Pienten lasten ohjattu omahoito: varhaista tukea perheille

Pienten lasten ohjattua omahoitoa on pilotoitu keväällä 2023. Pilottiin osallistuneet ammattilaiset kertovat menetelmän tarjoavan vanhemmille luotettavaa tietoa ja tukea, joiden avulla vanhemmuus vahvistuu ja orastaviin ongelmiin saadaan ratkaisuja jo alkuvaiheessa.

Pienten lasten ohjattu omahoito on tarkoitettu 0–5-vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työskentely yhdistää vanhemman tai vanhempien itsenäisen työskentelyn omahoito-ohjelman parissa sekä ammattilaisen tuen.

”Menetelmää on pilotoitu keväällä 2023 Helsingissä, Keski-Uudellamaalla ja Kainuussa. Mukana oli 21 aktiivista ammattilaista, joihin lukeutui neuvolapsykologeja, ja äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajia, sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia”, kertoo Terapiat etulinjaan -toimintamallin laatuasiantuntija Tuula Simola.

Pienten lasten ohjatuissa omahoidoissa paneudutaan joko vanhemmuuden ja vuorovaikutuksen, syömisen tai unen pulmiin. ”Ne ovat juuri niitä aiheita, mitä perheet tuovat todella usein tässä vastaanotolla esiin”, kertoo pilottiin viime keväänä osallistunut terveydenhoitaja Raisa Välimäki-Kuronen, joka työskentelee Järvenpään äitiys- ja perheneuvolassa.

Sotkamon perheneuvolassa työskentelevän sosiaalityöntekijän Anne Tuikan mukaan interventio on täsmätyökalu ongelmatilanteen ymmärtämiseen, uusien näkökulmien löytämiseen ja perheen omien voimavarojen vahvistamiseen.

Nopeasti alkava interventio vahvistaa vanhemman ja lapsen suhdetta

Ohjatun omahoidon keskiössä on se, että interventio aloitetaan nopeasti. ”Aloitus saatiin järjestettyä kahden viikon sisällä, ja sen perheet kokivat merkityksellisenä. Tukea ei tarvinnut odottaa kauan, ja haasteiden äärelle pääsy pikaisesti jopa saattoi ehkäistä haasteiden syvenemistä”, kertoo Tuikka. 

Sekä ammattilaiset että pienten lasten vanhemmat ovat kokeneet, että interventio tarjoaa parhaimmillaan sekä luotettavaa tietoa että tukea vanhemmuuteen. Välimäki-Kurosen mukaan tiedon lisääntyminen vahvistaa vanhemman ja lapsen suhdetta: ”Olen saanut asiakkailta palautetta, että ammattilaisen näkökulman ja tiedon saaminen on kasvattanut luottamusta omaan vanhemmuuteen. Vanhempi on saanut sitä kautta paremmin yhteyden lapseensa.”

Tiedon saamisessa erityisen tärkeää on ollut sen luotettavuus. ”Yksi asiakas toi esiin aika merkittävän asian, eli sen, että hän voi olla varma saamansa tiedon luotettavuudesta. Aika paljon vanhemmat kaivavat tietoa netistä. Mutta se tietoviidakko on aikamoinen, joten voi olla vaikea tietää, mihin keskittyä ja mistä se oikea tieto löytyy”, Välimäki-Kuronen lisää.

Hänestä on hienoa päästä seuraamaan perheiden kehittymistä, ja menetelmä mahdollistaakin perheiden haasteisiin paneutumisen. Mieleen oli jäänyt eräs silmiä avaava kokemus, kun intervention aikana saatiin lyhyessä ajassa perheen kaoottiset ja stressaavat ruokailut rauhoittumaan: ”Lapsi oli ruokailutilanteissa hyvin levoton ja riehuva, ja vanhemmat olivat ahdistuneita ja huolissaan siitä, että lapsi ei kasva. Tilannetta lähdettiin purkamaan askel kerrallaan, mikä vaati noin 4–5 tapaamiskertaa. Lopputuloksena perhe pystyi syömään pääasiallisesti aika rauhallisesti yhdessä, ja niistä oli tullut mukavia hetkiä. [–] Ohjelman aikana lapsi oli kasvanutkin paremmin kuin aikaisemmin.”

Ennalta ehkäisevää mielenterveystyötä

Tuikka rohkaisee ammattilaisia kouluttautumaan pienten lasten ohjattuun omahoitoon. ”On todella merkityksellä, että kansallisesti on tarjolla uusia lyhytterapiaohjelmia, jolloin me saamme purettua jonotusaikoja”, hän painottaa.

”Meillä on Suomessa todella hieno neuvolajärjestelmä, koska se tavoittaa lähes kaikki odottajat ja perheet. Sen takia itse näen, että tällä ohjelmalla on kaikki mahdollisuudet olla ennaltaehkäisevää hoitoa parhaimmillaan. Kun se haaste on vielä lievä, perheellä on huomattavasti enemmän voimavaroja korjata tilannetta”, Välimäki-Kuronen lisää.

Tuula Simolan mukaan varhaislapsuuden ja vanhemmuuden huomiointi päätöksenteon eri asteilla on äärimmäisen tärkeää, sillä vanhempien vointi vaikuttaa pienen lapsen kasvuun ja kehitykseen suoraan. ”Mutta kyse ei ole pelkästään vanhemmuuden kanssa työskentelystä, vaan lapsen arvosta sinänsä. Lapsi- ja lapsiperhemyönteisyyden vahvistaminen eri tavoin on mitä parhainta ennalta ehkäisevää mielenterveystyötä.”