Helsingin vastaus Terapiatakuuseen: lyhytterapiayksikkö vahvistamaan matalan kynnyksen palveluita

Helsinkiin viime keväänä perustetussa lyhytterapiayksikössä tarjotaan toisen portaan mielenterveyspalveluja yli 13-vuotiaille helsinkiläisille lupaavin tuloksin. Kaikki yksikön ammattilaiset ovat käyneet kognitiivisen lyhytterapian koulutuksen. Lyhytterapian rakenteiden noudattaminen ja onnistunut hoitoon ohjaus vaikuttavat positiivisesti yksikön tuloksiin.

Helsingin lyhytterapiayksikkö aloitti toimintansa huhtikuussa 2023, kun 17 psykiatrista sairaanhoitajaa ja kolme psykologia aloittivat työnsä. Yksikköön ohjaudutaan Helsingin perustason yksiköistä, joiden palvelut on järjestetty porrastetun hoitomallin mukaan. Jos ensimmäisen portaan palvelut, kuten ohjattu omahoito, eivät riitä tai ole asiakkaalle ajankohtaisia, hänet voidaan ohjata toisen portaan palveluita tarjoavaan lyhytterapiayksikköön.

Lyhytterapiayksikön toiminnassa jo suunnitteluvaiheessa mukana olleiden Ensilinjan palveluiden päällikkö Laura Simoilan ja ylihoitaja Mirka Reinholmin mukaan yksikön perustaminen oli usean tekijän summa. Siihen vaikutti mm. Terapiatakuu-aloite ja sen myötä Helsingin kaupungin halu tarjota lyhytterapiaa omana palvelunaan. Toisaalta myös THL:n mielenterveysstrategian tavoitteena on kehittää perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluita.

Henkilökunnan kaikki jäsenet ovat kouluttautuneet kognitiiviseen lyhytterapiaan, mutta ammattilaisten työkalupakkeihin mahtuu laajasti osaamista muistakin menetelmistä:

”Siitä lähdettiin, että meillä on yhtenäinen struktuuri, jonka mukaan toimitaan, mutta toki meillä on muidenkin suuntausten osaajia. Osa opiskelee Cool Kids -menetelmää, ja sitten on esimerkiksi IPT:tä”, Reinholm luettelee.

Simoila painottaa, että ammattilaiset hyödyntävät aina kaikkea osaamistaan, ja siksi henkilökunnan kokoamisessa työhistorialla oli merkitystä:

”Olemme pyrkineet kokoamaan henkilökuntaa, jossa osalla on kokemusta nuorisoikäistä, koska yksikköön voidaan ohjata 13-vuotiaasta ylöspäin.  [– –] Sitten meillä on aikuispsykiatrian kokemusta avohoidon puolelta erikoissairaanhoidosta.”

Nuorten lähetteitä yksikköön on alettu ottaa syyskuun alusta lähtien. ”Tarkempia tilastotietoja nuorten lyhytterapiajaksoista saadaan varmaankin vuoden loppuun mennessä”, Simoila kertoo.

Strukturoitu hoito ja onnistunut hoitoon ohjaus

Simoilan ja Reinholmin mukaan lyhytterapiayksikön toiminta on lähtenyt käyntiin lupaavin tuloksin. Palvelut on löydetty hyvin, sillä syyskuun aikana on ollut 91 ensikäyntiä ja yhteensä yli 800 ajanvarausta. Hoidon pääsee aloittamaan viimeistään 13 päivässä, ja yli puolet asiakkaista on saanut riittävän avun lyhytterapiasta.

”Tämän on todellakin todennettu olevan erittäin tehokasta hoitoa. Uusimman tilaston mukaan 52,2 % lyhytterapiayksikköön tulleista asiakkaista ei tarvinnut jatkohoitoa. Eli se on selkeästi yli kansallisen keskitason”, Simoila kertoo.

”Jatkohoito sinänsä ei aina tarkoita erikoissairaanhoitoa. Tilastojemme mukaan 0,8 % jatkohoitoa tarvitsevista jatkoi erikoissairaanhoidossa,” Reinholm huomauttaa ja lisää: ”Voidaan ajatella, että pystymme ehkä tällä yksiköllä vastaamaan olemassa olevaan tarpeeseen, ja olemme innoissamme siitä.”

Reinholm uskoo, että onnistumiseen on vaikuttanut mm. se, että lyhytterapiayksikössä on pidetty kiinni hoitojaksojen rakenteista. Tapaamiset järjestyvät viikoittain, ja siksi asiakkaat työskentelevät aktiivisesti asioidensa äärellä. Toisena etuna hän näkee sen, että hoito päästään aloittamaan nopeasti.

Simoilan mukaan tärkeää onnistumisen kannalta on myös se, että hoitoon ohjautuvat ne asiakkaat, joilla on valmiuksia pitkäjänteiseen työskentelyyn terapeutin kanssa. Toisaalta lyhytterapeutin tehtävä on herättää asiakkaan työskentelymotivaatio, eikä kaikkea lasketa vain asiakkaan itsensä varaan: ”Eihän meidän tarvitse aina saada valmiita paketteja, vaan on toki meidän tehtävämme myös innostaa asiakasta työskentelemän haasteidensa parissa,” Simoila muistuttaa.

Reinholm nostaa esiin myös porrastetun hoitomallin hyödyt: ”Porrastus tuo selkeyttä henkilöstön työhön, kun on selkeät väylät, mihin asiakasta ohjata.”

Ainutlaatuinen konsepti

Vaikka samoja menetelmiä on koulutettu kansallisesti eri yksiköihin, Helsingin lyhytterapiayksikkö on konseptina vielä ainoa laatuaan: ”Nämä meidän palvelumme ovat herättäneet myös kansainvälistä kiinnostusta, ja olemme olleet kertomassa palveluistamme Euroopassa muissakin maissa. Lisäksi olemme vastaanottaneet kansainvälisiä vieraita tutustumaan palveluihin”, Simoila kertoo.

”Toivottavasti joskus tulevaisuudessa eri hyvinvointialueellakin tällaista näkyisi”, Reinholm pohtii.

Sekä Reinholm että Simoila suosittelevat harkitsemaan vastaavan yksikön perustamista, sillä palvelu hyödyttää niin ammattilaista kuin työnantajaakin, mutta erityisesti asiakasta:

”Tämä on vastaamista niihin nykypäivän yhteiskunnan ja ympäristön tarpeisiin. [– –] Mitä vahvempi mielenterveystietoisuus meidän asukkaillamme Helsingissä on, sitä paremmin on kykyä selviytyä kriisitilanteista, joita elämä tuo eteen”, Simoila toteaa.