Näyttöön perustuvien interventioiden käyttö yleistyy – terapiatakuun toteuttaminen lupaavassa vauhdissa

Terapiat etulinjaan -yhteistyön tavoitteena on ollut parantaa nopeaa ja kattavaa pääsyä näyttöön perustuviin interventioihin ja terapioihin. Kotimaisia ja kansainvälisiä suosituksia seuraten Suomessa on lisätty erityisesti kognitiivis-behavioraaliseen (CBT) ja interpersonaaliseen viitekehykseen pohjautuvien interventioiden käyttöä. CBT-interventiot ovat hoitosuositusten mukaisia hoito- ja tukimuotoja yleisimpiin mielenterveyden ongelmiin (masennus-, ahdistus-, päihde- ja käytöshäiriöt), kun taas interpersonaalisilla interventioilla on vaikuttavuutta masennuksen hoidossa. Näyttöön perustuvat interventiot ovat osa myös 1.5. voimaan tullutta lasten ja nuorten terapiatakuuta. Hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden Terapiatakuun toteutussuositukseen voit tutusta täältä.

Viiden hankevuoden aikana on koulutettu suuri määrä ammattilaisia eri menetelmiin. Kouluttajina oli hankekauden alussa useita, mutta koulutusalustan valmistuttua koulutukset toteutetaan nykyisin paljolti yhteisen järjestelmän tuella. Arvio eri menetelmiin koulutettujen suuruusluokista:

• Kognitiivinen lyhytterapia, KLT (lapset, nuoret, aikuiset): n. 2000 ammattilaista.
• Ahdistuksen kognitiivinen lyhytinterventio, ALI (lapset, nuoret): n. 650 ammattilaista
• Ohjattu omahoito (lasten vanhemmat, nuoret, aikuiset): n. 9000 ammattilaista
• Interpersonaalinen ohjanta, vuorovaikutusohjanta, IPC (nuoret, aikuiset): n. 3000 ammattilaista
• Interpersonaalinen terapia, IPT (nuoret, aikuiset): n. 200 ammattilaista
• Cool Kids (lapset, nuoret): n. 500 ammattilaista
• Ensijäsennys ja Terapianavigaattorin käyttö: (nuoret, aikuiset): n. 3000 ammattilaista

Menetelmien juurtumista käytäntöön voidaan arvioida seuraamalla Avohilmo -toimenpidekoodeja. Niiden avulla on mahdollista tarkastella eri toimenpiteisiin liittyvien käynti- ja asiakasmäärien muutoksia terveydenhuollossa.

Keskeinen havainto tilastoista on, että kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin liittyvien käyntien määrä on kasvanut vuosien 2023 ja 2025 välillä noin 7-kertaiseksi, yltäen vuositasolla noin 77 100 toimenpiteeseen. Ohjattu omahoito kasvoi samaa tahtia. IPC:n käyttö kasvoi noin 70 % nousten noin 3 500 toimenpiteeseen vuodessa. Tämä kasvu saattaa heijastaa ennen kaikkea toimenpidekoodijärjestelmän yleistä käytön paranemista, sillä kirjattujen toimenpiteiden kokonaismäärä kasvoi samalla ajanjaksolla noin 50 %. Sekä kognitiiviset- että interpersonaaliset menetelmät ovat keskeinen osa terapiatakuun toteutusta. Asiakasmäärillä katsoen tilanne oli samanlainen. Vuoden 2025 alussa (1/25–4/25):

• Kognitiivis-behavioraaliset interventiot (ml. KLT, ALI ym.): n. 7500 asiakasta.
• Ohjattu omahoito: n. 8200 asiakasta
• Interpersonaalinen ohjanta: n. 350 asiakasta
• Interpersonaalinen terapia: n. 100 asiakasta
• Cool Kids: n. 280 asiakasta

Nämä luvut eivät sisällä sosiaalihuollossa toteutettuja interventioita.

Kasvu toimenpiteissä viestii siitä, että hyvinvointialueiden mittavat panostukset osaamisen vahvistamiseksi todella lisäävät näyttöön perustuvien interventioiden käyttöä ja parantavat hoitojen saatavuutta. Tällä hetkellä noin 80 % perustasolla toteutetuista määritellyistä psykososiaalisista yksilöinterventioista pohjautuu CBT-viitekehykseen. Nämä ovat myös Terapiatakuun kannalta luonteva ensisijainen hoitomuoto, koska CBT-menetelmillä voi hoitaa laajimmin terapiatakuun piiriin kuuluvia erilaisia häiriöitä. Tilastot pakottavat pohtimaan avoimesti sitä, miksi toiset menetelmät juurtuvat suomalaiseen järjestelmään paremmin kuin toiset. Kognitiivisia ja interpersoonallisia hoitomenetelmiä on koulutettu suunnilleen yhtä paljon, mutta kognitiivisia interventioita sai 20 kertaa useampi asiakas. Erityisesti IPC:n kohdalla Avohilmo -tiedoissa näkyvä epäsuhta – noin 3000 koulutettua ja 300 hoidettua asiakasta 1–4 /2025 – herättää perustellusti kysymyksiä menetelmän käytön esteistä ja sen soveltuvuudesta arkeen.

Se, että noin 4/5 interventioista on CBT-pohjaisia, on linjassa kansainvälisten suositusten ja standardien kanssa. Onkin tärkeää aktiivisesti ylläpitää monipuolista palveluvalikoimaa, jossa on tarjolla laajasti erilaisia terapiaviitekehyksiä ja erilaisia työskentelymuotoja (perheterapia, ryhmähoidot, nettiterapiat yms).

Kansallinen koulutusalusta on vakiinnuttanut pysyvän paikkansa hyvinvointialueiden osaamisen kehittämisen ja ylläpidon tukena. Yhteinen koulutusalusta on luonut kaikille hyvinvointialueille yhtäläiset mahdollisuudet vastata esimerkiksi terapiatakuun vaatimuksiin kouluttamalla kattavan määrän menetelmäosaajia.

Koulutusalustalla on jo nyt paljon tarjontaa, joka ulottuu ”etulinjan terapioita” laajemmalle. Sisältöä lisätään ja alustan teknologiaa kehitetään jatkuvasti yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Tällä hetkellä erityinen painopiste on sosiaalitoimen tuen vahvistamisessa, nepsy-valmennuksen kehittämisessä ja erikoissairaanhoidon osaamistarpeiden kartoittamisessa – uusia kokonaisuuksia on pian tulossa käyttöön.

Kasperi Mikkonen
Kehittämispäällikkö, Terapiat etulinjaan -toimintamalli

Samuli Saarni
Hankejohtaja, Terapiat etulinjaan -toimintamalli
Professori, Tampereen Yliopisto

Artikkelia on täydennetty 26.5.2025. Lisätty tieto ettei toteutettujen interventioiden asiakasmäärät sisällä sosiaalihuollossa toteutettuja interventioita.