Psykoterapian laaturekisteri mahdollistaa hoidon vaikuttavuuden seurannan laajasti palvelun järjestäjälle sekä psykoterapeutille
HUSissa vuonna 2018 käyttöön otettu Psykoterapian laaturekisteri mahdollistaa psykososiaalisten hoitojen vaikuttavuuden ja saatavuuden seurannan laajamittaisesti ja standardoidusti. Laaturekisterin avulla hoidolliset päätökset voidaan tehdä potilas-, diagnoosi-, tuottaja- tai hoitomenetelmäkohtaisesti kerätyn tiedon perusteella. Kun laaturekisterin rinnalla on käytössä psykoterapian palvelusetelijärjestelmä, hoito voidaan aloittaa varhaisemmin ja kohdennetummin – myös katvealueisiin kuuluvilla potilasryhmillä. Psykoterapian laaturekisteri ja palvelusetelijärjestelmä ovat käytössä ja valmisteilla jo useilla hyvinvointialueilla eri puolilla Suomea.
Potilaan voinnin seuraaminen hoidon aikana ja haittavaikutusten havainnointi
Yksittäisen potilaan kohdalla Psykoterapian laaturekisteri on mahdollistanut selkeästi laadukkaamman hoidon toteutuksen. Laaturekisterin ansiosta pystytään havaitsemaan hoidon haittavaikutuksia. Esimerkiksi terapiassa varsin tyypillinen haittavaikutus, hoidon jumiutuminen, voidaan havaita ja korjata hoitolinjaa nopeasti. Myös psykoterapeutit voivat hyödyntää kerättyä tietoa oman osaamisensa kehittämiseen. Laaturekisterin avulla terapeutti voi seurata potilaan vointia ja kerätä palautetta esimerkiksi hoitosuhteen laadusta ja hoidon toteutumisesta toistuvasti, vaikka viikoittain.
Laajempi palvelujen seuranta ja kehittäminen esimerkiksi diagnoosiryhmien osalta
Laaturekisteri mahdollistaa myös ryhmätason prosessitarkastelut ja toiminnan kehittämisen tiedon avulla. Esimerkiksi hoitojen alkamista sekä alkamisen viivettä seurataan jatkuvasti, minkä avulla on pystytty tunnistamaan ongelmakohtia, kuten tietyn tyyppisten palvelujen ruuhkautumista. Tiedon pohjalta voidaan kohdentaa koulutusta tai rekrytointia ja siten nopeuttaa hoitoon pääsyä. Käytännön esimerkkinä tästä on HUSissa traumaperäisen stressihäiriön hoitoon kohdennetun palvelusetelin käyttöönotto vuoden 2023 alussa.
Hoidon alkamisen seuranta palvelujärjestelmätasolla
Laaturekisterin avulla on pystytty myös tunnistamaan merkittävä hoidon alkamisen viive. Esimerkiksi vuoden 2021 alussa perusterveydenhuollon aikuispotilaille suunnatun lyhytpsykoterapian aloittaneista pääsi hoitoon 6 viikon sisällä vain alle 20 % potilaista. Palvelusetelijärjestelmän useita eri osia kehittämällä tähän on saatu merkittävä muutos, ja vuoden 2023 alussa noin 45 % potilaista aloitti lyhyen psykoterapian kuuden viikon sisällä palvelusetelin myöntämisestä.
Laaturekisteri ja psykoterapian palvelusetelijärjestelmä yhdessä potilaiden parhaaksi
Psykoterapian laaturekisteri yhdistettynä psykoterapian palvelusetelijärjestelmään mahdollistaa hoitojen alkamisen yhä nopeammin ja kohdennetummin. HUSissa ohjataan vuosittain yli 3000 potilasta psykoterapiaan palvelusetelillä. Näistä noin 2000 ohjataan psykoterapiaan suoraan perusterveydenhuollosta sairauden varhaisessa vaiheessa. Palvelusetelijärjestelmä mahdollistaa lisäksi psykoterapian vuosittain yli 1000:lle sellaiselle erikoissairaanhoidon potilaalle, jotka eivät ole oikeutettuja Kelan tukemaan pitkään psykoterapiaan, mutta joiden kohdalla sille on selkeät hoidolliset perusteet.
Palvelusetelitoiminnalla ja laaturekisterillä on muutettu kokonaisvaltaisesti psykoterapian roolia ja psykologisten interventioiden saatavuutta koko palvelujärjestelmässä sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tasolla. Lisäksi ne ovat muuttaneet koko psykoterapeuttisen hoidon toteuttamisen ja sen vaikuttavuuden arvioinnin kulttuuria. Hoidon vaikuttavuutta ja saatavuutta seurataan strukturoidusti kansainvälisesti vertailukelpoisilla mittareilla, ja tätä tietoa käytetään aktiivisesti hoidon suunnittelussa.
Lyhytpsykoterapian palveluseteli ja laaturekisteri kuuluvat Terapiat etulinjaan -toimintamallissa porrasteisen hoitomallin kolmannen portaan palveluihin. Palvelu täyttää aukon kevyempien lyhytinterventioiden ja pitkien psykoterapioiden tai erikoissairaanhoidon välissä. HUSin palvelusetelijärjestelmä on mallinnettu ja vapaasti hyvinvointialueiden hyödynnettävissä.
Lue lisää sivuiltamme: Lyhytpsykoterapia ostopalvelusetelillä ja psykoterapian laaturekisteri
Lisätietoa psykoterapian laaturekisteristä: Finnish Psychotherapy Quality Register: rationale, development, and baseline results (tandfonline.com)
Valikoima vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista:
- Saarni, S. E., Rosenström, T., Stenberg, J.-H., Plattonen, A., Holi, M., Ekelund, J., Granö, N., Komsi, N., & Saarni, S. I. (2022). Finnish Psychotherapy Quality Register: Rationale, development, and baseline results. Nordic Journal of Psychiatry, 0(0), 1–12. https://doi.org/10.1080/08039488.2022.2150788
- Wahlstedt H, Rosenström T, Stenberg J-H, Saarni SE. (2020): Lyhyeen ostopalvelupsykoterapiaan ohjattujen potilaiden hoitoon pääsyn kesto: HUS psykoterapian laaturekisteriaineisto vuosilta 2018-2019. Duodecim 136(18): 2075-2082
- Malkki, V. K., Rosenström, T. H., Jokela, M. M., & Saarni, S. E. (2023). Associations between specific depressive symptoms and psychosocial functioning in psychotherapy. Journal of Affective Disorders, 328, 29–38. https://doi.org/10.1016/j.jad.2023.02.021
- Rosenström, T. H., Czajkowski, N. O., Solbakken, O. A., & Saarni, S. E. (2023). Direction of dependence analysis for pre-post assessments using non-Gaussian methods: A tutorial. Psychotherapy Research, 0(0), 1–18. https://doi.org/10.1080/10503307.2023.2167526
- Tom H. Rosenström, Sanna Mylläri, Veera Malkki & Suoma E. Saarni (2022) Feasibility of generic, short, and easy-to-use assessment of psychological distress during psychotherapy: Longitudinal measurement invariance of CORE-10 and -OM, Psychotherapy Research, DOI: 10.1080/10503307.2022.2074807