Omahoito-ohjelmien rakennus on tiimityötä yhteiseksi hyväksi
Tarve eri teemaisiin omahoito-ohjelmiin on kasvanut. Tällä hetkellä rakennetaan erityisesti nuorten ja lapsiperheiden tueksi useita omahoito-ohjelmia. Mitä uuden omahoito-ohjelman tuotantoon vaaditaan?
”Avaintekijät ovat toimiva tiimi ja tahtotila sekä rautaisia sisällöntuoton ammattilaisia eri vaiheisiin”, sanoo Mielenterveystalo.fi-palvelun kehittämispäällikkö, LEAN-valmentaja Reetta-Maria Roiha. ”Säännöllinen yhteistyö, standardit ja läpinäkyvä sujuva työtapa auttavat siinä, että projekteja voi olla käynnissä useita samaan aikaan. Tavoitteenahan meillä on vuoden 2023 loppuun mennessä saada 50 hoito-ohjelmaa eri teemoista”, Roiha jatkaa.
Parhaillaan rakennetaan esimerkiksi omahoito-ohjelmaa vanhemmille, jotka etsivät tietoa ja työkaluja neuropsykiatrisia piirteitä omaavan lapsen kanssa toimimiseen arjessa. Toki näistä keinoista hyötyvät ihan kaikki lapset. Tämän omahoito-ohjelman tarkoituksena on jakaa tietoa nepsy -lapsen käyttäytymisen piirteistä ja ennen kaikkea antaa turvallisia työkaluja käytettäväksi arkeen.
Terapiat etulinjaan -toimintamallin asiantuntija, sairaanhoitaja Marleena Kallo-Tsumakin mukaan Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelun sisällöt tuotetaan yhteistyössä: “Ensin sairaanhoitajat, joilla on pitkä työkokemus erikoissairaanhoidossa neuropsykiatrisesta hoitotyöstä lasten ja perheiden kanssa, tuottavat tekstit, harjoitukset ja videot.”
Sen jälkeen prosessi jatkuu sisältöjen tarkistuksella: “Kaksi kokenutta lääkäriä HUSista ja KYSistä tarkastavat ja kommentoivat sisällöntuottoa työryhmälle. Verkkotoimittajat ja kohderyhmä eli lasten vanhemmat välikatselmoivat sisältöä säännöllisesti.”
Kun sisältö on heidän osaltaan valmis, verkkotoimittajat ja kielenhuolto toimittavat ne Mielenterveystalo.fi-verkkopalveluun. He myös varmistavat, että sisältö on saavutettavaa ja verkon hakukoneiden löydettävissä.
”Motivoivaa tässä on se, että saamme jakaa kokemustamme laajalle yleisölle ja kirjoittaessamme tuoda esiin lasten ja perheiden äänet. Aihealue on ollut kovasti kysytty, ja vaikka tietoa onkin runsaasti saatavilla, jäävät keinot usein vähemmälle huomiolle. Haluamme tuoda esiin myös neuropsykiatristen piirteiden yleisyyttä ja vähentää turhaa huolestumista aikuisissa, vaikka arjessa haasteita esiintyisikin”, kiteyttää Kallo-Tsumak.