestelmää kehitetään yhteistyössä
Työssään sekä Hirvisaarta että Savolaista innostaa mahdollisuus kehittää koko mielenterveyspalvelujärjestelmää yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Kehittämistyössä keskeistä on ollut toimijoiden halu pohtia ratkaisuja yhdessä. “Työssäni pääsen yhteiskehittämään sitä, millaista apua ja tukea lapsille ja nuorille on tarjolla. Aiemmin sitä on tehty muun työn ohessa, mutta nyt siihen on mahdollisuus panostaa”, aloittaa Savolainen. “Kehittämistyön tavoitteena on, että lapset ja nuoret saavat vaikuttavaa tukea varhaisessa vaiheessa, jolloin ongelmat eivät ehdi kasvaa liian suuriksi”, Hirvisaari jatkaa.
Alueen ammattilaisille heillä on tärkeä viesti:
”He tekevät ihan hirvittävän tärkeää työtä. Heillä on valtavasti osaamista ja hyvää tahtoa tehdä asioita meidän lasten ja nuorten hyväksi.”