Esihenkilövalmennus auttoi sisäistämään Terapiat etulinjaan -toimintamallin
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella päällikkötehtävissä oleva Suvi Virenius osallistui Terapiat etulinjaan -esihenkilövalmennukseen ja sai siitä ymmärrystä ja uutta intoa työhönsä. Toimintamallin käyttöönotossa on kyse mielenterveystyön kokonaisvaltaisesta rakenneuudistuksesta, jota ei kukaan voi tehdä yksin.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalveluiden päällikkö Suvi Vireniuksella on pitkän kokemuksensa ansiosta vahva näkemys siitä, mitä esihenkilöltä vaaditaan, kun pyritään ottamaan käyttöön uutta toimintamallia. Kaiken perustana ovat hänen mukaansa oma innostus meneillään olevaan muutokseen sekä ymmärrys siitä, mitä ollaan tekemässä.
Ymmärrystä Virenius hankki mm. osallistumalla Terapiat etulinjaan -toimintamallin aikuisten palvelujen esihenkilövalmennukseen. Siinä vastataan esihenkilöä askarruttaviin kysymyksiin verkko-opintojen ja vapaaehtoisen mentorointiryhmän avulla. Ymmärryksen kautta tuli myös innostus:
”Valmennukseen osallistuessani olin juuri aloittanut psykososiaalisen tuen yksikön esihenkilönä Satakunnassa. Suhtauduin valmennukseen alkuun hieman epäillen, mutta koulutuksen avulla sisäistin, mitä toimintamallilla tavoitellaan”, Virenius iloitsee.
Vanhaa ja nykyistä työnkuvaa yhdistävät samat muutosjohtamisen haasteet ja toisaalta innostuksen aiheet. Niistä Virenius jakaa tuleville valmennukseen osallistuville kokemuksiaan jatkossa myös mentoriesihenkilönä.
Esihenkilön tehtävä on kannustaa ja tarvittaessa haastaa
Useita erilaisia johtamiskoulutuksia käynyt Virenius muistaa käänteentekevänä oivalluksena esihenkilövalmennuskurssilta sen, että toimintamallin tavoitteet ovat hyvin konkreettisia.
Kun Virenius aloitti Satakunnan hankekoordinaattorin kanssa yhteistyön, heillä oli heti selkeät yhteiset tavoitteet: asiakkaiden nopea hoitoonpääsy ja tehokkaat hoitomenetelmät. Lisäksi hoitojaksoissa tuli olla selkeät tavoitteet, jotka luodaan heti alussa yhdessä asiakkaiden kanssa.
”Hankekoordinaattori koulutti ammattilaisia uusiin menetelmiin ja itse esimiehenä olin vahvasti mukana arjessa auttamassa toimintamallin käyttöönotossa”, Virenius kertoo.
Sama ajatus vaikuttaa hänen työnsä taustalla päihde- ja mielenterveyspalvelujen päällikkönä. Vireniukselle on tärkeä tavata ihmisiä kasvokkain ja olla liikkeellä:
”Tästä on tullut selkeästi yhdessä tekemistä. Haluan olla mukana tiimeissä, lääkäripalavereissa, yhteispalavereissa ja avohoidon työryhmissä. Tämä vaatii itseltä rohkeutta heittäytyä ja kyseenalaistaa vanhoja toimintatapoja niin, ettei kenellekään jää kokemus siitä, että olisi tehnyt jotain väärin. Kasvavien mielenterveysongelmien vuoksi ammattilaisten pitäisi hakea voimaa yhteiskehittämisestä sen sijaan että asiakkaita ohjataan luukulta toiselle.”
Ihmisten tapaaminen kasvotusten mahdollistaa tärkeiden keskustelujen käymisen. Virenius saa työhönsä lisää virtaa, kun pääsee keskustelemaan myös muutokseen kriittisesti suhtautuvien ammattilaisten kanssa.
”Työntekijöillä pitää olla mahdollisuus tuoda esiin myös vastaväitteitä. Minun pitää pystyä perustelemaan, mitä mielenterveystyön uudistuksella ja kehittämisellä tavoitellaan. Silloin joudun itsekin miettimään asioita syvemmin”, Virenius pohtii ja lisää: ”Se motivoi minua valtavasti, kun ammattilainen oivaltaa, että hankkeen tarkoitus ei ole tuoda heille lisätyötä muun työn oheen vaan he saavat uusia menetelmiä ja keinoja hoitaa asiakkaitaan entistä tehokkaammin ja varmemmin.”
Tällöin ammattilaiset kokevat onnistumisia työssään ja Virenius innostuu, kun kuulee siitä. Asiakkailtakin tulee hyvää palautetta, kun he tietävät mitä yhdessä tavoitellaan. Näin positiivinen kierre on valmis.
Toimintamallin käyttöönottoon tarvitaan vahva johdon tuki
On muistettava, että toimintamallin tuotteiden vastaanottaja on lopulta mielenterveyden oireisiinsa apua tarvitseva asiakas. Kyseessä on ketju, joka alkaa ylimmästä johdosta ja kulkee esihenkilöiden ja työntekijöiden kautta asiakkaaseen.
Kaiken perustana on johdon tuki. Toimintamallin periaatteet pitää ymmärtää ja niiden pitää olla mukana strategisissa tavoitteissa. Virenius tuo esiin, että ammattilaisen on vaikea ottaa uusia toimintatapoja käyttöönsä, jos esihenkilöt ja johto eivät suhtaudu niihin vakavasti.
”Jos ammattilaisilta odotetaan koulutusten käymistä, minun mielestäni myös esihenkilöiden kannattaa näyttää sitoutumista uuden toimintamallin käyttöönottoon ja osallistua esimerkiksi tähän esihenkilövalmennukseen”, hän pohtii.
Lue lisää esihenkilöiden valmennuksesta:
Esihenkilöiden merkitys porrastetussa hoitomallissa -valmennus