Työ Helsingin lyhytterapiayksikössä: kognitiivista lyhytterapiaa toteutetaan aina asiakas edellä ja koko ammattitaidolla
Psykiatrinen sairaanhoitaja Kirsi Määttälä kertoo, millaista on työskennellä kokonaan lyhytterapioihin keskittyneessä Helsingin lyhytterapiayksikössä. Hän käy parhaillaan kognitiivisen lyhytterapeutin (KLT) koulutusta ja toteuttaa menetelmää työssään.
Ammattilaisen arki Helsingin lyhytterapiayksikössä koostuu tavallisten potilastapaamisten lisäksi opiskelusta, koulutuksista, menetelmäohjauksesta sekä työnohjauksesta. Tämä johtuu siitä, että kaikki ammattilaiset opiskelevat kognitiivista lyhytterapiaa ja toteuttavat menetelmää samalla potilaiden kanssa. Yksikössä viime keväästä asti työskennellyt psykiatrinen sairaanhoitaja Kirsi Määttälä luonnehtii työtä hyvin erilaiseksi kuin tavallinen vastaanottotyö.
”Tarjoamme aika rajattua palvelua, eikä meidän tarvitse miettiä sitä kokonaishoitoa. Voimme rajata työskentelymme terapeuttiseen työskentelyyn niillä tavoitteilla, mitä potilas siihen asettaa. [–] Tietenkin, jos potilaalla havaitaan jotakin huolta herättävää, silloin toimitaan.” Kokonaishoitovastuu säilyy lähetteen tehneellä yksiköllä.
Myös yksikön päällikkö Laura Simoila on huomannut, että ammattilaiset usein kaipaavat uransa varrella tilaisuutta keskittyä hieman tiiviimmin tietyn menetelmän haltuunottoon: ”Täällä heillä on mahdollisuus käyttää hirveän monipuolisesti omaa osaamistaan.”
Lähes kaikki asiakkaat kokevat saaneensa kognitiivisesta lyhytterapiasta apua
Kognitiivinen lyhytterapia on keskimäärin seitsemän kontaktikerran hoito, joka soveltuu niin aikuisten kuin nuorten hoitoon. Keskeistä menetelmässä on ammattilaisen ja asiakkaan tasavertainen yhteistyö kohti määriteltyä tavoitetta.
Määttälä tarkastelee kognitiivista lyhytterapiaa mieluiten asiakkaan näkökulmasta ja muokkaa toimintaansa usein sen mukaan, mitä potilas on valmis ottamaan vastaan: ”Toiset potilaat kaipaavat enemmän konkreettisia työkaluja ja keinoja ja toiset taas tietoa sairaudesta eli psykoedukaatiota.”
Lähes kaikki Määttälän asiakkaat ovat kokeneet saaneensa kognitiivisesta lyhytterapiasta hyötyä. Se on hyödyttänyt myös voimakkaasti ja pidempään oireilleita asiakkaita, vaikka se ei välttämättä ole ainoana hoitona riittävä.
Potilas saattaa esimerkiksi saada lyhytterapiasta selkiytystä omaan tilanteeseensa: ”Asiakkaalla on saattanut olla tunne, että on vaan sellainen möykky, joka on ahdistus, mutta sitten kun sitä käydään läpi, hän saattaa ymmärtää, mitä siellä taustalla on”, Määttälä lisää.
Parhaana kokemuksena menetelmän äärellä Määttälä pitää yhtä ensimmäisistä harjoitushoidoistaan, josta hän sai asiakkaalta hyvää palautetta: ”Potilas tuli ahdistuksen takia terapiaan, ja hoitojakson aikana oirepisteet laskivat tosi paljon, ja hän löysi sieltä niitä keinoja, jotka auttavat häntä. Sain myös lopussa hyvää palautetta omasta työskentelyotteesta. Se oli hyvä boosti itselleni siinä alussa.”
Kouluttautuminen kannattaa
Määttälä suosittelee kognitiivisen lyhytterapian koulutusta, koska sillä voi lisätä omaa osaamista ja sitä kautta työn laatua. Ammattilainen tietenkin työskentelee aina koko ammattitaidollaan, ja aikaisemmin hankitut ratkaisukeskeisen lyhytterapeutin ja seksuaalineuvojan koulutukset toimivat hyvin yhdessä KLT:n kanssa.
”Esimerkiksi seksuaaliterapiaan saa hyödynnettyä paljon kognitiivisen lyhytterapian ahdistuksen hoitomallia”, Määttälä kertoo.
Uuden menetelmän haltuun ottajia hän haluaa muistuttaa siitä, että lyhytterapia perustuu vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen: ”Varsinkin, jos aloittaa uuden hoitomallin tekemisen, voi helposti lähteä malli edellä, jolloin se voi syödä sitä kohtaamista. Ensisijaisesti varmasti kaikki meidän yksikössämme työskentelevät ajattelevat, että tärkeintä on se, että potilas tulee kohdatuksi ja kuulluksi ja sitten tulee vasta se malli siihen päälle.”
Yksin ei uuden menetelmän haasteiden kanssa ei onneksi Määttälän mukaan tarvitse jäädä: ”Koulutukseen kuuluu työnohjauksellinen tuki eli menetelmäohjaus, joka auttaa näiden asioiden pohdinnassa.”