Psykoterapeutti suosittelee: pienten lasten ohjattu omahoito auttaa koko perhettä voimaan paremmin
Pienten lasten ohjattujen omahoitojen kehittämiseen osallistunut psykologi, psykoterapeutti Saara Salo pohti kansallisessa sparrissa pitämässään puheenvuorossa, miten ammattilainen voi edistää omahoito-ohjelmilla vanhempien psyykkistä hyvinvointia raskauden aikana ja varhaislapsuuden neuvolatyössä.
Mielenterveystalo.fi-palvelun omahoito-ohjelmat tarjoavat vanhemmille tärkeää tietoa ja konkreettisia vinkkejä niin raskausaikaan kuin pikkulapsiarkeen. Ohjatussa omahoidossa ammattilainen tukee omahoito-ohjelman läpikäymisessä. Siinä olennaista on ammattilaisen rooli kanssakulkijana. Psykologi, psykoterapeutti Saara Salo on osallistunut pienten lasten omahoito-ohjelmien kehittämiseen. Hän pohti Terapiat etulinjaan -toimintamallin kansallisessa sparrissa pitämässään alustuspuheenvuorossa, millaisia asioita ammattilaisten kannattaa ottaa huomioon kohdatessaan vanhempia ja lapsia neuvolatyössä.
Ohjattuun omahoitoon ja Mielenterveystalo.fi-palvelun omahoito-ohjelmiin on sisäänrakennettuna Salon puheenvuorossa esiin tulleita varhaisen tuen periaatteita: Perheet tarvitsevat konkreettisia työkaluja arjen pulmien ratkomiseen. Lisäksi vanhemman on koettava tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi. Samalla tulisi kuitenkin suunnata huomiota vanhemman ja lapsen suhteeseen, sillä pohjimmiltaan kiintymyssuhde tukee koko perheen psyykkistä hyvinvointia.
Varhainen vanhemmuus tarvitsee toiveikkuutta
Salon mukaan varhaisen vaiheen työskentelymalleja, kuten ohjattu omahoito, on kehitetty, koska jo raskausaika on tärkeää aikaa lapsen ja vanhempien kiintymyssuhteen kehitykselle. Lisäksi sikiöt ovat herkkiä äidin stressikokemuksille. Salo haluaisikin muistuttaa ammattilaisia kiinnittämään huomiota myös positiivisiin asioihin:
”Mielestäni on tärkeä kysymys, millaisella lähestymisellä ohjaamme vanhempia pohtimaan vanhemmuuttaan ja suhdettaan lapseensa. Toivoisin, että toisimme myös toiveikkuuden näkökulmaa esille, eli emme pelkästään keskity stressin vähentämiseen vaan myös hyvän rakentamiseen.”
Salo tunnistaa, että nykyvanhemmilla on paljon vanhemmuuteen liittyviä paineita, jotka kumpuavat osin lisääntyneestä tiedosta ja osin esimerkiksi sosiaalisesta mediasta. Samaan aikaan vanhemmalla voi olla huoli siitä, kuinka stressi vaikuttaa vauvaan. Hänen mukaansa olisikin tärkeää pysähtyä vahvistamaan vanhemman ja lapsen suhdetta:
”Minulla on pitkä kokemus itsellänikin siitä, että kun suhde omaan lapseen toimii ja oma lapsi pysyy mielessä riittävästi, se myös todella edesauttaa vanhemman mielenterveyttä. Työntekijällä on toki hirveän iso rooli tässä.”
Raskausaikaan ja pikkulapsiarkeen suunnatuissa omahoito-ohjelmissa tarjolla oleva tieto ja erilaiset huoliajatuksiin liittyvät harjoitukset tukevatkin vanhemmuuden ilon löytämistä.
Vanhemman huolta ei voi sivuuttaa
Vaikka neuvolassa tulee kiinnittää huomiota vanhemman ja lapsen suhteeseen, vanhemman kokemuksia ei voida sivuuttaa. Salo kuvaa esityksessään tilannetta, jossa vanhemmalla on asioita mielen päällä, mutta 20 minuutin vastaanottoajalla olisi useita lapseen liittyviä asioita läpikäytävänä. Jos vanhemman huolen ohittaa, voi olla vaikea päästä käsittelemään lapsenkaan asioita.
Salon vinkki vanhemman tilanteen validoimiseen on vanhemman kertoman toistaminen omin sanoin: ”Toista se, minkä kuulet, yrittämättä heti ratkaista ongelmaa. Omin sanoin peilaaminen tuntuu vanhemmasta hyvältä.”
Tilannetta kannattaa kuvata empaattisesti, mutta realiteetit huomioiden: ”Sano ääneen, että sinun pitää lapsi mitata ja punnita, mutta että kuulet vanhemman huolen ja että sinulla on hetki aikaa miettiä, että olisiko heti tarjota jotakin apua. Mutta heti ei hypätä ratkaisuun, vaan pysähdytään vanhemman huoleen”, Salo neuvoo.
Salo iloitsee omahoito-ohjelmista, koska niiden avulla vanhemmille on mahdollista heti tarjota jotakin konkreettista apua, jos ohjaaminen muihin palveluihin ei ole tarpeen tai tilanteessa mahdollista.
Armollisuus koskee sekä vanhempia että ammattilaisia
Niin vanhemman kuin ammattilaisenkin pitää pystyä antamaan itselleen hyvää palautetta. Epäonnistumisista pitää pystyä päästämään irti ja keskittyä myös hyvään. Vanhempia on tuettava siinä, että he muistaisivat kiittää itseään ja toisiaan hyvästä vanhemmuudesta.
Vanhemmille omahoito-ohjelmat tarjoavat siihen työkaluja, mutta ammattilainen voi viljellä hyvän palautteen ja kuuntelemisen kulttuuria esimerkiksi työyhteisössään.
”Työyhteisöllisyys on varsin merkittävässä roolissa ja usein toimii tällaisten ohjattujen interventioiden, kuten ohjatun omahoidon, tukena”, Salo summaa.
Psykologi, psykoterapeutti Saara Salo piti alustuspuheenvuoron 13.11.2024 järjestetyssä Terapiat etulinjaan -toimintamallin kansallisessa sparrissa. Sparrin teema oli Ohjattujen omahoitojen hyödyntäminen äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa.
Lue lisää aiheesta
Ohjattu omahoito äitiysneuvolassa – koko perhe otetaan huomioon