Kokemustietoa mielenterveyspalveluista: “Hyvä kohtaaminen ammattilaisen ja potilaan välillä voi kannatella potilasta pitkään.”  

Mielenterveystalon koulutusalustalle on kehitetty koulutuskokonaisuus, jonka tavoitteena on tuoda mielenterveyden hoidossa olleiden potilaiden kokemuksia ammattilaisten tietoisuuteen ja antaa neuvoja potilaan inhimilliseen kohtaamiseen. Siihen parhaat vinkit kannattaa kysyä potilaalta itseltään, ja siksi koulutuksen sisällöt on kerätty kokemusasiantuntijoilta.  

HUS psykiatrian asiakasraadissakin mukana olevalle Reetalle kokemusasiantuntijaksi lähteminen koulutuksen kehittämiseen oli mieluisa ja tärkeä tehtävä. Kokemusasiantuntijat työskentelivät työpajoissa, joissa Reetan mukaan yhteisöllinen ilmapiiri ja hyvin organisoitu työskentely mahdollistivat sen, että kokemusasiantuntijoiden äänet saatiin kuuluviin: ”Meidän kommenttejamme oikeasti kuunneltiin ja otettiin aidosti huomioon. Mielestäni se teki työskentelystä mielekästä.” 

Reetta sai tapaamisista myös henkilökohtaista hyötyä: ”Opin muilta, että monet muutkin ovat kokeneet samoja asioita kuin minä.”  

Työpajojen tuottaman materiaalin pohjalta Terapiat etulinjaan -toimintamallin asiantuntijat ovat koonneet kattavan koulutuspaketin, josta hyötyy jokainen psykososiaalisissa palveluissa työskentelevä ammattilainen. Sen ytimessä on, että ammattilaisen ei tarvitse aina toimia tiedon jakajana, vaan joskus ammattilaisella voikin olla opittavaa potilaalta: 

”Sote-ammattilaisten voisi olla hyvä kuulla potilaan näkökulmaa asioihin. Sellainen ylhäältä alaspäin -ajattelumalli ei ole välttämättä enää oikein tätä päivää tai tulevaisuutta”, Reetta toteaa. 

Stigmaa voidaan vähentää yksi onnistunut kohtaaminen kerrallaan 

Yksi koulutuksen keskeisistä tavoitteista on oppia ymmärtämään, että psyykkiseen huonovointisuuteen liittyy yhteiskunnassa stigmaa, joka vaikuttaa potilaan elämään aina avun hakemisesta arjessa toimimiseen. Reetan mukaan stigma voi näyttäytyä esimerkiksi niin, että ihmistä ei oteta vakavasti tai hänen sanomisiaan vähätellään: ”Tuntuu, että joskus psykiatrisen diagnoosin ajatellaan tarkoittavan, että on myös alhainen älykkyysosamäärä. Voidaan olettaa, että kaikki pitää niin sanotusti vääntää rautalangasta, jos ilmaisen asian aika kärjistetysti.” 

Koulutuksen tavoitteena on, että ammattilainen pysähtyisi miettimään, miten voi omalta osaltaan vähentää stigmaa. Tärkeää on tunnistaa omat ennakkoluulot ja stigmaa ylläpitävät toimintatavat sekä oppia purkamaan niitä. Reetta nostaa esiin myös kielellisten valintojen merkityksen: ”Helposti käytetään ilmaisuja, kuten mielenterveysongelma tai psyykkisestä sairaudesta kärsivä. Ei sitä puhuta astmasta kärsivistä tai murtuneen jalan ongelmastakaan.” Kieli on voimakas väline, jonka ammattilainen voi valjastaa avukseen pyrkiessään kohti muutosta. Kielellisten valintojen kautta vahvistamme tai heikennämme stereotypioita. 

Ammattilainen oppii koulutuksessa, mitä hyvä kohtaaminen ja läsnä oleva vuorovaikutus asiakkaan kanssa vaativat. ”Onnistuneessa kohtaamisessa olemme olleet ammattilaisen kanssa samalla viivalla ja olen saanut käyttää omaa itsemääräämisoikeutta automaattisesti ilman, että minun tarvitsee perustella sitä ja peräänkuuluttaa tätä oikeutta”, Reetta muistelee. 

Epäonnistuneita kohtaamisia on valitettavasti ollut paljon, ja niillä voi Reetan mukaan olla kauaskantoisia seurauksia: ”Ne kokemukset voivat rapauttaa luottamusta muihin ihmisiin ja järjestelmää ja rakenteita kohtaan.” 

Ammattilaisella on mahdollisuus vaikuttaa

Koulutus tarjoaa hyvän tilaisuuden kartuttaa omaa osaamista, mutta myös vaikuttaa siihen, kuinka asiakkaat kokevat psykososiaaliset palvelut. Reetta tuo esiin sen tosiasian, että suurin syy sairauseläkkeisiin on psyykkinen huonovointisuus. Potilaan ja ammattilaisen onnistunut kohtaaminen taas voi parantaa psyykkisesti sairastuneiden elämänlaatua ja toimintakykyä.

”Mielestäni jokaisella kohtaamisella potilaan kanssa on merkitystä. Omalla käytöksellään voi olla vaikuttamassa siihen, kuinka moni psyykkisesti sairastunut joutuu sairauseläkkeelle ja kuinka moni sairauseläkkeellä oleva potilas ponnistaa vielä takaisin opiskelemaan ja tekemään töitä”, hän painottaa.  

Hyvät kohtaamiset voivat Reetan mukaan parhaimmillaan kannatella potilasta pitkään. Tärkeintä onkin, että kohtaamisen jälkeen potilas kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi tasavertaisena ihmisenä eikä pelkkänä oireidensa summana.