Ministeri Kiurun pyöreä pöytä mielenterveyspalveluiden kriisin voittamiseksi – Terapiat etulinjaan -toimintamallin kansallinen vakiinnuttaminen keskeinen osa ratkaisua

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru piti 8.3.2023 tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi johtamansa pyöreän pöydän ratkaisuista Suomen mielenterveyspalveluiden kriisiin. Valmistelutyössä oli mukana laaja joukko asiantuntijoita, mm. järjestöjä ja kaikkien yliopistollisten hyvinvointialueiden edustajat. Terapiat etulinjaan -toimintamallia edusti hankejohtaja Samuli Saarni. Toimenpiteinä suositukseen nostettiin useita osa-alueita, joita on rakennettu Terapiat etulinjaan -toimintamallin kansallisessa yhteistyössä. Näitä olivat esimerkiksi psykososiaalisten hoitojen porrastaminen, digitaaliset mielenterveyspalvelut ja laajamittainen terapeuttikoulutus kansallisessa yhteistyössä, sekä palveluita ylläpitämään yhteistyöaluekohtaiset osaamiskeskukset.

”Suuret kiitokset ministeri Kiurulle, että saimme olla mukana muiden asiantuntijoiden kanssa valmistelemassa tätä esitystä. Terapiat etulinjaan -yhteiskehittämisestä saadut kokemukset ja tulokset ovat osoittaneet toimintamallin toimivuuden, ja siksi ministerin suositusten takana on helppo seistä. Uskomme, että kannanotto auttaa meitä eteenpäin tämän kansallisen toimintamallin vakiinnuttamisessa”, kiittelee Saarni.

Terapiat etulinjaan -toimintamallin idea perustuu siihen, että perustason mielenterveyspalveluita kehitetään kokonaisuutena. Keskeistä on porrastetun hoitomallin käyttöönotto, jotta ihmiset pääsevät nopeasti ja tarpeen mukaisesti kevyisiin hoitoihin. Tämä onnistuu, kun kansallisesti voidaan tarjota kaikille hyvinvointialueille testattuja toimintamalleja, laadukkaat digitaaliset mielenterveyspalvelut sekä kattava terapeuttikoulutus. Terapiat etulinjaan -koulutusalustalla voidaan kouluttaa tarvittavat tuhannet ammattilaiset eri mittaisten psykososiaalisten hoitojen käyttöön.

Kansallisen yhteistyön vakiinnuttaminen on välttämätöntä, jotta ratkaisuista saadaan pysyviä

Suositus nosti esiin myös kansallisen yhteistyön tärkeyden. Sen mukaan sekä yhteistyöalueiden sisäistä että kansallista koordinaatiota mielenterveystyössä on vahvistettava ja lujitettava. Tarvitaan pysyvä rakenne kansalliselle yhteistyölle ja koordinaatiolle aikuisten, lasten ja nuorten osalta.

”Tässä on ajateltu, että nykyisen keskittämisasetuksen lailla nämä yliopistolliset sairaalat ja niitä ylläpitävät hyvinvointialueet sekä Uudellamaalla HUS-yhtymä huolehtivat psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arvioinnista ja niiden osaamisen ylläpitämisestä. Näitä (mielenterveyden) osaamiskeskuksia Suomessa olisi siten viisi”, summasi ministeri Kiuru tiedotustilaisuudessa.

Kansallisen yhteistyön vakiinnuttaminen on ollut Terapiat etulinjaan -toimintamallin tavoitteena, koska se on ainoa tapa päästä pois päällekkäisestä ja resurssia hukkaavasta kehitystyöstä, kohti kestäviä ratkaisuja. Yksi viidestä osaamiskeskuksesta onkin kansallisessa vastuussa koordinoinnista ja digitaalisten palveluiden kehittämisessä.

”Kolmen vuoden kansallisessa yhteistyössä olemme päässeet Terapiat etulinjaan -toimintamallin rakentamisessa ja käyttöönotoissa niin pitkälle, että voimme sanoa sekä viiden osaamiskeskuksen mallin että kehitetyn palvelukokonaisuuden toimivan. Meillä on jo kansallinen ja alueelliset syöpäkeskukset. Mielenterveys on keskeinen kansanterveysongelmamme, ja siihen on aika paneutua samalla vakavuudella”, Saarni sanoo. “Kokemuksemme on, että kansallisella yhteistyöllä, yhteistyöalueiden, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa yhdessä kehittämällä saamme muutoksen aikaan”.

Tutustu lisää