IPC-menetelmän pilottiaineistosta syntynyt pro gradu -tutkielma: johdon tuella saattaa olla keskeinen rooli ammattilaisten positiivisten kokemusten synnyssä
Anni Mortadan pro gradu -tutkielmassa Interpersoonallisen ohjauksen hyödyllisyys masennuksen hoidossa – ammattilaisten näkemyksiä löydetään viitteitä siitä, että uuden menetelmän käyttöönotossa johdon tuella on jopa suurempi merkitys kuin resursseilla.
Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksesta syyskuussa valmistunut Anni Mortada tarkasteli pro gradu -tutkielmassaan IPC-menetelmän pilotoinnista syntynyttä aineistoa. Tutkielmassa tarkastellaan ammattilaisten kokemuksia menetelmän hyödyllisyydestä masennuksen hoidossa. Lisäksi siinä pyritään selvittämään, miten johdon tuki, resurssit ja riittävä koulutus vaikuttavat ammattilaisten kokemuksiin.
Mortadalle tutkielman aihevalinta oli luonteva, sillä hän tutki IPC-menetelmää jo kandidaatin tutkielmassaan. Aihe tuntui mielenkiintoiselta, ja siksi hän halusi jatkaa sitä gradussa. Hän päätyi lopulta pyytämään aineistoa Terapiat etulinjaan -toimintamallista, ja sai analysoitavakseen IPC-menetelmän pilotoinnissa kerätyn 127 vastaajasta koostuvan NoMAD-kyselyn tulokset.
Analyysi paljasti, että ammattilaiset kokivat IPC:n hyödylliseksi menetelmäksi masennuksen hoidossa, mikä ei yllättänyt Mortadaa:
”Ennakko-oletukseni oli, että ammattilaiset kokevat IPC:n hyödylliseksi masennuksen hoidossa. Tämä ennakko-oletus pohjautui kanditutkielmasta esiin nousseisiin tuloksiin. [– –] Oletin, että tässä aineistossa ammattilaiset kokevat IPC:n hyödylliseksi, koska kirjallisuuskatsauksessa nousi esiin, että IPC esimerkiksi vähentää masennusoireita.”
Uuden menetelmän käyttöönotto vaatii johdon tukea
IPC-pilotoinnin yhteydessä ammattilaisilta oli mm. kysytty heidän kokemuksiaan johdon tuesta ja saatavilla olevista resursseista. Mortadan analyysi paljasti, että mitä paremmaksi ammattilainen oli arvioinut johdon tuen, sitä hyödyllisempänä hän menetelmää piti:
”Näiden lukujen valossa oli nähtävissä, että johdon tuella ja ammattilaisten kokemuksella IPC:n hyödyllisyydestä oli selvä positiivinen lineaarinen yhteys. Mitä suurempi oli ammattilaisten kokema IPC:n hyödyllisyys, sitä vahvempi oli johdolta saatu tuki ja päinvastoin”, kertoo Mortada tutkielmassaan.
Mielenkiintoista oli, että vaikka käytettävissä olevilla resursseillakin oli positiivinen vaikutus ammattilaisten kokemuksiin menetelmästä, yhteys ei ollut yhtä vahva kuin johdon tuella. Ammattilaisten kokemukset paranevat resurssien kasvaessa vain tiettyyn pisteeseen asti, mutta sen jälkeen suurempi merkitys saattaakin olla kannustuksella ja luottamuksella:
”– – ehkä ammattilaiset kaipaavat johdon tuelta etenkin kaikkea muuta kuin resursseja. Toki riittävät resurssit pitää taata, mutta ehkä sen jälkeen enemmän on merkitystä sillä johtamistyylillä”, Mortada pohtii.
Tämä vahvistaa sitä ajatusta, että Terapiat etulinjaan -toimintamallin menetelmien käyttöönotto vaatii esihenkilön tukea. Hänen kannattaa olla itse perillä menetelmistä, jolloin hän pystyy olemaan työntekijöidensä kouluttautumisen tukena. Uusien menetelmien käyttöönottoon liittyy väistämättä uuden opettelua, johon kannattaa varata riittävästi aikaa.
Mortada nostaa esiin myös vuorovaikutuksen tärkeyden: ”Kannustaisin esihenkilöitä keskustelemaan menetelmästä ja sen toimivuudesta matalalla kynnyksellä ammattilaisten kanssa käyttöönoton yhteydessä sekä myöhemmin. [– –] Jos esihenkilön suunnalta tulisi kannustusta keskusteluun, luultavasti ammattilainen myös itse rohkenisi lähestyä helpommin esihenkilöään kaikessa IPC-menetelmään liittyvissä asioissa.”
Ammattilaisten kokemuksia voisi tutkia lisää
Mortadan mukaan menetelmien implementointia voisi tutkia vielä useammasta eri näkökulmasta, sillä tässä tutkielmassa ja valitulla analyysimenetelmällä ei pystytty vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Esimerkiksi menetelmän riittävän koulutukselle ja ammattilaisten kokemuksille IPC:n hyödyllisyydestä ei löytynyt tilastollisesti merkittävää yhteyttä, vaikka Mortadan mukaan kirjallisuudenkin mukaan koulutus on tärkeä osa toimivaa implementaatiota.
Tutkielman aineistona käytetyssä NoMAD-kyselyssä oli kysytty myös työkokemuksen pituudesta ja siitä, missä työtehtävässä ammattilainen on käyttänyt menetelmää. Ne jäivät analyysista pois, sillä niillä ei havaittu olevan lineaarista yhteyttä kokemukseen menetelmän hyödyllisyydestä.
Terapiat etulinjaan -toimintamallissa syntyy jatkuvasti uutta potentiaalista tutkimusaineistoa, sillä menetelmien ja työkalujen pilotointia ja käyttöönottoa seurataan tiiviisti erilaisin tiedonkeruumenetelmin. Myös menetelmien vaikuttavuuden seuranta on keskeinen osa toimintamallia.