Kognitiivinen lyhytterapia soveltuu riippuvuuksien hoitoon
Terapiat etulinjaan -toimintamallin työkaluista ja menetelmistä on hyötyä myös päihdepalveluissa. Martinlaakson päihdepoliklinikalla on ollut käytössä kognitiivinen lyhytterapia jo noin vuoden, ja sairaanhoitaja Minna Vesa ja sosiaalityöntekijä Krista Viitasalo hyödyntävät sitä aktiivisesti työssään.
Kognitiivisesta lyhytterapiasta (KLT) on kerätty tilastotietoja etenkin alkoholiriippuvuuden hoidossa. KLT-koulutuksen aikana toteutettujen koulutushoitojen perusteella kognitiivisen lyhytterapian aikana asiakkaan alkoholin käyttö vähenee huomattavasti:
”Keskimäärin alkoholia käytetään hoidon alussa 2–3 kertaa viikossa ja hoidon jälkeen 2–4 kertaa kuukaudessa”, kertoo Terapiat etulinjaan -toimintamallissa vaikuttavuuden seurannasta ja tiedolla johtamisesta vastaava kehittämispäällikkö Kasperi Mikkonen.
Alkoholiriippuvuuden hoidossa 34 %:lla asiakkaista ei ole ollut jatkohoidon tarvetta ja 49 % on jatkanut hoitoa perusterveydenhuollossa.
Hyvät tulokset rohkaisevat myös Martinlaakson päihdepoliklinikalla työskenteleviä sairaanhoitaja Minna Vesaa ja sosiaalityöntekijä Krista Viitasaloa. He ovatkin saaneet kognitiivisesta lyhytterapiasta pysyvän työkalun.
Heidän mukaansa menetelmää kannattaa kokeilla päihdeasiakkaille melko matalalla kynnyksellä. Tärkeintä on asiakkaan oma motivaatio:
”Jonkinlainen terapiakuntoisuus ja arjen hallinta asiakkaalla täytyy olla, jotta sitoutuminen hoitoon onnistuu. Muuten olemme lähteneet hyvin kaikenlaisille päihdeasiakkaille kokeilemaan menetelmää. Asiakkaan oma halu ja kiinnostus terapiaa kohtaan riittävät”, kertoo Viitasalo.
”Jos asiakas itse haluaa lyhytterapian aloittaa, niin sitten aloitetaan”, lisää Vesa.
Päihdepalveluissa tarvitaan myös mielenterveysosaamista
Joskus on vaikea sanoa, kumpuaako päihdeongelma esimerkiksi ahdistuksesta vai aiheuttaako päihteiden käyttö ahdistuksen oireita. Siksi päihdepuolen työntekijällä on tärkeä olla työkaluja myös mielenterveyden pulmien hoitamiseen.
”Olemme huomanneet, että mielenterveys- ja päihdeongelmat kulkevat usein käsi kädessä. Voimme hoitaa riippuvuutta ensin ja löytää sen takaa jonkin juurisyyn, joka voikin olla esimerkiksi ahdistus tai masennus. Lyhytterapia on antanut siihen hyvät mahdollisuudet”, kertoo Vesa.
Viitasalo ja Vesa pitävät tärkeänä hoidon räätälöimistä asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. ”Olemme tässä päihdepolilla pystyneet hyödyntämään laajasti muitakin kuin riippuvuuden hoito-ohjelmaa. Olemme voineet ottaa harjoituksia muista ohjelmista tai riippuvuuden hoidon jälkeen olemme saattaneet jatkaa toisella hoito-ohjelmalla”, Viitasalo kertoo.
Vesan mukaan räätälöinti on hyväksi yhteistyösuhteelle: ”On ollut hedelmällistä pohtia asiakkaan kanssa yhdessä, millaiset harjoitukset juuri hänen tilanteeseensa sopivat.”
Positiivista oman toimijuuden vahvistuminen, haasteena hoitoon sitoutuminen
Myös potilaat ovat suhtautuneet lyhytterapiaan uteliaisuudella ja jopa innostuksella. Saadun palautteen mukaan menetelmän parhaimpina puolina nähdään mm. sen tavoitteellisuus ja siihen kuuluvat harjoitteet. KLT:n myötä asiakas saa tietoa sairaudesta, pääsee keskittymään ongelman monimuotoisuuteen ja saa uusia keinoja hallita sitä.
”Asteikolla 1–10 menetelmä on saanut asiakkaiden palautteissa keskiarvokseen 8, kun vastaajia on ollut 170. Vain 4 % asiakkaista ei suosittelisi hoitoa”, kertoo Mikkonen.
Haasteitakin KLT:n hyödyntämisessä päihdepoliklinikalla on: ”Jos asiakas alkaa käyttää päihteitä paljon, hoito keskeytyy. Hoidossa pysyminen on helpompaa niille asiakkaille, jotka käyvät töissä. Kun elämässä on selkeä struktuuri, hoitoon sitoudutaan yleensä paremmin”, kertoo Vesa.
Viitasalo ja Vesa ovat kuulleet potilailta positiivista palautetta. Viitasalon mukaan moni on ollut iloinen menetelmän tarjoamista konkreettisista työkaluista, joiden avulla päihteidenkäyttöä voi hallita.
”Tärkeää on asiakkaille ollut myös se oivallus, että on itse vastuussa itsestä ja pystyy vaikuttamaan omaan oloon ja hillitsemään mielihaluja”, Vesa toteaa.