Ryhmämalli nepsypiirteisten lasten vanhemmille on valmistunut – pilotointi alkaa

Nepsypiirteisten lasten vanhemmille on valmistunut uusi ryhmämalli, jota aletaan pilotoida alkuvuodesta 2026. Kiinnostusta on tullut etenkin kasvatus- ja perheneuvonnan palveluista. Ryhmässä vanhemmat saavat tukea vanhemmuuteensa, tietoa nepsypiirteistä ja apua arjen perusasioiden hallintaan. Kiinnostuneita pilottiryhmiä etsitään parhaillaan.

Vuoden 2025 kevään ja alkusyksyn aikana on valmisteltu uutta ryhmämallia vanhemmille, joiden lapsilla on havaittavissa nepsypiirteitä. Materiaalit ovat nyt valmistuneet ja malli on valmiina pilotoitavaksi. Mallin on nähty soveltuvan hyvin esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonnan palveluihin. Ensimmäisen pilotin on suunniteltu alkavan alkuvuodesta 2026.

Malli sijoittuu neurokehityksellisten häiriöiden porrastetussa psykososiaalisen tuen ja hoidon mallissa ensimmäiselle portaalle. Se siis vastaa valtakunnalliseen tarpeeseen tarjoamalla apua varhaiseen vaiheeseen. Malli vastaa myös päivitettyyn ADHD:n Käypä hoito -suositukseen, jossa korostetaan varhaista tukea ennen tutkimuksia.

Kohderyhmänä on 5–8-vuotiaiden lasten vanhemmat, sillä monilla lapsilla ei vielä tuossa iässä ole diagnoosia:

”Ryhmä on tarkoitettu niihin tilanteisiin, kun lapsella ei ole vielä diagnoosia, mutta arkeen vaikuttavia nepsypiirteitä on havaittavissa”, kertoo kehittämistä koordinoinut projektipäällikkö Saara Föhr Bovell Terapiat etulinjaan -toimintamallista.

Keskiössä arjen perusasiat ja vanhemmuuden tukeminen

Ryhmä nepsypiirteisten lasten vanhemmille koostuu kuudesta tapaamisesta, joiden aikana vanhemmat saavat tietoa nepsypiirteistä sekä konkreettisia vinkkejä arjessa pärjäämiseen. Tapaamiset toistavat selkeää rakennetta, jossa vuorottelevat psykoedukaatio, keskustelut, harjoitukset ja erilaisten työkalujen ja materiaalien esitteleminen. Tarkoituksena on panostaa arjen perusasioihin, eli rutiineihin, ennakointiin, jaksamiseen ja arjen hallintaan.

Ryhmän erityispiirteenä voidaan pitää sitä, että kaksi tapaamista on varattu kokonaan vanhemmuuden tukemiseen. Silloin keskitytään pelkästään siihen, että myös vanhempi saa tukea omaan jaksamiseensa. Olennaista on, vanhemmalla voimavaroja pyörittää arkea lapsen ehdoilla:

”Ryhmän keskiössä on ennen kaikkea arjen ja vanhemmuuden tukeminen eikä yritys muokata lapsen käytöstä”, kertoo Föhr Bovell.

Ryhmämalli on nimensä mukaisesti tarkoitettu vain vanhemmille. Tämä mahdollistaa sen, että vanhemmat pääsevät rauhassa ja jakamaan toisilleen kokemuksiaan.

Pilottiin kannattaa lähteä matalalla kynnyksellä

Mallin uskotaan soveltuvan monenlaisiin palvelukonteksteihin, kuten perheneuvontaan tai varhaiskasvatukseen. Ryhmämallin pilotoimista kannattaa harkita, jos alueella olisi tarvetta varhaiselle, kevyelle ja joustavalle tuelle ennen raskaampia palveluita. Lisäksi koska mallia voidaan toteuttaa etänä, sillä on mahdollista vastata laajenevien hyvinvointialueiden tarpeeseen tavoittaa perheitä useammalta eri paikkakunnalta.

”Kaikki materiaalit on suunniteltu etäryhmiinkin soveltuviksi. Etämuoto helpottaa osallistumista, kun lastenhoidon tai matkojen esteet poistuvat”, Föhr Bovell toteaa.

Valmiista mallista ei ole kyse, vaan kehittäminen jatkuu palautteiden pohjalta. Osallistujilla on mahdollisuus antaa kehitysehdotuksia ja näin vaikuttaa ryhmämallin sisältöihin ja materiaalin kehittämiseen.

Pilottiin osallistuville on Terapiat etulinjaan -toimintamallin kautta tarjolla tukea sekä perehdytystä mallin käyttöön. Saara Föhr Bovell ja materiaaleja koostamassa ollut Pia Kelorita tapaavat mielellään ryhmän vetäjiä ja perehdyttävät heitä materiaaleihin.

”Tarjoamme tukea myös pilotin aikana, joten mahdollisten ongelmien kanssa ei kannata jäädä yksin”, Föhr Bovell rohkaisee.

Yhteydenotot

Saara Föhr Bovell: saara.fohr.bovell@hus.fi

Pia Kelorita: pia.kelorita@hus.fi

Työryhmä

Koordinointi

Saara Föhr Bovell, projektipäällikkö, Terapiat etulinjaan -toimintamalli

Sisällöntuottajat

Leena Lehikoinen, perheneuvolan päällikkö, Helsingin kaupunki
Tiina Lappalainen, sairaanhoitaja, neuropsykiatrinen valmentaja, psykoterapeutti, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Pia Kelorita, laatuasiantuntija, Terapiat etulinjaan -toimintamalli

Asiantuntijalääkäri

Anita Puustjärvi, lastenpsykiatrian ylilääkäri, Pohjois-Savon hyvinvointialue