Digitaalisuus tekee mielenterveyspalveluista entistä saavutettavampia – rohkaisevia tuloksia Pohjois-Pohjanmaan Digitaalisen sote-keskuksen pilotista

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella toimiva Digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus (Digi-sote) laajeni elokuun puolessa välissä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin. Palvelun kautta on mahdollisuus päästä keskustelemaan psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa chat-keskustelussa tai videovastaanotolla. Palvelua on ollut kehittämässä iso joukko alueen toimijoita. Parhaimmillaan digitaalisuus edistää mielenterveyspalveluiden saavutettavuutta. Ensimmäisiltä viikoilta saadut tulokset ovat olleet rohkaisevia.

Digitaalisen sote-keskuksen mielenterveyspalvelusta saa tukea mielenterveyden haasteisiin ja elämän kriiseihin. Palvelu on avoinna viikon jokaisena päivänä klo 8–20. Ilman ajanvarausta toimiva maksuton chat-keskustelu alkaa Terapianavigaattorin täyttämisellä, jonka jälkeen tehdään hoidon tarpeen arviointi. Terapianavigaattorista syntynyttä tietoa hyödynnetään arviota tehdessä. Arvioinnin jälkeen asiakas ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon joko videovastaanotolle tai kivijalkapalveluihin alueen sote-keskuksiin. Niiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.

Palvelussa on huomattu, että sinne hakeutuu esimerkiksi ahdistusoireilevia, sosiaalisten tilanteiden pelkoisia ja kiireisiä työikäisiä. Digitaaliset ratkaisut tekevät palveluista saavutettavampia myös syrjäseuduilla asuville ihmisille, joilla jo maantieteellinen välimatka kivijalkapalveluihin on pidempi. Laajat aukioloajat mahdollistavat, että esimerkiksi työssäkäyvät saavat joustavammin apua mielenterveyden haasteisiin.

”Jo nyt on huomattu, että esimerkiksi viikonlopuille tarjotut videovastaanottoajat on otettu hyvin kiitollisena vastaan”, kertoo palvelussa työskentelevä psykiatrinen sairaanhoitaja Noora Tuisku. ”Toistaiseksi palvelua käyttävät enemmän iältään nuoret henkilöt. Tietenkin toiveena olisi, että myös iäkkäämmät ihmiset, joilla voi olla vaikea kulkea kivijalkapalveluiden pariin löytäisivät meille”, Tuisku jatkaa.

Videovastaanotolla työskennellään asiakkaan tilanteeseen sopivan hoitointervention mukaisesti. Nyt tarjonnassa on ohjattu omahoito, IPC, mini-interventio, motivoiva haastattelu ja rahapelaamisen puheeksi ottaminen. Lisäksi elämäntilannekriiseihin voidaan tarjota keskustelutukea aina käynti kerrallaan. Videovastaanotto voi olla monelle asiakkaalle turvallisempi ja helpompi vaihtoehto kivijalkapalveluihin verrattuna. ”Yksi kovasti jännittävä asiakas osallistui videovastaanotolle metsästä. Hänelle se toimi rauhoittavana ympäristönä, ja vastaanotto oli hyvin onnistunut”, kertoo Tuisku.

Liki 90 % asiakkaista koki hyötyneensä palvelusta

Palvelun avaamisesta on kulunut haastattelun ajankohtana noin kaksi viikkoa, ja sen pariin on löydetty jo hyvin. Ensimmäisten viikkojen aikana chat-keskusteluita on käyty jo 100 ja videovastaanottoja on ollut reilut 90. Chat-palveluun hakeutuneista palautteen antaneista suurin osa, eli 89 % koki, että siitä oli ollut heille hyötyä. 81 % oli saanut asiansa hoidettua.  Chatin sanallisessa palautteessa korostuu mm. kiitollisuus siitä, että omaa asiaa on saatu eteenpäin ja palvelu on ollut asiantuntevaa. Palautteiden mukaan 90 % koki videovastaanotoista olleen hyötyä ja 75 % koki tarpeen soittaa tai asioida paikan päällä vähentyneen. Sanallisessa palautteessa esimerkiksi ohjatusta omahoidosta koettiin saavan hyviä työkaluja jatkoon ja apua arjen hallintaan.

”Itseä palkitsevaa on, että digitaalisilla matalan kynnyksen hoitointerventioilla voi auttaa potilasta hyvin nopeastikin. Nyt olemme voineet esimerkiksi chat-keskustelussa tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen tarjota videovastaanottoaikaa jopa samalle päivälle”, kertoo Tuisku.

Kehittämisen perustana monialainen yhteistyö asiakkaan parhaaksi

”Kehittäminen lähti liikkeelle digitaalisen sote-keskuksen asiakaskunnasta nousseesta tarpeesta – kysyntä mielenterveyspalveluille oli selkeästi kasvanut”, avaa alueellisten mielenterveyspalveluiden hoitotyön johtaja Niko Borén.

Mielenterveyspalveluiden liittymistä osaksi digitaalista sote-keskusta on kehitetty vahvassa monialaisessa yhteistyössä. Pilotoinnin veturina on toiminut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen alueelliset mielenterveyspalvelut, Pohjois-Suomen psykososiaalisten menetelmien koordinaatiohanke sekä alueen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke. Lisäksi kehittämistyössä on ollut mukana mm. alueen sosiaalipalvelut, päihdepalvelut, järjestöjä ja ensihoito. ”Konseptia on rakennettu yhteistyössä, jotta syntyy ymmärrys siitä, kuinka mielenterveyden haasteet näkyvät kussakin palvelussa. Meidän täytyy ymmärtää ilmiötä, että voimme kehittää palvelua, joka vastaa tarvetta”, kiteyttää Borén.

”Tähän kehittämistyöhön mukaan lähteminen tuntui luontevalta, koska se vastaa erinomaisesti tavoitteitamme eli psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa, arviointia ja ylläpitoa yhteistyössä hyvinvointialueella. Saamme Digi-sote-pilotoinnin kautta otettua käyttöön mm. Terapiat etulinjaan -toimintamallin mukaisia näyttöön perustuvia interventioita digitaalisesti”, kertoo Pohjois-Suomen psykososiaalisten menetelmien koordinaatiohankkeen projektipäällikkö Solja Kuiri.

Yksi tärkeä tavoite palveluun liittymisessä on ollut psykososiaalisten menetelmien juurruttaminen osaksi alueen palveluvalikoimaa. Osaamisen ylläpito on haluttu keskittää yhteen alueen yksikköön, josta sitä jalkautetaan muualle kouluttamalla. Digitaalisessa sote-keskuksessa tapahtuvan asiakastyön lisäksi palvelussa työskentelevien psykiatristen sairaanhoitajien työhön kuuluu mm. infojen pitämistä, menetelmäohjaamista ja kouluttamista koko alueella.

Vastaavaa palvelua kehitetään myös alaikäisille

Palvelun pilotointi on hyvässä vauhdissa, ja sitä on jo alettu kehittää eteenpäin. ”Nyt ensivaiheessa palvelu on käytössä Oulun ja Oulun eteläisen alueen asukkaille, mutta toimintaa on tarkoitus laajentaa koko hyvinvointialueelle”, Kuiri avaa jatkosuunnitelmia.

Vaikka nyt pilotoitava palvelu on tarkoitettu täysi-ikäisille, myös alaikäiset ovat löytäneet sen pariin. Kun tämä ilmiö havaittiin, vastaavaa palvelua alettiin kehittää nuorille.

”Palvelutarve on tunnistettu alaikäisten osalta, ja ensi vuonna on tarkoitus lähteä pilotoimaan toimintaa nuorille. Nyt syksy käytetään vielä palvelun konseptointiin”, kertoo jatkosuunnitelmista projektikoordinaattori Sanna Iissakka Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeesta.

Digitaalisten palveluiden kehittämiseen liittyy usein pelko siitä, että ne syrjäyttävät kivijalkapalvelut. ”Tämä on yksi vaihtoehto lisää palveluvalikoimaan. Meidän tulisi nähdä rikkautena se, että pystymme tukemaan ja hoitamaan hyvin eri tavoin ihmisiä”, muistuttaa Iissakka.