Ohjattu omahoito yleisvastaanotolla – kokemuksia Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on huomattu, että mielenterveysosaamisesta on hyötyä myös yleisvastaanotolla. Kun tukirakenteet ovat kunnossa, terveysasemien työntekijöiden kynnys ohjatun omahoidon haltuun ottamiseen laskee.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ohjattu omahoito on ollut jo noin kaksi vuotta käytössä yleisvastaanotoilla. Tavoitteena on, että jokaisella terveysasemalla on työntekijöitä, jotka ovat käyneet ohjatun omahoidon koulutuksen.
Terveysasemille ohjataan etenkin ne asiakkaat, joiden oireet ovat lieviä tai keskivaikeita ja joilla ei ole lähimenneisyydessä muita hoitoja. Näin hoito saadaan alkamaan nopeasti, sillä terveysasemille ei ole yhtä pitkät jonot kuin mielenterveyspalveluihin.
”Vuoden 2024 tammikuusta meidän ohjatun omahoidon toimintamme on laajentunut entisestään ammattilaisille tarjottavan tuen myötä”, kertoo Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen terapiakoordinaattori Saara Föhr Bovell.
Sairaanhoitajat Mathilda Hodju ja Jonna Pitkämäki ovat tehneet aiemmin ohjattua omahoitoa, Hodju mielenterveyspalvelujen puolella ja Pitkämäki terveysasemalla. Tällä hetkellä he toimivat kehittäjäasiantuntijoina VAKEhyva – Hyvät palvelut (RRP) -hankkeessa ja antavat tukea terveysasemilla työskenteleville ammattilaisille, joilla ei kaikilla entuudestaan ole kokemusta mielenterveystyöstä.
”Kehittäjäasiantuntijoina minä ja Jonna olemme lähitukena ja konsultoitavissa etänä ja lisäksi pidämme avoimia kyselytunteja viikoittain. Autamme, olipa kyse omahoito-ohjelman valinnasta tai vaikkapa jatko-ohjauksesta”, kertoo Hodju.
Tukiverkosto ammattilaisten apuna
Terveysasemilla ohjattua omahoitoa tarjoavat ammattilaiset ovat lähteneet koulutukseen omasta aloitteestaan, joten kyseessä on moninainen joukko sote-alan ammattilaisia, joita kaikkia yhdistää kiinnostus auttaa asiakasta kokonaisvaltaisesti.
”Ohjatun omahoidon koulutukseen lähti mukaan aika eri taustoista tulevia ammattilaisia, eli joukossa on vastavalmistuneita ja pitkän linjan terveysaseman työntekijöitä sekä esimerkiksi enemmän maahanmuuttotyötä tekeviä”, kertoo Hodju.
Tämä kertoo Hodjun mukaan mm. siitä, että ohjatun omahoidon omaksumisessa ammattilaisen saamalla koulutuksella ja tuella on suurempi merkitys kuin sillä, onko hänellä entuudestaan kokemusta mielenterveystyöstä.
Tukiverkostosta on Hodjun mukaan hyötyä menetelmän jatkuvuuden kannalta, sillä jatkuvan tuen malli rohkaisee ihmisiä lähtemään mukaan uuden menetelmän käyttöön, kun työntekijät eivät jää yksin pulmiensa kanssa.
”Olemme pyrkineet luomaan heille omaa yhteisöä ja verkostoa, vaikka kaikki eivät työskentelekään samassa toimipisteessä.”
Pitkämäki nostaa esiin myös lähijohtajan ja terapiakoordinaattoreiden merkityksen.
”Heiltä saatu tuki on vienyt minut tähän pisteeseen, että nyt olen täällä kehittäjäasiantuntijan työssä ja voin auttaa sitten seuraavia, jotka alkavat tekemään tätä ohjattua omahoitoa.”
Fyysinen terveys ja mielenterveys tukevat toisiaan
Yleisimpiä ohjatussa omahoidossa käytettäviä omahoito-ohjelmia ovat ahdistuksen, masennuksen, unettomuuden ja elämäntilannekriisin ohjelmat. Mielenterveystalon verkkosivuilla on kuitenkin paljon eri oireisiin suunnattuja ohjelmia, ja niistä valitaan asiakkaan tilanteeseen sopivin.
Pitkämäki kokee, että mielenterveysosaamisesta on hyötyä myös somaattisia oireita hoidettaessa. Kun somaattiset syyt on poissuljettu, voi olla tarpeen pohtia, johtuisivatko oireet jostakin muusta. Joskus esimerkiksi hengenahdistus ei johdukaan mistään fyysisestä sairaudesta. Tähän hyvä apu on ollut pitkittyneiden kehon oireiden omahoito-ohjelma:
”Suosittelen kokeilemaan sitä sellaisille asiakkaille, jotka käyttävät paljon palveluita epämääräisten oireiden takia eivätkä hyödy niistä syystä tai toisesta. Olen vinkannut siitä terveysaseman hoitajille ja lääkäreillekin.”
Mielenterveyden hoitaminen tukee muutenkin kokonaisvaltaista hyvinvointia, sillä hyvät henkiset voimavarat auttavat ihmistä huolehtimaan muustakin terveydestään paremmin. Mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä altistava ja ylläpitävä tekijä somaattiselle sairastuvuudelle. Somaattiset sairaudet voivat aiheuttaa mielialaoireita sekä häiritä niiden hoitoa. Molempien hyvä hoito vahvistaa toinen toistaan. Olennaista on nähdä asiakas kokonaisuutena, jossa sekä keho että mieli otetaan huomioon.
Lue lisää ohjatusta omahoidosta:
Ohjattu omahoito äitiysneuvolassa – koko perhe otetaan huomioon – Terapiatetulinjaan